Olet täälläEtusivu Jukka Valkonen: Promootio päihde- ja mielenterveystyössä - mistä puhutaan, kun puhutaan terveyden edistämisestä?

Jukka Valkonen: Promootio päihde- ja mielenterveystyössä - mistä puhutaan, kun puhutaan terveyden edistämisestä?

JAA SOMESSA

Kalevi ryyppää, vaikka hoitaja on kuinka kertonut, miten haitallista se on hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Pitäisikö Kalevia vaatia lopettamaan viinan juonti, ennen kuin hoito jatkuu vai hyväksyäkö ryyppääminen? Paha pulma ammattilaiselle. Kuntouttaja esittäisi ehkä syitä olla juomatta, ehkäisevän työn tekijä pyrkisi ennakoimaan repsahdusta tekemällä viinan saatavuuden vaikeammaksi ja päihdehoitaja miettisi, miten vähentää ryyppäämisestä aiheutuvia haittoja. Mitä tekisi terveyden edistämisen ammattilainen? Edellisiin nähden ei mitään.

Terveyden edistäminen ja salutogeeninen toiminta

Mielenterveys ajatellaan nykyisin kaksiulotteisena asiana. Toisaalta meillä on mielenterveyden häiriöitä ja -sairauksia, toisaalta positiivista mielenterveyttä. Ajatellaan, että nämä voivat esiintyä myös rinnakkain. Skitsofreniaa sairastava ihminen voi kokea elämässään onnea ja merkityksellisyyttä, toisaalta diagnoosin puute ei takaa, että ihminen saisi korkeita pisteitä positiivisen mielenterveyden mittarilla. Positiivisen mielenterveyden edistäminen on siten mielekäs tavoite. Mielenterveyttä voi tämän näkemyksen mukaan edistää, vaikka mielenterveyden häiriöitä ei saataisikaan hoidettua pois. Kalevinkin mielenterveyden positiivista ulottuvuutta voi edistää, vaikka ryyppääminen aiheuttaakin hänelle todennäköisesti monenlaista huolta ja harmia.

Terveyden edistäminen on hankala käsite, sillä se voidaan nähdä sekä yleisenä terveydenhoidon tavoitteena, että konkreettisena terveyslähtöisenä toimintana. Yleisellä tasolla terveyttä voi edistää sekä terveyttä lisäämällä että sairauksia vähentämällä. Yhtälö on matemaattinen – mitä enemmän terveyttä, sitä vähemmän sairautta, ja toisinpäin: mitä vähemmän sairautta, sitä enemmän terveyttä. Jos taas terveyden edistäminen liitetään terveyslähtöiseen, tai hienommin sanottuna salutogeeniseen, toimintaan, terveyden edistäminen ei välttämättä vähennä sairautta, eikä sairauden vähentäminen välttämättä lisää terveyttä. Siis välttämättä, käytännössä nämä ovat tietysti yhteydessä toisiinsa. Mutta lähtökohtana on jonkin positiivisen edistäminen, ei negatiivisen ehkäiseminen.

Positiivinen mielenterveys

Positiivinen mielenterveys on terveyslähtöinen käsite, jolla viitataan ihmisen psyykkisiin vahvuuksiin ja kykyihin, jotka auttavat häntä selviytymään elinympäristössään. Käsitettä ovat käyttäneet monet tutkijat hieman eri merkityksissä. Positiiviseen mielenterveyteen vedotaan usein silloin, kun korostetaan voimavaralähtöistä toimintaa. Mielenterveyttä tuottavia ja ylläpitäviä, siis salutogeenisiä, voimavaroja ovat esimerkiksi resilienssi ja optimismi, kuten myös mielenterveyttä koskevat tiedot ja hyvät ihmissuhteet. Sairautta tuottavia asioita, eli patogeenisiä, ovat puolestaan muun muassa pitkittynyt stressi ja runsas alkoholinkäyttö. Toisia näistä kannattaa edistää, toisia on syytä ehkäistä.

Positiivinen mielenterveys on poliittiselle päättäjälle epäkiitollinen agenda. Siihen tehtyjen investointien tulokset näkyvät harvoin vaalikauden aikana. Mikäli Kaleville on rakentunut vahva positiivinen mielenterveys, hän saa olla siitä kiitollinen turvallisille ja rakastaville vanhemmilleen, osaavalle neuvolan tädille, viisaalle varhaiskasvattajalle ja mukaville koulutovereilleen, joilla ei ollut tarvetta kiusata pienempiään. Aikuisiällä Kalevin kannattaa harrastaa, hankkia mielenkiintoinen työ, elää sopuisassa perheessä ja opetella mindfulnessia henkisen kehityksensä vauhdittamiseksi, mutta tärkeämpää on osata syntyä oikeaan ympäristöön. Vinkkinä sille poliitikolle: suotuisia kasvuympäristöjä voi myös edistää poliittisilla päätöksillä.

Skotlannissa kehitetty ”Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale” on yritys systematisoida positiivisen mielenterveyden käsitettä ja tarjota väline väestön ja eri väestöryhmien mielenterveyden arvioimiseen hyvinvoinnin eikä oireiden kautta. Mittari muodostuu toisaalta niin sanottua hedonista hyvinvointia, eli onnellisuutta ja hyvää oloa kartoittavista kysymyksistä, ja toisaalta eudaimonista hyvinvointia, eli omaan toimintaan ja merkityksellisyyden kokemukseen liittyvistä kysymyksistä. Mittari on ilmainen ja Suomessa THL hallinnoi sen käyttöä.

Terveyslähtöisyys ei sinällään ole uusi idea. Aaron Antonovsky kehitti jo 1970-luvulla teoriansa koherenssin tunteesta, jonka mukaan ihmiset, joilla on kyky ymmärtää elämäntapahtumiaan ja antaa niille merkityksiä ja jotka kokevat hallitsevansa elämäänsä, pysyvät todennäköisemmin terveinä vastaavissa olosuhteissa kuin ihmiset, joilla tällaisia kykyjä ei ole. Ja jo aiemmin Victor Frankl oli todennut keskitysleireiltä selvinneitä ihmisiä tutkimalla, että kyky nähdä elämä merkityksellisenä ja antaa omille kokemuksille tarkoitus, edesauttoi selviytymistä ja ylläpiti terveyttä.

Promootio ja päihdetyö

Tässä on nyt jaariteltu kaiken maailman positiivisista fiiliksistä, mutta miten se Kalevin ryyppääminen? Hyvä juttu, sillä vaikuttaa siltä, että päihdetyön keinoin voidaan kiinnittää huomio ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Päihdetyö kohdistuu jo nimensä mukaisesti päihteisiin, niiden käytön hallintaan ja käytön ehkäisyyn. Ja tällaista tukea Kalevi nimenomaan tarvitsee. Välitöntä apua ryyppyputken katkaisuun, hyvää vuorovaikutusta päihdetyöntekijän kanssa ja yhdessä tehty suunnitelma juomisen hallitsemiseksi. Jos tässä onnistutaan, se edistää varmasti myös Kalevin terveyttä yleisellä tasolla. Päihdetyön logiikka on kuitenkin ongelmalähtöinen, ongelman poistoon, hallintaan tai ehkäisyyn pyrkivä, kun taas promotiivinen työ ajateltiin edellä terveyslähtöiseksi.

Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa toimiva seitsemän mielenterveys- ja päihdejärjestön yhteishanke Here to help (vähän kuin sikäläinen MIPA*) on koonnut yhteen tutkittua ja luotettavaa tietoa mielenterveydestä ja riippuvuuksista. Hankkeen verkkosivuilta löytyy myös päihteiden käyttäjille ja ammattilaisille suunnattuja materiaaleja terveyden edistämisen näkökulmasta. Pääviesti näissä materiaaleissa on, että promotiivisessa toiminnassa huomio siirretään päihteistä ja niiden käytöstä ihmiseen ja hänen toimintaansa. Terveyden edistämisen lähtökohta on tämän mukaan ihmisen tavoitteellisen toiminnan tukeminen ja ihmisen oman terveyden hallinnan vahvistaminen. Kalevin kohdalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että terveyden edistämisen ammattilainen keskustelee Kalevin kanssa hänen toimintansa päämääristä ja keinoista niiden saavuttamiseen. Kalevin ryyppääminen ei tällöin olisikaan se paha kysymys työntekijälle. Kalevin omaa kontrollia terveydestään voisi vahvistaa kannustamalla häntä liikkumaan ja opettelemaan sitä mindfulnessia. Tai harrastamaan kalastamista, mikä on oikeastaan sama asia.

Terveyden edistämistä ehdotetaan Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 loppuraportissa yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa se nostetaan yhdeksi kärkihankkeeksi. Tahtotilaa promotiiviselle päihde- ja mielenterveystyölle löytyy ja investointeja sen suuntaan on myös tehty. Tätä työtä tehdään kuitenkin pääosin poikkisektoraalisesti kunnissa, maakunnissa ja ministeriöissä. Poliittisilla päätöksillä tuetaan tai tuhotaan edellytyksiä positiivisen mielenterveyden ja ihmisten toimijuuden kehittymiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut voivat omalta osaltaan näitä edistää, mutta pääosin mielenterveys ja toimijuus rakentuvat muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kun Kalevi on tällainen fiktiivinen kaveri, niin voimme itse päättää miten hänelle tässä tarinassa käy. Positiivinen loppu lienee johdonmukainen promotiivisessa blogissa. Kalevin kohdalla se voisi tarkoittaa vaikka A-kiltaan liittymistä ja vertaistukijaksi ryhtymistä. Siellä vanhan juoponkaan ei tarvitsisi kokea erilaisuutta ja olisipahan Kalevilla merkityksellistä tekemistä. Ehkä se kannustaisi Kalevia myös pitämään korkin kiinni. Promootionkaan näkökulmasta päihdehaitat eivät nimittäin ole harmittomia, juuri ne voivat olla esteenä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamiselle.

Jukka Valkonen
VTT, erityisasiantuntija
Suomen Mielenterveysseura

________________________

* MIPA on A-klinikkasäätiön koordinoima kymmenen suomalaisen päihde- ja mielenterveysjärjestön tutkimusohjelma, joka rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla.
tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/mipa

 

Tutustu myös Tietopuussa

Tutkimus-uutinen: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvat arvioivat huumorin edistävän eniten hyvinvointiaan

Tutkimus: Yleisen hyvinvoinnin parantaminen edistävän ja ehkäisevän työn ytimessä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kuvauksia työstään.

Tutkimus: Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.

 

Blogiarkisto »

 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan