Olet täälläEtusivu Kehittämisen tueksi Toimintaympäristötieto Kootusti toimintaympäristötietoa Koronan vaikutus päihdetilanteeseen

Koronan vaikutus päihdetilanteeseen

Alkoholin kulutus ja humalahaitat poikkeusoloissa

Koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät rajoitustoimet ovat olleet voimassa kuukauden. Viime viikkoina julkisessa keskustelussa on pohdittu paljon, minkälaisia sosiaalisia seurauksia pitkittyneellä poikkeustilanteella saattaa olla. Yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden lisäksi huolta on aiheuttanut erityisesti päihteiden käytön (YLE 27.3.2020) ja kotiväkivallan (HS 1.4.2020) lisääntyminen. Päihdetyön tueksi tarvitaankin kipeästi ajantasaista tietoa päihdetilanteen kehittymisestä ja päihteitä käyttävien ihmisten avuntarpeiden muutoksesta. 

Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2008 lähtien. Kulutus on vähentynyt sekä anniskeluravintoloista tilattujen että elintarvikeliikkeistä ja Alkon myymälöistä hankittujen alkoholijuomien osalta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Poikkeustilanteen aikana on kuitenkin saatu havaintoja alkoholin vähittäismyynnin kasvusta. Maaliskuun 2020 aikana Alkon asiakasmäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti sekä päivittäin että myymälöittäin, mutta kokonaisuudessaan alkoholin litramyynti on kasvanut.  Normaalia suuremmat keskiostot selittävät myynnin kasvua, koska edellisvuoteen verrattuna asiakasmäärät ovat hieman vähentyneet. Kysyntä on kohdistunut erityisesti viinien hanapakkauksiin ja osittain myös väkeviin juomiin. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Thomas Karlsson on blogitekstissään arvioinut, että Alkon ja päivittäistavarakauppojen alkoholimyynnin kasvu ei täysin korvaa ravintolamyynnin ja alkoholin matkustajatuonnin vähentymistä. Yhteiskunnan tasolla alkoholin kokonaiskulutus saattaakin laskea poikkeustilanteen aikana. (AHR 2.4.2020.) Kuitenkin yksilötasolla vaikutukset ovat huolestuttavia. Suomessa alkoholin kulutusjakauma on vino, eli pieni osa väestöstä juo lähes puolet Suomessa kulutetusta alkoholista (Mäkelä 2018, s. 68).  Nykyisessä poikkeustilanteessa ei olekaan varmuutta, miten alkoholin kulutuksen kasvu jakautuu väestössä.

”Katukuva on varsin rauhallinen”

Helsingin poliisin komisarion Katja Nissisen mukaan Helsingin katukuva on viime viikkojen aikana ollut varsin rauhallinen. Poikkeustilanteen aikana päihderiippuvaisten näkyvyys katukuvassa on korostunut, koska muita ihmisiä liikkuu kaduilla vähemmän. Myös nuoria on kokoontunut jonkin verran julkisille paikoille, mutta nuorten osalta alkoholin tai päihteiden käyttöä ei ole esiintynyt normaalia enempää. 

”Nuorten kanssa on edelleen haasteellisinta se, että he kokoontuvat porukoihin” Nissinen sanoo. ”Jalkautuva nuorisotyö ja poliisi on aktiivisesti puuttunut näihin kokoontumisiin ja pyrkinyt selvittämään sitä, miksi muista pitäisi pyrkiä pysymään erillään. Nuorilla on sama tilanne [kuin aikuisilla] että sisällä ei oikein jakseta pysyä. ”

Myös Helsingin poliisin rikostutkinnan nuorisoryhmän osalta tilanne näyttää tällä hetkellä rauhalliselta. Ryhmä tutkii kaikkia Helsingissä tapahtuneita rikoksia, joissa rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias. Ryhmän tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Forssin mukaan rikosilmoitusten määrä on vähentynyt poikkeustilanteen aikana: 

”Tähän vaikuttaa ensinnäkin se, että lapset eivät ole kouluissa, johon liittyen tulee suhteellisen paljon ilmoituksia.” Forss toteaa. ” Tietysti sekin vaikuttaa, että lapsukaisia ei pyöri kylillä niin aktiivisesti kuin muutoin.”

Alkoholin käyttö siirtyy kotioloihin 

Ravintoloiden ja baarien sulkemisen jälkeen alkoholin käyttö on keskittynyt kotioloihin. Kotioloissa alkoholin kulutuksen haitat läheisille korostuvat ja huolena onkin, että humalahaitat, kuten lähisuhdeväkivalta ja tapaturmat, lisääntyvät poikkeustilanteessa. 

Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikön Jonna Vanhasen mukaan lastensuojelussa poikkeustilanne näkyy siinä, että lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä on hieman laskenut. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, etteivät lapset ja nuoret käy koulussa, päiväkodissa tai liiku julkisilla paikoilla, missä huoli lasten hyvinvoinnista voi herätä.

Vanhasen mukaan on havaittavissa, että verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, vanhempien päihteiden käytöstä johtuvat lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet, kun taas lapsen tai nuoren omasta toiminnasta, esimerkiksi rikollisuudesta tai päihteiden käytöstä, johtuvat ilmoitukset ovat vähentyneet. Monen vanhemman jaksaminen on koetuksella, kun vastuu esimerkiksi lasten koulunkäynnistä painottuu enemmän kotiin. Tällaisissa tilanteissa apua saatetaan hakea alkoholista. 

Helsingin poliisilaitoksen tiedotteen mukaan kotihälytyksiä on ollut maalis-huhtikuussa jonkin verran enemmän verrattuna viime vuosien vastaavaan ajankohtaan. Kotihälytystehtävistä erityisesti häiritsevästä metelistä ja häiriökäyttäytymisestä johtuvat tehtävät ovat lisääntyneet. Komisario Katja Nissisen mukaan alkoholilla ei vaikuta kuitenkaan olevan näissä tehtävissä tavallista suurempaa roolia. Nissisen mukaan jonkin verran on tullut ilmoituksia siitä, että ravintoloiden sijaan ihmiset ovat kokoontuneet juhlimaan koteihin. Myös alkoholin käytön on havaittu jakautuvan tasaisemmin eri päiville viikonloppujen sijaan.

Helsingin poliisin tietoon tulleissa rikoksissa ei toistaiseksi näy pahoinpitelyiden tai lähisuhdeväkivallan osalta kasvua (Helsingin poliisilaitos 6.4.2020). Nissisen mukaan alkoholin rooli ei vaikuta korostuvan tavallista enempää riita- ja pahoinpitelytapauksissa: 

”Kotihälytystehtävistä on tullut myös sen kaltaista viestiä, että riidat eivät johdu alkoholin käytöstä, vaan ’seinät kaatuvat niskaan.’ ” Nissinen sanoo. ” Tämä lienee seurausta jatkuvasta sisällä olemisesta.”

Palvelutarpeet muuttuneessa toimintaympäristössä

Poikkeustilanteen aikana erityisesti monet päihde- ja mielenterveyspalveluita tarjoavat toimijat ovat siirtäneet palvelunsa etävastaanottoon. Lastensuojelussa on havaittu, että moni asiakas tarvitsee yhä kasvokkaista kohtaamista erilaisten verkko- ja puhelinpalveluiden lisäksi: 

”Aika moni perhe osaa etsiä palveluita ja monille nämä palvelut ovat toimivia.” lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Vanhanen sanoo. ”Mutta sitten näkyy ne, jotka eivät ole niin pärjääviä, jotka eivät tiedosta omaa tuen tarvetta, jotka eivät lähde aktiivisesti mukaan digimaailmaan.”

Huolena onkin, että tilanteet pääsevät kriisiytymään, jos kontaktia perheeseen ei ole. Helsingin lastensuojelu onkin tiivistänyt yhteyttä asiakkaisiinsa, tavoitteena välittää perheille viestiä, että heistä välitetään myös poikkeusaikana. Poikkeusolot voivat myös synnyttää tuen tarvetta perheissä, jotka eivät ole ennestään lastensuojelun asiakkaita.  Erilaisen kotiin vietävän tuen lisäksi tarvitaankin myös etsivää työtä. 

Tätä artikkelia varten haastatellut toimijat eivät ole vielä toistaiseksi havainneet merkittäviä muutoksia päihdetilanteessa. Tilanne on kuitenkin uusi ja vielä on vaikea ennakoida, miten päihdetilanne kehittyy tulevien kuukausien aikana. Vielä on epävarmaa, lisääkö esimerkiksi alkoholin kasvanut myynti alkoholin kulutusta ja miten alkoholihaitat jakaantuvat väestössä. Haastateltavat arvioivat, että poikkeustilanteen sosiaaliset vaikutukset tulevat näkyviin vasta rajoitustoimien purkamisen jälkeen ja jatkavat kasvuaan akuutin koronakriisin mentyä ohi. Tämän vuoksi on tärkeää seurata tilannetta ja tuottaa ajantasaista tietoa päihdetilanteesta palveluiden kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

Senja Peltola
Kehittämissuunnittelija, A-klinikkasäätiö

Artikkelia varten Senja Peltola haastatteli Alkon, Helsingin kaupungin lastensuojelun, Helsingin poliisin rikostutkinnan nuorisoryhmän ja Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon edustajia. 

 

Lähteet:

Helsingin poliisilaitos (2020). Poliisi on viime viikkoina joutunut puuttumaan tavallista useammin häiritsevään meteliin – kotihälytystehtävien määrä noussut jonkin verran Helsingissä. Tiedotteet 6.4.2020. 

Mäkelä, P. (2018). Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? Teoksessa P. Mäkelä, J. Härkönen, T. Lintonen, C. Tigerstedt & K. Warpenius (toim.), Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Karlsson, T. (2020). Miten koronavirustilanne voi vaikuttaa suomalaisten alkoholinkäyttöön? Alkoholi-, huume-, ja rahapelitutkimuksen seuran blogisarja 2.4.2020. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020). Alkoholijuomien kulutus 2019. Tilastoraportti 6/2020. Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL.