Olet täälläEtusivu Korvaushoitopotilaiden psykiatrinen sairastavuus ja koettu psyykkinen terveys

Korvaushoitopotilaiden psykiatrinen sairastavuus ja koettu psyykkinen terveys

Tutkimuksen nimi: 
Korvaushoitopotilaiden psykiatrinen sairastavuus ja koettu psyykkinen terveys
Tutkimuksen alkuperäinen nimi: 
Korvaushoitopotilaiden psykiatrinen sairastavuus ja koettu psyykkinen terveys
Tekijä: 
Levola, J. Holopainen, A. & Pitkänen, T.
Viitetiedot: 

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 49 350-356.

Julkaisuvuosi: 
2012
Ingressi: 

Suomalainen korvaushoitoa käsittelevä tutkimus kartoittaa potilaiden kokemaa psyykkistä oirehdintaa ja diagnosoituja psykiatrisia häiriöitä. Suurimmalla osalla potilaista todetaan olevan oirehdintaa ja häiriöitä. Häiriöiden ja oirehdinnan välillä todetaan olevan eroja.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Suomalaisessa tutkimuksessa on selvitetty opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevien potilaiden psyykkistä oireilua ja diagnosoituja psykiatrisia häiriöitä. Lisäksi kartoitettiin potilaiden historiaa, elämäntilannetta ja kokemuksia hoidosta. Oireilun kokemuksia ja diagnosoitua sairastavuutta vertailtiin keskenään ja psykiatrisia diagnoosien yhteyttä taustatietoihin tarkasteltiin.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen haastateltiin 32 suomalaista korvaushoitopotilasta. Psyykkistä sairastavuutta arvioitiin kliinisellä haastattelulla (SCID I & II) ja elämäntilannetta, päihdehistoriaa ja terveydentilaa EuropASIin pohjautuvalla haastattelulla. Elämäntilannetta eri osa-alueilla kartoitettiin pyytämällä potilasta arvioimaan kouluarvosanoilla nykyistä tilannettaan tilanteeseen juuri ennen hoidon alkua.

Keskeiset tulokset

Potilaat olivat keski-iältään noin 30-vuotiaita. Suurin osa potilaista oli monipäihdeongelmaisia ja oli aloittanut useamman päihteen käytön viimeistään 15 vuotiaana. Lähes puolella potilaista oli vankilatausta. Potilailla oli alhainen koulutustaso, ja suurin osa ei ollut tällä hetkellä töissä.

Puolella potilaista diagnosoitiin jokin psykoosi- tai mielialahäiriö, ja kahdella kolmasosalla jokin persoonallisuushäiriö. Lisäksi potilaat olivat usein kokeneet vakavaa psykiatrista oirehdintaa. Oma kokemus muista kuin päihteiden käytöstä johtuvista oireista ja psykiatriset diagnoosit vastasivat huonosti toisiaan. Päihteistä riippumatonta masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta oli koettu huomattavasti enemmän kuin niitä diagnosoitiin tutkimuksessa. Osalla kuitenkin diagnosoitiin masennus tai ahdistuneisuushäiriö vaikka hän ei ollut raportoinut kokemusta sellaisesta. Psykoottisia oireita diagnosoitiin taas enemmän kuin potilaat olivat kokeneet hallusinaatioita. Potilaiden elämäntilanne, päihdehistoria tai aiemmat vankeustuomiot eivät olleet yhteydessä psykiatrisiin diagnooseihin.

Potilaat arvioivat hoidon vastanneen heidän odotuksiaan. Psykiatrisilla diagnooseilla ei ollut yhteyttä potilaiden kokemuksiin hoidon ja odotuksien vastaavuudesta. Keskimäärin potilaiden arvio nykyisestä elämäntilanteesta oli parempi kuin tilanne ennen hoitoa kaikilla osa-alueilla.

Johtopäätökset

Tutkimus vahvistaa aiempaa kuvaa suomalaisten korvaushoitopotilaiden aikaisin alkaneesta ja useisiin päihteesiin liittyvästä päihdeongelmasta. Suurella osalla potilaista oli muita sosiaalisia ongelmia. Potilaiden itse kokema psyykkinen oireilu oli erittäin yleistä. Potilailla myös diagnosoitiin paljon psykiatrisia häiriöitä. Selviä yhteyksiä taustatekijöiden ja psykiatristen diagnoosien välillä ei todettu.

Mielenkiintoisinta tutkimuksessa on juuri potilaiden kokemien muusta kuin päihteistä johtuvien psykiatristen oireiden ja kliinisesti todettujen diagnosoitujen psykiatristen häiriöiden välillä. Monet ihmiset, joilla ei diagnosoitu psykiatrisia häiriöitä olivat kokeneet niitä. Toisaalta osa diagnosuiduista potilaista ei ollut kokenut oirehdintaa.

Potilaiden oma kokemus oli, että heidän elämäntilanteensa oli parempi haastatteluhetkellä kuin ennen hoitoa. Hoito oli vastannut heidän odotuksiaan. Psykiatrisista häiriöistä diagnosoidut kokivat myös hoidon vastanneen odotuksia.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Suomalaiset potilaat kokivat itse elämäntilanteensa parantuneen korvaushoidon aikana verrattuna tilanteenseen ennen hoitoa. Tämä antaa viitteitä siitä, että hoito on mielekästä. Psykiatrinen oirehdinta korvaushoitopotilaiden keskuudessa on yleistä. Potilailla on saattaa olla vaikeuksia tunnistaa oireita ja toisaalta päihteiden osuutta oirehdintaan. Psykiatrisen sairastavuuden jäjrestelmälliseen arviointiin korvaushoidossa onkin syytä kiinnittää huomiota.
Teemat: 
Huumeet
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Teemu Kaskela

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan