Olet täälläEtusivu Palvelujärjestelmä ja päihdetyö

Palvelujärjestelmä ja päihdetyö

Uusi tutkimusartikkeli kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentumisesta päihde- ja mielenterveystyössä

Uutinen

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten kokemusasiantuntijuus rakentuu päihde- ja mielenterveystyössä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisissä työkäytännöissä. Analyysin tuloksena muodostui kolme kokemusasiantuntijoiden positiota niille ominaisine piirteineen. 

Matalan kynnyksen palvelujen sulkeminen vaarantaa kävijöiden hyvinvoinnin

Uutinen

Koronapoikkeustilalla ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen sulkemisella on monia vaikutuksia kohtaamispaikkojen kävijöiden hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. 

Mikä tekee mielenterveys- ja päihdepalveluista nuorilähtöisiä? Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tuloksia

Tutkimustiivistelmä

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita pyritään jatkuvasti kehittämään, jotta nämä tavoittaisivat ja sitouttaisivat kohderyhmäänsä. Palveluiden nuorilähtöisyyttä ei ole kumminkaan tarkkaan määritelty. Kanadalaistutkijoiden tekemä kirjallisuuskatsaus pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mikä tekee mielenterveys- ja päihdepalveluista nuorilähtöisiä.

Huomioidaanko vammaiset päihdepalveluissa?

Blogi tai ajankohtaisartikkeli

Viime vuosikymmenten aikana vammaispolitiikassa on yhä enemmän korostettu vammaisten henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet palvelujärjestelmään ja palveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Miten tilanne näkyy päihdepalveluissa? Onko vammaisten päihdeongelma yhä tabu?  

Tutkittua tietoa nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön

Uutinen

Viime aikoina julkisuudessa on ollut paljon esillä, että osa nuorista voi huonosti. NUMPA-hankkeessa on tarkoituksena kartoittaa nuorille suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta, toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kokemuksia hyvistä käytännöistä.

Muutokset asiakkaan hyvinvoinnissa (ORS) ja toivossa (SHS) laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

Tutkimustiivistelmä

Artikkeli on Ekqvistin väitöskirjan toinen osatutkimus. Artikkelissa tarkastellaan toivoa psykologisena, mitattavissa olevana ominaisuutena, ja tutkitaan millaisia muutoksia kuntoutujien koetussa hyvinvoinnissa sekä tilanteisessa toivossa tapahtuu laitospäihdekuntoutusjakson aikana.

Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin

Blogi tai ajankohtaisartikkeli

Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kohtaamispaikkojen työntekijöiden ja jalkautuvaa työtä tekevien haastatteluissa nousi esiin neljä vinkkiä etäkohtaamisiin: Käytä tuttuja välineitä. Näytä, että juuri sinä välität. Luovuudella toiminnallisuutta. Virtuaalinen toimettomuus kunniaan.

Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan?

Blogi tai ajankohtaisartikkeli

Kohtaamispaikoissa erityisesti avun ulkopuolelle jäivät ne, joilla ei ollut tarvittavia välineitä tai osaamista virtuaalipalveluiden käyttöönottoon. Toinen ulkopuolelle jäävä ryhmä olivat ne asiakkaat, joita ei tavoitettu toiminnan anonymiteetistä tai esimerkiksi kaoottisesta elämäntilanteesta johtuen.

Järjestöt toimivat myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan.

Ammatilliset lehdet

Koronapoikkeustilan aikana verkkoryhmillä ja uusilla yhteydenpidon tavoilla oli pystytty säilyttämään yhteys kävijöihin, lievittämään heidän yksinäisyyttään, tarjoamaan tekemistä ja
pitämään yllä arkirutiineja. Työntekijöiden haastatteluissa korostuivat kuitenkin kasvokkaisen tuen ja fyysisen yhdessäolon tärkeys ihmisille ja sähköisten palvelujen käyttämiseen liittyvät vaikeudet.

Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut

Tutkimus

Rikosseuraamuslaitoksen päihdeasiakkaat olivat miehiä, nuorempia, naimattomia, työttömiä ja asunnottomia useammin kuin terveyskeskusten päihdeasiakkaat. Rikosseuraamusyksiköiden
päihdeasiakkailla oli enemmän laittomien huumausaineiden käyttöä, päihteiden sekakäyttöä ja huumeiden pistokäyttöä kuin terveyskeskusten päihdeasiakkailla.

Sivut