Olet täälläEtusivu Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset

Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset

Tutkimuksen nimi: 
Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset
Tekijä: 
Karjalainen, K. & Hakkarainen, P.
Viitetiedot: 

Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013): 5,498-508.

Julkaisuvuosi: 
2013
Ingressi: 

Suomalainen tutkimus tarkasteli joskus elämänsä aikana lääkkeitä väärinkäyttäneitä laajojen väestökyselyiden avulla. Lääkkeitä väärinkäyttäneet, jotka eivät olleet kokeilleet huumeita, poikkesivat paljon huumeita kokeilleista väärinkäyttäjistä, mutta hyvin vähän ihmisistä joille ei ollut väärinkäyttökokemuksia.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää lääkkeiden väärinkäyttöä Suomessa. Tutkimuksessa verrattiin keskenään 1) joskus lääkkeitä väärinkäyttäneitä (284 henkeä); 2) joskus huumeita kokeilleita sekä lääkkeitä väärinkäyttäneitä (222 henkeä); ja 3) vastaajia, jotka eivät olleet koskaan väärinkäyttäneet lääkkeitä tai kokeilleet huumeita (6233 henkeä).

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus pohjautuu THL:n vuoden 2002, 2006, 2010 väestökyselyiden aineistoihin. Lääkkeiden väärinkäyttöä oli kysytty kysymyksellä ”oletko joskus kokeillut tai käyttänyt unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoitukseen (esim. ilman lääkärin määräystä tai suurempia annoksia kuin on määrätty?”. Huumeiden käyttöä on kysytty vastaavasti eri aineista. Lisäksi vuoden 2010 aineistossa kysyttiin lisäksi lääkkeiden väärinkäytön käyttötarkoitusta valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla. Alkoholin käytöstä kysyttiin runsaan kulutuksen (naisilla yli 4, miehillä yli 6 annosta) tiheyttä. Kolmea ryhmää vertailtiin keskenään tilastollisilla menetelmillä.

Keskeiset tulokset

Noin seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä (15-69 vuotta) oli joskus elämänsä aikana väärinkäyttänyt lääkkeitä. Viimeisen vuoden aikana lääkkeitä oli väärinkäyttänyt alle kolme prosenttia.

Huumeita ja lääkkeiden väärinkäyttöä kokeillut ryhmä oli muita keskimäärin nuorempi, useammin miehiä, he asuivat useammin kaupungissa, olivat naimattomia, sekä työttömiä tai opiskelijoita. Pelkästään lääkkeitä väärinkäyttänyt ryhmä oli taustaltaan lähempänä vastanneita, jotka eivät olleet koskaan väärinkäyttäneet lääkkeitä. Kuitenkin vain lääkkeitä väärinkäyttäneillä työttömyys ja eläkkeellä oleminen oli yleisempää, ja he olivat useammin eronneita tai naimattomia. Alkoholia lääkkeiden väärinkäyttäjät käyttivät useammin kuin muu väestö, mutta eivät yhtä useasti kuin huumeitakin käyttänyt ryhmä.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisin syy kaikilla lääkkeitä väärinkäyttäneillä oli nukkumisen helpottaminen.

Johtopäätökset

Väestökyselyn perusteella noin 250 000 suomalaista on joskus väärinkäyttänyt lääkkeitä. Nukkuminen ilmoitettiin yleisimmäksi syyksi väärinkäytölle, ja tutkijat kiinnittivätkin huomiota siihen, etteivät kaikki lääkkeitä väärinkäyttävät välttämättä etsi päihtymystä.

Joskus huumeitakin kokeilleiden lääkkeitä väärinkäyttäneiden lisäksi tutkimuksessa esiteltiin väärinkäyttäjien ryhmä, joka ei ollut käyttänyt huumeita. Toisin kuin huumeita kokeilleet lääkkeiden väärinkäyttäjät, tämä ryhmä eivät poikennut taustaltaan tai olosuhteiltaan kovin paljoa normaaliväestöstä. Tosin joukossa oli silmiin pistävän paljon eläkeläisiä ja ilman kumppania. Myös runsas alkoholin nauttiminen oli keskimääräistä useammin viikoittaista.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tutkimus tuo esiin, että keskimäärin nuoremman, huumeita sekä lääkkeitä joskus käyttäneiden joukon lisäksi oli löydettävissä toinen lääkkeitä väärinkäyttänyt joukko. Yli puolet lääkkeitä joskus väärinkäyttäneistä henkilöistä ei ollut käyttänyt niin sanottuja laittomia huumeita. Tämä ryhmä oli keskimäärin huumeiden ja lääkkeiden käyttäjiä vanhempaa ja sukupuoleltaan useammin naisia. Ryhmä on varmasti tuttu päihdepalveluissa. Erityisesti päihdepalveluiden ulkopuolella kynnys lääkkeiden väärinkäytön puheeksi ottamiseen voi olla vielä suurempi kuin alkoholin käytön kartoitus. Erityisesti kun kyse on ihmisistä, jotka eivät välttämättä vastaa kuvaa päihteiden väärinkäyttäjästä. Kuitenkin tutkimuksen mukaan satatuhatta suomalaista kertoi käyttäneensä lääkkeitä väärin viimeisen vuoden aikana. Tämän joukon huomioonottaminen on myös tärkeää ehkäisevän päihdetyön kohdentamisessa.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Referoijan nimi: 
Teemu Kaskela

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan