Itä-Suomen yliopiston johtamassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun ja A-klinikkasäätiön toteuttamassa tutkimuksessa selvitetään huumeita pistämällä käyttävien terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kuntoutumisasenteita. Tampereen Terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervin asiakkaita koskevan osatutkimuksen toteutti Tampereen ammattikorkeakoulu syksyllä 2014. Raportissa esitetään kyselyn perustulokset ja tehdään alustavia vertailuja Kuopion Portissa tehtyyn aiempaan kyselyyn. Kysely toteutettiin yhdeksän päivän aikana syys-lokakuun vaihteessa.

Kyselyyn vastasi 107 henkilöä, joista 58 % miehiä ja 42 % naisia. Vastanneissa oli vähän enemmän naisia kuin Nervin kävijöissä keskimäärin. Nervin asiakkaat ovat nuoria, kaksi kolmasosaa vastanneista on enintään 35-vuotias. Koulutustaso on erittäin matala, hieman yli puolen koulutustaso oli perusaste tai keskeytynyt perusaste (56 %). Tulos on lähes identtinen Kuopion Portin tuloksen kanssa.

Työttömiä tai lomautettuja oli vastaajista noin kolmasosa, työkokeilussa vajaa viidesosa. Työelämässä, useimmiten määrä- tai osa-aikaisesti, oli samoin vajaa viidesosa. Opiskelijoita oli noin 9 % ja työelämän ulkopuolella olevia eläkeläisiä tai kotona olevia lähes neljännes. Asunnottomien määrä oli hälyttävän suuri, 17 %. Suurin osa vastaajista oli yksin asuvia, lapsettomia henkilöitä.

Palvelujen ja tulonsiirtojen käyttö oli hyvin runsasta. Tulonsiirroista oli eniten saatu toimeentulotukea (72 %), asumistukea (69 %) ja työttömyysturvaetuuksia (lähes 60 %). Yli puolet asiakkaiden kotitalouksista oli saanut vähintään kolmea eri tukimuotoa. Samoin vähän yli puolet asiakkaista oli käyttänyt vähintään kolmea eri palvelua Nervin lisäksi viimeisen kahden kuukauden aikana. Vastanneiden tulotaso oli matala ja tyytyväisyys elintasoon olikin hyvin heikkoa.

Hyvinvoinnin kokemuksissa hyvinvoinnin eri osatekijät korreloivat keskenään: tyytyväisyys henkiseen ja fyysiseen terveyteen positiivisesti sekä toisaalta yksinäisyys ja masennus negatiivisesti yleisen elämään tyytyväisyyden kanssa.

Luottamus kanssaihmisiin ja viranomaisiin oli hyvin vähäistä. Vain 14 % oli väitteen ”ihmisiin voi luottaa” kanssa täysin tai osin samaa mieltä. Viranomaisiin luotettiin vähän enemmän, noin 20 % oli täysin tai osin samaa mieltä. Vastaajat olivat itse huolissaan huumeiden käytöstään, sillä noin kaksi kolmasosaa vastasi olevansa ainakin jossain määrin väsynyt huumeiden käyttöön ja olleen huumeiden käytöstä huolissaan viimeisen vuoden aikana. Naiset ilmaisivat huoltaan miehiä useammin. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Myös nuoret vastaajat olivat asiasta enemmän huolissaan kuin vanhemmat vastaajat. Moni asiakas oli myös sitä mieltä, että tarvitsee ammattiapua ja että voi saada oikeanlaista apua ammattilaisilta. Muutoshalukkuutta ja valmiutta esiintyy.

Nervin palveluihin oltiin todella tyytyväisiä, sillä täysin samaa mieltä väitteen ”Nervin apu on järjestetty hyvin” -kanssa oli lähes 75 % ja osittain samaa mieltä viidesosa vastaajista. Vieläkin suurempi määrä oli täysin samaa mieltä väitteen ”olen tyytyväinen Nervissä saamaani palveluun” kanssa. Avoimissa vastauksissa asiakkaat kiittivät Nerviä vuolaasti. Palvelua pidettiin jopa elintärkeänä.

Asia-/Avainsanat: huumeet, hyvinvointi, palvelujärjestelmä, kyselytutkimus, asenteet, huono-osaisuus, kuntoutuminen