Olet täälläEtusivu Haaveena normaali elämä – Tutkielma opioidikorvaushoitopotilaiden hoitoa koskevista mielipiteistä, hoidon tavoitteista ja psykososiaalisesta tilanteesta

Haaveena normaali elämä – Tutkielma opioidikorvaushoitopotilaiden hoitoa koskevista mielipiteistä, hoidon tavoitteista ja psykososiaalisesta tilanteesta

JAA SOMESSA

Julkaisun nimi: 
Haaveena normaali elämä – Tutkielma opioidikorvaushoitopotilaiden hoitoa koskevista mielipiteistä, hoidon tavoitteista ja psykososiaalisesta tilanteesta
Tekijä: 
Kaskela Teemu
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2011
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteet, sosiaalipolitiikka/yhteiskuntapolitiikka.

Lyhyt kuvaus: 

Opioidiriippuvaisten korvaushoito oli yksi ratkaisu 1990-luvun Suomesssa toisen huumeaallon aiheuttamien lieveilmiöiden ehkäisyyn ja 2000-luvulla se yleistyi erääksi suomalaisen huumehoidon tärkeimmistä muodoista. Kasvava tarve on lisännyt potilasmääriä, aiheuttanut jonoja ja luonut halvempia ja joustavampia käytäntöjä.

Tutkielmassa tarkastellaan korvaushoidossa olevien potilaiden hoitoon ja yleisemmin elämään liittyviä tavoitteita, sekä heidän mielipiteitään korvaushoidosta. Noin tunnin pituiset haastattelut toteutettiin yhteensä kuudellekymmenelle potilaalle (miehiä 75 %, keski-ikä 32 vuotta), joista kahdenkymmenenenkahdeksan haastattelut litteroitiin osittain. Lisäksi potilaiden tärkeimpiä tavoitteita, sekä ikä, sukupuoli ja hoidossaoloaika -muuttujia verrataan haastattelussa kysyttyihin sosiaalista tilannetta ja historiaa, sekä terveyttä koskeviin tietoihin. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivisia ja laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Haastatelluista alle 30-vuotiaat olivat aloittaneet huumeidenkäytön muita aiemmin. Lisäksi he arvioivat korvaushoidon aloittamisella olleen vanhempaa ikäryhmää suurempi vaikutus heidän fyysiseen terveyteensä ja työ- ja toimeentulo ja taloustilanteeseensa. He olivat myös hakeutuneet päihdehoitoon muita aiemmin.

Kaikki haastatellut kertoivat, että hoito oli vastannut heidän odotuksiaan vähintään kohtalaisesti. Potilaat toivoivat hoidon olevan joustavampaa. Hoitoon pääsyn vaikeus koettiin ongelmalliseksi, toisaalta uskottiin, että hoitojärjestelmään oli päässyt potilaita, jotka eivät sinne kuuluisi.

Lähes puolet haastatelluista nimesi tärkeimmäksi tavoitteekseen työhön tai opiskeluun liittyvän asian. Suuri osa (39 %) tavoitteli tärkeimpänä hoitoon liittyvänä tavoitteenaan korvaushoidon lopettamista. Erikseen kysyttäessä yhteensä 69 prosenttia haastatelluista tavoitteli hoidon lopetusta, mutta vain 12 prosenttia tavoitteli sitä kahden vuoden sisällä. Hoidon lopettamisen tavoittelevat olivat useammin aktiivisia yhteiskunnassa (työ, opiskelu, vanhemmuus) ja heillä oli harvemmin ollut viimeisen kuukauden aikana vakavia masennusoireita. Hoidon lopettaminen nähtiin ajankohtaiseksi vasta, kun elämä on saatu raiteilleen: velat maksettu, vakinainen työ, opinnot suoritettu. Vaikuttaa siltä, että harva pystyy saattamaan elämänsä tällaiseen kuntoon, sen sijaan useimpien opinnot olivat vasta suunnittelussa ja työ määräaikaista, epävarmaa tai tukityöllistymistä. Korvaushoitopotilaiden määrä kasvaessa tulevaisuuden haaste on, kuinka rakentaa hoitopolkuja, jotka mahdollistavat hoidon lopettamisen.

Julkaisun teema-alue: 
8.02 korvaushoito
08. hoito ja kuntoutus
05. monipäihteisyys/moniriippuvuus
2.11 muu, mikä
02. huumeet
... mikä: 
opioidit
Linkki julkaisuun: 
avaa linkki tästä