Olet täälläEtusivu Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?

Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?

Tutkimuksen nimi: 
Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?
Tekijä: 
Renko, Elina
Viitetiedot: 

Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja: 76. Helsinki: Unigrafia.

Julkaisuvuosi: 
2018
Ingressi: 

Toimijuutta tukevat ja uhkaavat piirteet on tärkeää tunnistaa alkoholinkäytön puheeksiotto- ja neuvontatilanteessa.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin, miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan? Toiseksi tarkastellaan, asennoituvatko asiakkaat ja ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin, vai onko asennoitumisessa eroja?

Tutkimuksen toteutus
Kyseessä on väitöskirjatutkimus, joka koostuu neljästä osatyöstä ja osatöiden antia pohtivasta yhteenvetoluvusta. Tutkimuksessa hyödynnetään laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa. Laadullinen asennetutkimus perustuu osin retoriseen sosiaalipsykologiaan ja edustaa asennetutkimuksen linjaa, jonka piirissä asenne ymmärretään kommunikatiiviseksi ja sosiaaliseksi ilmiöksi. Keskeisiä tulkintaa vaativia kysymyksiä ovat muun muassa mihin asennoidutaan, kuka asennoituu ja miten asennoitumista perustellaan.

Ensimmäinen osatyö pohjautuu 17 sosiaalityön ammattilaisen haastatteluaineistoon. Loput kolme osatyötä laajentavat pohdintaa kattamaan sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmat ja perustuvat 14 asiakkaan ja 14 ammattilaisen haastatteluaineistoon. Molemmat aineistokokonaisuudet koostuvat puolistrukturoidussa haastatteluissa tuotetuista kannanotoista. Haastateltaville esitettiin alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa koskevia väittämiä, joita heitä pyydettiin kommentoimaan. Haastateltavat työskentelivät aikuissosiaalityössä ja olivat nimikkeeltään joko sosiaalityöntekijöitä tai sosiaaliohjaajia. Varsinaiset päihdetyön ammattilaiset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Asiakkaat valikoituivat haastatteluun pääosin ammattilaisten kautta. Tutkimukseen osallistuneita ammattilaisia pyydettiin tiedustelemaan asiakkaittensa halukkuutta osallistua tutkimukseen ja heille korostettiin, että kuka tahansa asiakas sopii haastateltavaksi. Lisäksi kolme asiakasta rekrytoitiin mukaan lumipallotekniikkaa hyödyntäen. Haastatteluun osallistuneet asiakkaat tiedustelivat haastatteluun osallistumishalukkuutta tuttaviltaan, jotka olivat myös sosiaalityön asiakkaita.

Keskeiset tulokset
Asenteiden kirjo jäsentyi toimijuuden säilyttämisen, uudelleen rakentumisen ja suojaamisen ympärille. Asiakkaan ja ammattilaisen toimijuuden ollessa vankka asennoituminen oli myönteisempää, toimijuuksien uhattuna ollessa kielteisempää. Toimijuudella viitataan usein yksilön kykyyn tehdä valintoja ja toimia niiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessa toimijuus ymmärretään sosiaaliseksi ilmiöksi, jota rakennetaan vuorovaikutuksessa ja joka paikantuu yksilön sisäisen maailman sijaan ihmisten välisiin suhteisiin. Toimijuus on mahdollista vain suhteessa toisiin ja vuorovaikutustilanteessa toimijuus voidaan esimerkiksi tunnustaa, tunnistaa tai kyseenalaistaa.

Tutkimus tunnistaa lujan, uudelleen rakentuvan ja haavoittuvan toimijuuden hahmot. Kaikki kolme hahmoa oli mahdollista tunnistaa sekä asiakkaiden että ammattilaisten asennoitumisessa. Ammattilaisten asennoitumisessa korostui luja toimijuus; puheeksioton ja neuvonnan mieltäminen työrooliin kuuluviksi itsestäänselvyyksiksi. Asiakkaiden asennoitumisessa painottui puolestaan haavoittuvan toimijuuden mukainen puheeksioton ja neuvonnan tarkastelu herkkinä puheenaiheina. Uudelleen rakentuva toimijuus näyttäytyi vahvimmin asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisenä alueena. Alueena, jossa puheeksiottoon ja neuvontaan asennoiduttiin ennen kaikkea tarpeellisina motivoinnin välineinä.

