A-klinikkasäätiön koordinoimassa MIPA 2.0 -tutkimusohjelmassa toteutetaan viisi pienoisetnografiasta tutkimusta, joiden kohteena on erilaisia päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ylläpitämiä matalan kynnyksen toimintoja. Hanke on jatkoa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) ensimmäiselle vaiheelle, jossa toteutettiin laajoja kyselytutkimuksia järjestöjen toiminnasta ja toimintaan osallistuvien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (Tourunen ym. 2019). Toisen vaiheen tarkoituksena on syventää tietopohjaa jalkautumalla järjestöjen toimintoihin, toteuttaa tutkimusta vielä lähempänä ”kenttää”, ihmisiä ja toimintaa. Seurattaviksi kohteiksi on suunniteltu päihteitä käyttäville suunnatun asiakastilan toimintoja, A-killan paikallisyhdistyksen toimintaa, päihteiden käyttäjille suunnatun asumistoiminnan yhteydessä toimivan päiväkeskuksen toimintaa ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua kohtaamispaikkaa.

Tutkimusten tarkoituksena on tuoda esille järjestöjen matalan kynnyksen toimintojen merkitystä osallistujille ja tuottaa uutta tietoa toimintojen kehittämiseksi. Erityisinä kiinnostuksen kohteina aineistonkeruussa ja analyysissa ovat osallisuuden mahdollisuudet ja esteet. Osallisuutta tarkastellaan suhteessa osallistujien arkeen ja elämäntilanteeseen, muiden palvelujen käyttöön, päihteisiin ja mielenterveyteen kohdistuviin ennakkoluuloihin (stigma) ja osallistujien kokemiin yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksiin. Aineistonkeruu tapahtuu havainnoimalla noin kolmen kuukauden ajan kutakin viidestä toiminnosta. Aineistoa täydennetään kirjallisella materiaalilla sekä työntekijöiden ja osallistujien haastatteluilla.

Osallisuus on käsitteenä lavea (Isola et al., 2017). Asiakasosallisuudella viitataan osallisuuteen nimenomaan palvelunkäyttäjänä (Leemann & Hämäläinen, 2016). Keskittymällä tietyn kuntoutuspalvelun tuottamaan osallisuuteen asiakkaista luodaan helposti kuvaa ”kuntoutuskansalaisina”, jossa asiakkaan kannalta mielekkäät osallistumisen muodot jäävät piiloon tai näyttäytyvät peräti osallisuuden kannalta uhkaavina (Mattila-Aalto & Johansson, 2011). Myös matalan kynnyksen käsite on sinänsä monitulkintainen (Törmä 2009). Tutkimuksemme tarkasteleekin toimintojen ”luoman” osallisuuden sijaan laajemmin sosiaalista osallisuutta (Leemann & Hämäläinen, 2016).

Stigma vaikeuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia omaavien ihmisten hakeutumista palvelujen piiriin ja vähentää mahdollisuuksia osallisuuteen. Stigmaa tuotetaan valtapositiosta käsin luokittelun, stereotypisoinnin, erottelun, statuksen menettämisen ja syrjinnän kautta (Link & Phelan, 2001; suomennos Rovamo & Toikko, 2019). Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden tiedetään kohtaavan stigmaa eri elämänalueilla (Rovamo & Toikko, 2019). Mielenterveyskuntoutujista 47 prosenttia kokee joutuneensa leimatuksi sairautensa tähden (Kantar TNS Oy, 2019). Osallistuminen erilaisiin päihde- ja mielenterveyspalveluiden ympärille muodostuneisiin yhteisöihin voi puolestaan esimerkiksi parantaa osallistujien itsetuntoa (Ilic et al., 2011). Yhteiskunnallisten muutoksilla voidaan tässä kontekstissa tarkoittaa laajoja kansainvälisiä yhteiskunnallisia muutoksia kuten digitalisaatiota, valtakunnallisia muutoksia esimerkiksi tukijärjestelmässä tai kunnallisen tason muutoksia, kuten hoitopaikkojen sijainnin muutoksia.

Pienoisetnografioiden aineistonkeruut on toteutettu viidessä matalan kynnyksen kohtaamispaikassa (päihteitä aktiivisesti käyttäville suunnatussa toiminnassa, mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikassa, kaikille avoimessa kohtaamispaikassa, A-killassa ja päiväkeskuksessa). Kolmesta ensimmäisestä on julkaistu tutkimusartikkelit (kaksi vertaisarvioitua ja kaksi katsausartikkelia) ja järjestölehtikirjoituksia. Neljäs artikkeli on julakisu- ja viides käsikirjoitusvaiheessa.

Koronan aiheuttaman katkoksen aikana keväällä 2020 haastattelimme virtuaalisesti 15 matalan kynnyksen työntekijää kymmenestä järjestöstä/yhdistyksestä eri puolilta Suomea. Kartoitimme koronapoikkeustilan aiheuttamia muutoksia ja uusia toimintamuotoja sekä niistä saatuja kokemuksia. Haastattelujen tuloksia julkaistii Tiimi -lehdessä, blogi-kirjoituksina sekä Tietopuu-katsauksena (julkaisut alla sekä Hankkeen julkaisut -sivulla).

Tutkijat: Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu ja Jouni Tourunen

Julkaisuja

Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J.: Arjen tukea, aktivoitumista, velvoittavuutta. Tutkimus päihde- ja mielenterveystyön kohtaamispaikkojen asiakaspoluista. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2023: 1-20.

Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J.: Biljardia pienellä porukalla - sitova ja yhdistävä sosiaalinen pääoma paikallisen A-killan toiminnassa. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2021: 1-18.

Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J.: Pienoisetnografinen tutkimus osallisuuden ulottuvuuksista mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikassa. Tietopuu: Tutkimusssarja 5/2021: 1-22.

Sari Jurvansuu & Päivi Rissanen: Päihteidenkäyttäjiin liittyvä stigma muuttuu hitaasti. Tiimi 3/2021: 26-27.

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Toimijaverkkoteoriaan pohjautuva pienoisetnografia päihteitä aktiivisesti käyttäville suunnatusta matalan kynnyksen kohtaamispaikasta. Tietopuu: Tutkimussarja 3/2021: 1-20. 

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Kohtaamispaikan sulkeminen on ollut kävijöille raskasta.  EMY-tiedote 5/2021.

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: A-kiltatoiminta on monipuolistunut korona-aikana. Selvästi parempi -blogi (28.4.20212)

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Kohtaamispaikka avunvälittäjänä. Tiimi 2/2021: 26-27.

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Kun kohtaamispaikka suljettiin. Kävijöiden ja työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan vaikutuksista.  Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2021: 1-14.

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan? Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran blogi. (19.5.2020)

Jouni Tourunen & Aino Rukkila: Valvotut huumeiden käyttöhuoneet - haittoja vähentävän työn seuraava askel? Tietopuu -blogi (4.6.2020)

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Poikkeustila pakotti järjestöt luomaan uusia tukimuotoja (pdf). Tiimi 3/2020: 26-27.

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin. EHYT-blogi (6.8.2020)

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen. Lähipalveluista sähköisiin etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana (pdf). Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2020: 1-11.

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Järjestöt toimivat myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan. EMY-tiedote 9/2020: 10-11.

Pienoisetnografioiden tietosuojaseloste