Olet täälläEtusivu Päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia

Päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia

Tutkimuksen nimi: 
Päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Capabilities for handling complex substance abuse problems and its relationship to the treatment system: Using the DDCAT instrument to explore local treatment systems in Finland
Tekijä: 
Tuukka Tammi & Kerstin Stenius
Viitetiedot: 

Nordic Studies on Alcohol and Drugs 31 (1), s. 45-58

Julkaisuvuosi: 
2014
Ingressi: 

Päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia ei ole riippuvainen systeemitason integraation toteutuksesta. Yksiköt voivat kompensoida integraation puutteita lääketieteellisellä osaamisella, yhteistyöverkostoilla ja vertaistuella.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite
Tutkia missä määrin päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroiminen vaikuttaa kykyyn hoitaa samanaikaisia päihde- ja mielenterveysongelmia. Toisena tavoitteena on arvioida tutkimuksessa käytettävän DDCAT (Dual Diagnosis Capability in Addiction Treatment)-mittarin käytettävyyttä suomalaisessa kontekstissa.

Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa arvioidaan kuuden kunnan keskeisimmän päihdehuollon avohoitoyksikön kykyä hoitaa sekä päihde- että mielenterveysongelmia. Kolmessa kunnassa päihde- ja mielenterveys-palvelut olivat integroituja, kolmessa ne toimivat erillään. Tutkimus perustuu ryhmähaastatteluihin, joissa käytettiin DDCAT-arviointimittaria. Ryhmähaastatteluihin osallistui sekä hallinnon että käytännön työntekijöiden edustajia.

Keskeiset tulokset
Päihdehuollon avohoitoyksiköiden kyky hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita ei ollut riippuvainen systeemitason integraatiosta. Kahdessa kunnassa, joissa päihde- ja mielenterveyspalveluita ei ollut integroitu, avohoitoyksiköiden kyky hoitaa sekä päihde- että mielenterveyspotilaita oli kuitenkin suuri. Yhdessä kunnassa, jossa palvelut olivat integroituja, avohoitoyksikön kyky hoitaa sekä päihde- että mielenterveyspotilaita jäi heikoksi. DDCAT-mittarissa korostuvat lääketieteellisen osaamisen ja henkilöstön merkitys.

Johtopäätökset
Vaikka päihde- ja mielenterveyspalveluja ei ole integroitu, paikallinen yksikkö voi pystyä vastaamaan integraatiotarpeisiin vahvistamalla psykiatrista osaamistaan ja yhteistyöverkostojaan. Tuloksena voi olla yhtä tehokas hoito kuin integroiduissa palveluissa.
DDCAT osoittautui hyödylliseksi mittaamaan päihdehoitoyksikön lääketieteellistä kykyä hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita, järjestelmätason ratkaisuista riippumatta. Kokonaisvaltaisemman kuvan saavuttamiseksi mittaria tulisi täydentää sosiaalisten ongelmien hoitokykyä arvioivilla kysymyksillä.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Järjestelmätason integraatio ei ole välttämätön edellytys pätevälle yksikkötason päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikaiselle hoidolle. Päihdehoitoyksiköt voivat vastata integraatiotarpeisiin kiinnittämällä huomiota lääketieteelliseen ja erityisesti psykiatriseen osaamiseen, asiakastyön yhteistyöverkostoihin ja vertaistuen saatavuuteen.
Teemat: 
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan