Olet täälläEtusivu Ohjauksen laatu päihdetyöntekijöiden arvioimana

Ohjauksen laatu päihdetyöntekijöiden arvioimana

JAA SOMESSA

Julkaisun nimi: 
Ohjauksen laatu päihdetyöntekijöiden arvioimana
Tekijä: 
Myllymäki Minna
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2010
Julkaisun tiedot: 

Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, hoitotieteiden pääaine.

Lyhyt kuvaus: 

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ohjauksen laatua päihdetyössä päihdetyöntekijöiden arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää päihdeasiakkaan ohjauksen kehittämisessä ja somaattisessa hoitotyössä testatun Ohjauksen laatu-mittarin kehittämisessä päihdetyön kontekstiin sopivaksi. Kohdejoukkona olivat A-klinikkasäätiön alaisuudessa toimivissa päihdehuollon avo- ja laitosyksiköissä työskentelevät (n=180) päihdetyöntekijät. Otos valittiin kokonaisotantana 12 yksiköstä. Aineisto kerättiin Ohjauksen laatu-mittarilla (© Kääriäinen 2009) päihdetyöntekijöiltä (n=101), vastausosuus oli 56 %. Aineiston analyysissa käytettiin kuvailevia tilastomenetelmiä, pääkomponenttianalyysia ja sisällönanalyysia.

Vastaajista suurin osa (85 %) oli naisia, keski-iältään 42 vuotta. Suurin osa vastaajista oli koulutustaustaltaan (48 %) ja tehtävänimikkeeltään (45 %) sairaanhoitajia. Vastaajilla oli työkokemusta keskimäärin 10 vuotta ja ohjaukseen käyttämä aika työvuoron aikana oli keskimäärin 4 tuntia.

Ohjauksen resursseihin parannusta toivottiin selkeiden toimintaohjeiden, ohjaukseen liittyvän työnjaon, uuden työntekijän perehdyttämisen, tutkimustiedon käytön sekä henkilöstömitoituksen suhteen. Ohjauksen lähtökohdissa eriäviä mielipiteitä liittyi siihen, onko asiakas aktiivinen ja vastuuta kantava osapuoli. Vastaajien ohjaukseen liittyvät tiedot olivat pääosin hyvät. Huonoiten tiedettiin sosiaalipalveluista. Puutteita taidoissa oli lähinnä tutkimustiedon käyttötaidoissa ja suositusten soveltamistaidoissa. Suullinen ohjaus ja puhelinohjaus hallittiin hyvin, kun taas kirjallinen, audiovisuaalinen ja internetohjaus heikommin. Moniongelmaisten palveluohjaustaidot hallittiin puutteellisesti. Asenteiden osalta osa (22 %) vastaajista piti ohjausta asiakkaan yksityisalueelle tunkeutumisena, osa (42 %) ohjasi vain, jos asiakas on kiinnostunut asiasta ja osa (27 %) arvioi, että ohjaus vähentää aikaa ohjata muita asiakkaita. Ohjaus toteutettiin pääosin laadukkaasti. Ohjauksen kehittämistarpeet liittyivät ohjaus-käsitteen selkeyttämiseen päihdetyön kontekstissa, työyhteisöön ja asiakastyöhön.

Tutkimuksen mukaan ohjaus-käsitettä päihdetyössä tulee selkiyttää. Kirjallisia ohjeita ohjauskäytännöistä tulee kehittää ja tutkimustiedon käyttöä ohjauksessa lisätä. Asiakkaan omaa vastuuta hoitosuhteessa tulee lisätä. Terveydenhuoltoa ja sosiaalityötä tulee tuoda edelleen lähemmäksi toisiaan. Moniongelmaisen palveluohjausta kuten myös omaisten ohjausta tulee kehittää. Hoitosuunnitelmatyöskentelyä ja kirjaamista tulee kehittää. Ohjausmenetelmistä ryhmäohjausta, audiovisuaalista ja internetohjausta tulee lisätä.

Julkaisun teema-alue: 
05. monipäihteisyys/moniriippuvuus
3.04 muut lääkkeet
03. muu päihde/aine
02. huumeet
01. alkoholi