Omahoitajien tulkintoja korvaushoidosta
Helsingin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos.
Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisessä korvaushoidossa omahoitajilla on keskeinen rooli asiakkaan hoidossa. Tutkielmassa tarkastellaan omahoitajien kokemuksia ja mielipiteitä korvaushoidosta. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan omahoitajaa, neljästä eri avohoitoyksiköstä pääkaupungkiseudulta. Nämä yksiköt ovat: Espoon A-klinikka, Vantaan Korvaushoitopoliklinikka, Töölön A-klinikka ja Kettutien A-poliklinikka. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla: mikä on korvaushoito, henkilökunnan rooli sekä konflikteja korvaushoidossa. Aineisto analysoitiin pitkälti aineistolähtöisesti. Tutkielmasta käy ilmi, että omahoitajat kokevat työssään monia haasteita. Uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 ei määrittele korvaushoidon käsitteitä. Tämän johdosta käsitteet ovat epäselviä ja sekavia. Omahoitajat joutuvat työssään tulkitsemaan epäselvät käsitteet, mikä aiheuttaa myös konfliktitilanteita, suhteessa asiakkaisiin että työryhmään. Korvaushoitoasiakkaat ovat vaativa asiakasryhmä joilla on usein problematiikkaa eri elämänalueilla. Heidän hoitonsa vaatii, että omahoitajalla on ammattiosaamista sekä myös omaa panosta. Tavoitteena on tarkastella näitä haasteita ja konfliktitilanteita mitä omahoitajat työssään kohtaavat. Tutkielma nostaa myös esille omahoitajien kokemuksia sekä mielipiteitä korvaushoidosta.