Opinnäytetyössä kartoitettiin päihdetyön kokemusasiantuntijoiden ja työntekijöiden tietoja ja kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyön olennaisia tekijöitä ja siinä vaadittavia valmiuksia. Selvitystyön tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa kokemusasiantuntijatoiminnan luomiseksi ja kehittämiseksi Salon seudulla toimiviin, matalan kynnyksen päihdepalveluja tarjoaviin toimintakeskuksiin. Toimeksiantajana oli A-klinikkasäätiö.

Tutkimus oli laadullinen. Se toteutettiin puolistrukturoitujen yksilöteemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän (7) haastateltavaa, jotka valittiin toimintakeskusten työntekijöistä ja kokemusasiantuntijoista. Mukana oli kolme työntekijää ja neljä kokemusasiantuntijaa. Valintaperusteena oli kokemus vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnasta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi suoritettiin sisällönanalyysin avulla.

Haastateltavilla oli monenlaisia kokemuksia yhteistyöstä. Kaikki suhtautuivat positiivisesti kokemusasiantuntijatoimintaan. Sen hyötyä päihdetyössä pidettiin kiistattomana. Tuloksissa tuli esiin, että tasavertaisella yhteistyöllä ja jaetulla osaamisella asiakkaita kyetään auttamaan kokonaisvaltaisemmin. Kokemusasiantuntijuus nähtiin rikkautena sekä asiakkaiden, että kokemusasiantuntijoiden osallisuutta lisäävänä työskentelymuotona. Haasteena toiminnan kehittymiselle pidettiin muun muassa eri palveluntuottajien vanhakantaisia asenteita toimintamuotoa kohtaan ja yhteistyössä ilmeneviä persoonakohtaisia vaikeuksia.

Kokemusasiantuntijuus on vielä melko uusi ilmiö Suomessa. Tutkimuksen tulosten mukaan tarve kokemusasiantuntijatoiminnalle on suuri. Sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa päihdepalvelujen keskuudessa. Kehittyminen vaatii aikaa ja eri toimijoiden avointa suhtautumista asiaa kohtaan. Toimintamallille tulee luoda yhtenäiset puitteet ja käytännöt, jotta se vakiintuu viralliseksi työtavaksi.