Tutkimuksessa esitetään, että sekä lujassa, uudelleen rakentuvassa että haavoittuvassa toimijuudessa on kyse pyhän toimijuuden säilyttämisestä, rakentamisesta ja suojaamisesta. Tulkinta toimijuuden pyhyydestä kietoo toimijuuden vuorovaikutukseen. Se mitä kommunikoidaan, tai ei kommunikoida, on toimijuuden muotoutumisen kannalta keskeistä: Pyhää toimijuutta säilytetään, rakennetaan ja suojataan nonkommunikaation ja kommunikaation välillä tasapainoillen.
Tutkimus avaa sekä toimijuutta uhkaavia että sitä tukevia piirteitä. Toimijuutta uhkaavat piirteet ovat usein seurausta siitä, että asiakassuhteen osapuolet ymmärtävät eri tavoin, millaisesta vuorovaikutusasetelmasta puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse. Asiakas voi esimerkiksi tulkita puheeksioton alkoholin ongelmakäytön epäilyksi, vaikka ammattilaisen näkökulmasta kyseessä on sosiaalityöhön kuuluva tiedonkeruu.

Toimijuutta tukeviksi tekijöiksi nousivat etenkin puheeksioton ja neuvonnan rooli-istuvuus, motivoiva vuorovaikutus ja arkaluontoisuuden tuottamisen taidot. Rooli-istuvuus toimii toimijuuden säilyttäjänä parhaiten silloin, kun asiakkaat ja ammattilaiset jakavat ymmärryksen siitä, että puheeksiotto ja neuvonta kuuluvat sosiaalityön ammattilaisen rooliin. Yhteistä ymmärrystä on mahdollista rakentaa ja viestiä asiakassuhteen osapuolille, että alkoholinkäytön puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta on osa sosiaalityötä. Motivoiva vuorovaikutus ja erityisesti asiakkaan muutoshalun vahvistaminen näyttäytyi eräänlaisena puheeksioton ja neuvonnan kulmakivenä ja keskeisenä toimijuutta rakentavana tekijänä sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Arkaluonteisuuden tuottamisen taito korostui haavoittuvan toimijuuden suojaamisessa. Arkaluontoisuuden tuottaminen on vuorovaikutteista toimintaa, jossa herkäksi oletettuja aiheita käsitellään esimerkiksi epäsuorasti, pehmentäen ja perustellen. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa puheeksioton rutiininomaisuuden esiin nostamista – jos alkoholinkäytöstä kysytään kaikilta, puheeksiotto perustuu rutiiniin, ei ongelmakäytön epäilyyn.

Johtopäätökset
Asenteiden kirjo jäsentyi pyhän toimijuuden kunnioittamisen ympärille: Asiakkaan ja ammattilaisen toimijuuden ollessa vankka asennoituminen on myönteisempää, toimijuuksien uhattuna ollessa kielteisempää. Puheeksiotto- ja neuvontatilanteisiin kietoutui sekä toimijuutta tukevia että uhkaavia piirteitä. Uhkaavat piirteet liittyivät usein toisistaan poikkeaviin käsityksiin siitä, mistä puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse. Toimijuutta tukevina tekijöinä nousivat esiin etenkin puheeksioton ja neuvonnan rooli-istuvuus, motivoiva vuorovaikutus ja arkaluontoisuuden tuottamisen taidot.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Toimijuuden pyhittäminen sopii yhteen alkoholipoliittisen liberalismin kanssa mutta asettaa ehkäisevälle päihdetyölle haasteita. Toimijuutta tukevat ja uhkaavat piirteet onkin tärkeää tunnistaa alkoholinkäytön puheeksiotto- ja neuvontatilanteessa: Kun toimijuutta tukevat ja uhkaavat piirteet tunnistaa on niitä myös helpompi vahvistaa ja torjua.
Teemat: 
Alkoholi
Itsearviointi ja lyhytneuvonta
Referoijan nimi: 
Elina Renko

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan