Päihdetyön eettisiä näkökulmia

Näiden sivujen taustalla on A-klinikkasäätiön eettisen toimikunnan toive päihdetyön keskeisten eettisten kysymysten käsittelystä ja aineistosta. Toimikunta on jo yli 30 vuoden ajan käsitellyt tutkimuslupahakemuksia ja lisäksi keskustellut jatkuvasti kulloinkin ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä ja teemoista. Päihdetyön ja -palvelujen, asiantuntijatyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen piirissä muotoutunutta arvopohjaa haluttiin koota näkyville. Tähän tehtävään tarttui säätiöllä pitkään työskennellyt ja eläkkeelle siirtynyt johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä.

A-klinikkasäätiön arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Päihdetyön arvoista tärkein on ihmisarvo. Alla olevassa jäsennyksessä (Mäkelä 2015) siitä on johdettu päihdetyöhön liittyvät alueet, joissa eettistä asiakastyötä, asiantuntijatyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan avata. Kuvasta pääsee linkkien kautta kunkin kohdan tarkempaan määrittelyyn. Näistä ja muista eettisiin näkökulmiin liittyvistä kysymyksistä voit lähettää palautetta.

ASIAKASTOIMINTA:      IHMISKESKEISYYS Tasa-arvoinen ja kunnioittava vuorovaikutusAsiakastyössä noudatetaan tasa-arvoista ja asiakasta kunnioittavaa vuorovaikutusta. Asiakas tulee kohdata persoonana, jolla on oma subjektiivinen todellisuutensa (ajatukset, uskomukset, mielipiteet, tunteet).   Tavoitteena asiakkaan osallisuus ja hyvä elämäYleistavoitteena on asiakkaan hyvän elämän edistäminen ja kärsimyksen vähentäminen. Tällöin otetaan huomioon asiakkaan kaikki olosuhteet, jotka voivat parantaa hänen elämänlaatuaan tai toisaalta heikentää sitä aiheuttamalla kärsimystä.   Autonomisuus ja sen rajatHoitoa tai tutkimusta koskevassa päätöksenteossa tulee kunnioittaa asiakkaan omaehtoista itsesäätelyä ja autonomisuutta. Autonomisuus koostuu itsenäisestä harkinnasta, päätöksenteosta ja toiminnasta, siis itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämiskyvystä. Autonomiset päätökset eivät saa kuitenkaan tuottaa haittaa muille. Päätöksentekoon asiakas tarvitsee tietoa, jotta hän voi antaa hoitoaan tai tutkimuksessa mukanaoloaan varten tietoon perustuvan suostumuksensa (informed consent). Hoitoa koskevat päätökset pyritään tekemään vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa.   Alentuneen itsemääräämiskyvyn palauttaminenAutonomian toteutumista on tuettava silloinkin, kun itsemääräämiskyky on alentunut ja asiakasta joudutaan suostuttelemaan hoitoon tai toimimaan lainsäädännön puitteissa hänen tahdostaan riippumatta, jotta tarpeellinen hoito ei jäisi toteutumatta. Itsemääräämiskyky ja täyden ihmisarvon kokemus pyritään palauttamaan hoidon aikana. Jos asiakas ei itse kykene senhetkisen tilansa vuoksi ilmaisemaan suostumustaan hoitoon, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä omaisten, läheisten tai laillisen edustajan kanssa.   Asiakkaan läheiset osallisina toiminnassaAsiakkaan perhe ja muut läheiset sekä työyhteisö otetaan asiakkaan luvalla mukaan asiakastyön suunnitteluun ja toteutukseen, mahdollisuuksien mukaan hoidon alkuvaiheesta alkaen.   Arvokeskustelu asiakkaiden ja läheisten kanssaAsiakkaan ja hänen läheistensä kanssa käydään arvokeskustelua siitä, mikä on tärkeätä elämässä ja hoidossa hyvän elämän osana. Keskeisenä tavoitteena on asiakkaan ja hänen läheistensä voimavarojen ja autonomisuuden tukeminen.   Vertaistoimijoiden tuki ja yhteistyöAsiakastyössä toimitaan yhteistyössä vertaistoimijoiden kanssa, jotka voivat osaltaan edistää hoitotavoitteiden toteutumista ja sosiaalisia siteitä. Hoitopaikan yhteisöllisyyttä kehitetään etenkin laitoshoitoyksiköissä.   Yhteistyö muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssaYhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa edistetään asiakkaan hyvinvointia niiltä osin, joita ei voida toteuttaa nykyisen hoitopaikan puitteissa.

PÄIHDETYÖN      ASIANTUNTIJUUS Moniammatillisen ja monitieteisen työryhmän vastuullinen toiminta (hoito, ehkäisy, tutkimus, kehittäminen)Päihdetyön erityispalvelujen asiantuntijuus kohdistuu päihdeongelmien ja muiden riippuvuusongelmien ehkäisyyn, hoitoon, tutkimustyöhön ja kehittämiseen. Moniammatillinen ja monitieteinen työryhmä tuottaa kokonaisvaltaista tietoa ja osaamista. Jokainen työryhmän jäsen kartuttaa omalta osaltaan tietojaan ja taitojaan, jotta hän voi toimia vastuullisesti oman työtehtävänsä puitteissa. Jokainen työntekijä kehittää myös itseään persoonana ja toimii niin, että hän voi ylläpitää työyksikköönsä kohdistuvaa arvostusta ja luottamusta. Asiantuntijuutta ei saa käyttää ammatillisen etiikan vastaiseen toimintaan.   Kokemusasiantuntijuuden käyttö ammatillisen työn rinnallaAmmatillisesti koulutetun henkilökunnan ja kokemusasiantuntijoiden vuorovaikutusta on edistettävä.   Tavoitteena nykyisen tutkimus- ja kehittämistiedon mukainen hoito, ehkäisy ja yhteiskuntapolitiikkaTyössä tulee edistää oman alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä käyttää tuoreimpia tietoja vaikuttavaksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi osoitetusta ehkäisystä, hoidosta ja yhteiskuntapolitiikasta. Toimintoja, jotka voivat vahingoittaa asiakkaan toimintakykyä, lisätä kärsimyksiä tai alentaa ihmisarvoa on vältettävä. Asiakkaan omiin hoitotavoitteisiin tai -keinoihin ei tarvitse suostua, jos niistä on odotettavissa haittaa asiakkaalle tai hänen läheisilleen. Hänelle on tällöin ehdotettava muuta hoitoa. Yhdessä sovitut hoito-ohjelmat tulee toteuttaa.   Toiminnan hyötyjen ja haittojen jatkuva arviointiToiminnan hyötyjä ja mahdollisia haittoja tulee arvioida jatkuvasti ja tarvittaessa muutettava sitä. Muutoksista neuvotellaan myös palvelujen rahoittajien kanssa.   Toiminnan luottamuksellisuus ja vastuullisuusAnnetusta palvelusta on laadittava lainsäädännön mukaiset yksilölliset asiakas-tai potilaskertomukset. Niihin kirjataan vain palvelun kannalta tarpeelliset asiat. Toiminnassa on noudatettava lakisääteistä salassapitovelvollisuutta ja edistettävä muutenkin asiakastietojen luottamuksellisuutta. Tietojen vaihtoa eri hoitopaikkojen kesken on edistettävä, jos se on hoidon kannalta perusteltua ja asiakas antaa siihen luvan. Asiakkaan luvalla voi tietojen vaihtoa toteuttaa myös asiakkaan läheisten tai työpaikan kanssa. Tutkimus- ja kehittämishakkeissa on noudatettava tutkimustyöhön erityisesti määriteltyjä tutkimuslupa- ja salassapitosääntöjä.   Arvokeskustelu työryhmien sisälläToiminnan arvoista ja niiden eettisyydestä käydään jatkuvaa keskustelua työryhmien sisällä ja tiedostetaan sekä yhteiset arvot että mahdolliset yksilölliset tai ammattikuntakohtaiset arvot. Arvoja verrataan asiakkaiden kanssa käytäviin arvokeskusteluihin.

IHMISARVOISEN      YHTEISKUNNAN      EDISTÄMINEN Hyvän elämän edistäminen yhteiskuntapolitiikassaYhteiskunnallisessa toiminnassa on edistettävä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, niin että yhteiskunnan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus tavoitella sellaista elämää, jonka he voivat pitkällä aikavälillä kokea itselleen arvokkaaksi ja hyväksi.   Hyve- ja velvollisuusetiikan mukaisten arvojen edistäminen yhteiskunnassaYhteiskunnassa tulee arvostaa hyve- ja velvollisuusetiikkaa. Hyve-etiikan mukaiseen hyvään elämään kuuluvat mm. oikeudenmukaisuus ihmisten kesken ja kohtuullisuus elämäntavoissa. Velvollisuusetiikan mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Sen toteutus antaa normeja sekä yksityiselämään että ammatilliseen toimintaan. Hyve- ja velvollisuusetiikat luovat yhteiskunnan yhteisen moraalisen perinteen, arvot ja eettiset käytännöt. Ne auttavat tasapainottamaan hyötyetiikan ylivaltaa tehokkuuteen pyrkivässä markkinataloudessa, niin että myös yhteiskunnan huonoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien hyvä elämä tulee mahdolliseksi.   Haavoittuvien ihmisryhmien puolustaminen ja heidän palvelujensa edistäminenNs. haavoittuvat ihmisryhmät, kuten päihde- ja mielenterveysongelmaiset, tarvitsevat julkisen ja kolmannen sektorin taholta puolestapuhujia, jotta he voisivat saada heidän elämäntilanteeseensa sopivat sosiaali-, terveys- ja asumispalvelut ja voisivat niiden avulla tavoitella hyvää elämää.   Arvokeskustelu viranomaisten ja yhteiskunnan muiden päättäjien kanssaYhteiskunnan lainsäätäjien, poliittisten päättäjien ja palvelujen rahoittajien ja järjestäjien kanssa tulee käydä jatkuvaa arvokeskustelua siitä, miten kaikille ihmisryhmille voidaan taloudellisten resurssien puitteissa järjestää yhtäläinen oikeus hoitoon ja muihin yhteiskunnan palveluihin. Etenkin huonoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät tulee ottaa huomioon.   Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta yhteistyössä EU:n, valtion, alueiden ja kuntien kanssaIhmisarvoisen yhteiskunnan kehittämisessä tarvitaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa, johon kolmannen sektorin toimijat voivat tuoda omaa osaamistaan EU:n, valtion, alueiden ja yksittäisten kuntien tasolla.