Päihde- ja mielenterveystyössä tulee aina ottaa huomioon arvot ja etiikka. Työn tärkeimpänä eettisenä periaatteena voidaan pitää ihmisarvon kunnioittamista. A-klinikkasäätiön arvoihin kuuluu tämän lisäksi luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus.

Pitkään A-klinikkasäätiöllä työskennellyt ja eläkkeelle siirtynyt johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä, on koonnut tällä sivulla esitetyn päihdetyön- ja palveluiden arvopohjan. Alla olevassa jäsennyksessä (Mäkelä 2015, päivitetty 2021) ihmisarvosta on johdettu päihdetyöhön liittyvät periaatteet, joista eettisesti hyvää asiakastyötä, asiantuntijatyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan avata.

Ihmisarvo

• Ihmisyyden ja elämän kunnioittaminen

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo. Ihmisarvo on ihmisoikeuksien perusta. Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus tavoitella hyvää elämää ja elää vapaana kivuista ja kärsimyksistä. 

Meillä kaikilla on velvollisuus kunnioittaa ihmisyyttä ja elämää, edistää ihmisten hyvinvointia ja vähentää heidän kärsimyksiään. Mihinkään epäinhimillisen toimintaan tai sellaisen valmisteluun ei pidä osallistua.

• Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus

Toiminnan osapuolia – asiakkaita, työtovereita ja yhteistyökumppaneita – tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisina. Ketään ei saa syrjiä tai kiusata iän, sukupuolen, syntyperän, sosiaalisen aseman tai ongelmien laadun vuoksi. Ketään ei saa myöskään suosia vastaavista syistä. Erityisesti pitää ottaa huomioon ihmiset, jotka eivät itse pysty pitämään puoliaan.

• Suvaitsevuus

Erilaisiin ihmisiin ja heidän erilaisiin mielipiteisiinsä tulee suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti, vaikka oma näkemys poikkeaisikin heidän näkemyksistään. Jokaisella on oikeus elää omien käsitystensä ja arvojensa mukaisesti edellyttäen, että ei loukkaa muiden ihmisten arvoja ja oikeuksia. 

Asiakastoiminta: ihmiskeskeisyys

• Tasa-arvoinen ja kunnioittava vuorovaikutus – tavoitteena asiakkaan osallisuus ja hyvä elämä

Asiakastyössä noudatetaan tasa-arvoista ja asiakasta kunnioittavaa vuorovaikutusta. Asiakas tulee kohdata persoonana, jolla on oma subjektiivinen todellisuutensa, kuten ajatukset, uskomukset, mielipiteet ja tunteet. 

Päihdetyön yleistavoitteena on asiakkaan hyvän elämän edistäminen ja kärsimyksen vähentäminen. Tällöin otetaan huomioon asiakkaan kaikki olosuhteet, jotka voivat parantaa hänen elämänlaatuaan tai toisaalta heikentää sitä aiheuttamalla kärsimystä. 

• Autonomisuus ja sen rajat

Hoitoa tai tutkimusta koskevassa päätöksenteossa tulee kunnioittaa asiakkaan omaehtoista itsesäätelyä ja autonomisuutta. Autonomisuus koostuu itsenäisestä harkinnasta, päätöksenteosta ja toiminnasta, siis itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämiskyvystä. Autonomiset päätökset eivät saa kuitenkaan tuottaa haittaa muille. 

Päätöksentekoon asiakas tarvitsee tietoa, jotta hän voi antaa hoitoaan tai tutkimuksessa mukanaoloaan varten tietoon perustuvan suostumuksensa (informed consent). Hoitoa koskevat päätökset pyritään tekemään vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa.

• Alentuneen itsemääräämiskyvyn palauttaminen

Autonomian toteutumista on tuettava silloinkin, kun itsemääräämiskyky on alentunut ja asiakasta joudutaan suostuttelemaan hoitoon tai toimimaan lainsäädännön puitteissa hänen tahdostaan riippumatta, jotta tarpeellinen hoito ei jäisi toteutumatta.

Itsemääräämiskyky ja täyden ihmisarvon kokemus pyritään palauttamaan hoidon aikana. Jos asiakas ei itse kykene senhetkisen tilansa vuoksi ilmaisemaan suostumustaan hoitoon, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä omaisten, läheisten tai laillisen edustajan kanssa.

• Asiakkaan läheiset osallisina toiminnassa ja arvokeskustelu heidän kanssaan

Asiakkaan perhe ja muut läheiset sekä työyhteisö otetaan asiakkaan luvalla mukaan asiakastyön suunnitteluun ja toteutukseen, mahdollisuuksien mukaan hoidon alkuvaiheesta alkaen.

Asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa käydään arvokeskustelua siitä, mikä on tärkeätä elämässä ja hoidossa hyvän elämän osana. Keskeisenä tavoitteena on asiakkaan ja hänen läheistensä voimavarojen ja autonomisuuden tukeminen.

• Yhteistyö vertaistoimijoiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa

Asiakastyössä toimitaan yhteistyössä vertaistoimijoiden kanssa, jotka voivat osaltaan edistää hoitotavoitteiden toteutumista ja sosiaalisia siteitä. Hoitopaikan yhteisöllisyyttä kehitetään etenkin laitoshoitoyksiköissä. 

Yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa edistetään asiakkaan hyvinvointia niiltä osin, joita ei voida toteuttaa nykyisen hoitopaikan puitteissa.

Päihdetyön asiantuntijuus

• Moniammatillisen ja monitieteisen työryhmän vastuullinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuuden käyttö ammatillisen työn rinnalla

Päihdetyön erityispalvelujen asiantuntijuus kohdistuu päihdeongelmien ja muiden riippuvuusongelmien ehkäisyyn, hoitoon, tutkimustyöhön ja kehittämiseen. Moniammatillinen ja monitieteinen työryhmä tuottaa kokonaisvaltaista tietoa ja osaamista. 

Ammatillisesti koulutetun henkilökunnan ja kokemusasiantuntijoiden vuorovaikutusta on edistettävä. 

Jokainen työryhmän jäsen kartuttaa omalta osaltaan tietojaan ja taitojaan, jotta hän voi toimia vastuullisesti oman työtehtävänsä puitteissa. Jokainen työntekijä kehittää myös itseään persoonana ja toimii niin, että hän voi ylläpitää työyksikköönsä kohdistuvaa arvostusta ja luottamusta. Asiantuntijuutta ei saa käyttää ammatillisen etiikan vastaiseen toimintaan.  

• Tavoitteena nykyisen tutkimus- ja kehittämistiedon mukainen hoito, ehkäisy ja yhteiskuntapolitiikka

Työssä tulee edistää oman alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä käyttää tuoreimpia tietoja vaikuttavaksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi osoitetusta ehkäisystä, hoidosta ja yhteiskuntapolitiikasta.

Toimintoja, jotka voivat vahingoittaa asiakkaan toimintakykyä, lisätä kärsimyksiä tai alentaa ihmisarvoa on vältettävä. Asiakkaan omiin hoitotavoitteisiin tai -keinoihin ei tarvitse suostua, jos niistä on odotettavissa haittaa asiakkaalle tai hänen läheisilleen. Hänelle on tällöin ehdotettava muuta hoitoa. Yhdessä sovitut hoito-ohjelmat tulee toteuttaa. 

• Toiminnan hyötyjen ja haittojen jatkuva arviointi

Toiminnan hyötyjä ja mahdollisia haittoja tulee arvioida jatkuvasti ja tarvittaessa muutettava sitä. Muutoksista neuvotellaan myös palvelujen rahoittajien kanssa.

• Toiminnan luottamuksellisuus ja vastuullisuus

Annetusta palvelusta on laadittava lainsäädännön mukaiset yksilölliset asiakas- tai potilaskertomukset. Niihin kirjataan vain palvelun kannalta tarpeelliset asiat. Toiminnassa on noudatettava lakisääteistä salassapitovelvollisuutta ja edistettävä muutenkin asiakastietojen luottamuksellisuutta. 

Tietojen vaihtoa eri hoitopaikkojen kesken on edistettävä, jos se on hoidon kannalta perusteltua ja asiakas antaa siihen luvan. Asiakkaan luvalla voi tietojen vaihtoa toteuttaa myös asiakkaan läheisten tai työpaikan kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on noudatettava tutkimustyöhön erityisesti määriteltyjä tutkimuslupa- ja salassapitosääntöjä.

• Arvokeskustelu työryhmien sisällä

Toiminnan arvoista ja niiden eettisyydestä käydään jatkuvaa keskustelua työryhmien sisällä ja tiedostetaan sekä yhteiset arvot että mahdolliset yksilölliset tai ammattikuntakohtaiset arvot. Arvoja verrataan asiakkaiden kanssa käytäviin arvokeskusteluihin. 

Ihmisarvoisen yhteiskunnan edistäminen

• Hyvän elämän edistäminen yhteiskuntapolitiikassa

Yhteiskunnallisessa toiminnassa on edistettävä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, niin että yhteiskunnan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus tavoitella sellaista elämää, jonka he voivat pitkällä aikavälillä kokea itselleen arvokkaaksi ja hyväksi.

• Hyve- ja velvollisuusetiikan mukaisten arvojen edistäminen yhteiskunnassa

Yhteiskunnassa tulee arvostaa hyve- ja velvollisuusetiikkaa. Hyve-etiikan mukaiseen hyvään elämään kuuluvat muun muassa oikeudenmukaisuus ihmisten kesken ja kohtuullisuus elämäntavoissa. Velvollisuusetiikan mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Sen toteutus antaa normeja sekä yksityiselämään että ammatilliseen toimintaan. 

Hyve- ja velvollisuusetiikat luovat yhteiskunnan yhteisen moraalisen perinteen, arvot ja eettiset käytännöt. Ne auttavat tasapainottamaan hyötyetiikan ylivaltaa tehokkuuteen pyrkivässä markkinataloudessa, niin että myös yhteiskunnan huonoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien hyvä elämä tulee mahdolliseksi. 

• Haavoittuvien ihmisryhmien puolustaminen ja heidän palvelujensa edistäminen

Niin sanotut haavoittuvat ihmisryhmät, kuten päihde- ja mielenterveysongelmaiset, tarvitsevat julkisen ja kolmannen sektorin taholta puolestapuhujia, jotta he voisivat saada heidän elämäntilanteeseensa sopivat sosiaali-, terveys- ja asumispalvelut ja voisivat niiden avulla tavoitella hyvää elämää. 

• Arvokeskustelu viranomaisten ja yhteiskunnan muiden päättäjien kanssa

Yhteiskunnan lainsäätäjien, poliittisten päättäjien ja palvelujen rahoittajien ja järjestäjien kanssa tulee käydä jatkuvaa arvokeskustelua siitä, miten kaikille ihmisryhmille voidaan taloudellisten resurssien puitteissa järjestää yhtäläinen oikeus hoitoon ja muihin yhteiskunnan palveluihin. Etenkin huonoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät tulee ottaa huomioon. 

• Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta yhteistyössä EU:n, valtion, alueiden ja kuntien kanssa

Ihmisarvoisen yhteiskunnan kehittämisessä tarvitaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa, johon kolmannen sektorin toimijat voivat tuoda omaa osaamistaan EU:n, valtion, alueiden ja yksittäisten kuntien tasolla.

Lisätietoa: Ihmisarvo Suomen lakien mukaan

• Perustuslaki 731/1999: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992: Potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000: Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet.
• Päihdehuoltolaki 41/1986: Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen.
• Mielenterveyslaki 1116/1990: Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan.