Olet täälläEtusivu Kuka saa päihdekuntoutusta vankilassa?

Kuka saa päihdekuntoutusta vankilassa?

Tutkimuksen nimi: 
Kuka saa päihdekuntoutusta vankilassa?
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Who receives substance abuse treatment in the ‘real world’ of the prison? A register-based study of Finnish inmates.
Tekijä: 
Obstbaum, Yaira & Tyni, Sasu
Viitetiedot: 

Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention. Vol. 16, No. 1, 76-96

Julkaisuvuosi: 
2015
Ingressi: 

Vain pieni osa päihdeongelmista kärsivistä vangeista osallistuu päihdekuntoutukseen vankeuden aikana

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Selvittää kuinka moni päihdekuntoutuksen tarpeessa oleva vanki saa kuntoutusta ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ketkä saavat päihdekuntoutusta vankeuden aikana.

Tutkimuksen toteutus
Rekisteritutkimus, joka perustuu vankitietojärjestelmän tietoihin. Tutkimusjoukon (N=3798) muodostivat kaikki vuoden 2011 aikana vapautuneet vangit. Vankitietojärjestelmästä poimittiin sekä akkreditoituihin päihdekuntoutusohjelmiin että muuhun päihdekuntoutuksen osallistumiset. Vangin katsottiin olleen hoidon tarpeessa, jos hoidon tarve oli mainittu riski-ja tarvearvioinnissa tai rangaistusajan suunnitelmassa. Samoin vanki katsottiin hoitoon motivoituneeksi, jos motivaatio muuttaa rikollista käyttäytymistä tai kohdata päihdeongelma oli mainittu riski-ja tarvearvioinnissa tai rangaistusajan suunnitelmassa. Taustatietoina tarkasteltiin vankien sosio-demografisia tekijöitä (sukupuoli, ikä, kansallisuus) sekä vankeinhoidon rakenteellisia tekijöitä (tuomion pituus, päärikos, uusintarikollisuus sekä avo- tai suljetusta vankilasta vapautuminen). Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja regressioanalyysia.

Keskeiset tulokset
Vangeille (74 %), joille oli tehty riski- ja tarvearviointi, oli määritelty päihdekuntoutuksen tarve useammin kuin vangeille (58 %), joille oli tehty vain rangaistusajan suunnitelma. Mitä pitempi vangin tuomio oli, sitä useammin hänelle oli tehty riski- ja tarvearviointi sekä kirjattu kuntoutuksen tarve. Hoidon tarve oli tunnistettu useammin niillä vangeilla, joilla ei ollut todettu motivaatiota hoitoon kuin niillä, joilla motivaatio oli tunnistettu.
Vangeista 60 % oli arvioitu olevan päihdekuntoutuksen tarpeessa. Näistä vangeista 22 % oli osallistunut johonkin päihdekuntoutukseen ja 11 % akkreditoituihin päihdekuntoutusohjelmiin.
Vangeista 14 % oli ollut sopimusosastolla, joko kuntoutusosastolla tai päihteettömällä osastolla.
Kun tarkasteltiin akkreditoituihin päihdekuntoutusohjelmiin osallistumista, pidempi tuomio, vangin nuorempi ikä, Suomen kansalaisuus ja todettu motivaatio hoitoon lisäsivät kuntoutukseen osallistumisen todennäköisyyttä.
Kun tarkasteltiin kaikkeen päihdekuntoutukseen osallistumista, naisten osallistuminen oli miehiä todennäköisempää, kun taas todettu motivaatio ei enää ollut merkittävä erotteleva tekijä.

Johtopäätökset
Vain pieni osa päihdekuntoutuksen tarpeessa oleviksi arvioiduista vangeista osallistuu päihdekuntoutukseen vankeuden aikana. Kaikki vangit, joilla on todettu hoidon tarve, eivät saa vankeuden aikana kuntoutusta yhtäläisin perustein: esimerkiksi tuomion pituus, todettu motivaatio ja Suomen kansalaisuus vaikuttavat kuntoutuksen todennäköisyyteen. Erityisesti akkreditoituihin päihdekuntoutusohjelmiin osallistuminen vaatii todetun motivaation ja riittävän pitkän tuomion ohjelman läpikäymiseen. Motivaation valikoiva käyttö osallistumisen kriteerinä heijastaa tilannetta, jossa vankien keskuudessa on korkea hoidon tarve, mutta alhainen motivaatiotaso hoitoa kohtaan.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Vankeuden aikana on mahdollista osallistua akkreditoituihin päihdekuntoutusohjelmiin tai muuhun päihdekuntoutukseen. Päihdekuntoutukseen osallistuvien vankien määrä on kuitenkin pieni suhteessa päihdekuntoutuksen tarpeeseen. Huomiota tulisi kiinnittää vankien motivointiin, hoitoon hakeutumista rajoittavien rakenteiden purkamiseen sekä kuntoutuksen jatkumisen tukemiseen vapautumisen jälkeen.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen

Kommentit

Lisäsin referaatin

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan