Olet täälläEtusivu Kehittämisen tueksi MIPA 2.0 Järjestötutkimus Osallisuus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toiminnoissa

Osallisuus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toiminnoissa

MIPA 2.0 -tutkimusohjelmassa toteutetaan viisi pienoisetnografiasta tutkimusta, joiden kohteena on erilaisia päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ylläpitämiä matalan kynnyksen toimintoja. Hanke on jatkoa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) ensimmäiselle vaiheelle, jossa toteutettiin laajoja kyselytutkimuksia järjestöjen toiminnasta ja toimintaan osallistuvien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (Tourunen ym. 2019). Toisen vaiheen tarkoituksena on syventää tietopohjaa jalkautumalla järjestöjen toimintoihin, toteuttaa tutkimusta vielä lähempänä ”kenttää”, ihmisiä ja toimintaa. Seurattaviksi kohteiksi on suunniteltu päihteitä käyttäville suunnatun asiakastilan toimintoja, A-killan paikallisyhdistyksen toimintaa, päihteiden käyttäjille suunnatun asumistoiminnan yhteydessä toimivan päiväkeskuksen toimintaa ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua kohtaamispaikkaa.

Tutkimusten tarkoituksena on tuoda esille järjestöjen matalan kynnyksen toimintojen merkitystä osallistujille ja tuottaa uutta tietoa toimintojen kehittämiseksi. Erityisinä kiinnostuksen kohteina aineistonkeruussa ja analyysissa ovat osallisuuden mahdollisuudet ja esteet. Osallisuutta tarkastellaan suhteessa osallistujien arkeen ja elämäntilanteeseen, muiden palvelujen käyttöön, päihteisiin ja mielenterveyteen kohdistuviin ennakkoluuloihin (stigma) ja osallistujien kokemiin yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksiin. Aineistonkeruu tapahtuu havainnoimalla noin kolmen kuukauden ajan kutakin viidestä toiminnosta. Aineistoa täydennetään kirjallisella materiaalilla sekä työntekijöiden ja osallistujien haastatteluilla.

Osallisuus on käsitteenä lavea (Isola et al., 2017). Asiakasosallisuudella viitataan osallisuuteen nimenomaan palvelunkäyttäjänä (Leemann & Hämäläinen, 2016). Keskittymällä tietyn kuntoutuspalvelun tuottamaan osallisuuteen asiakkaista luodaan helposti kuvaa ”kuntoutuskansalaisina”, jossa asiakkaan kannalta mielekkäät osallistumisen muodot jäävät piiloon tai näyttäytyvät peräti osallisuuden kannalta uhkaavina (Mattila-Aalto & Johansson, 2011). Myös matalan kynnyksen käsite on sinänsä monitulkintainen (Törmä 2009). Tutkimuksemme tarkasteleekin toimintojen ”luoman” osallisuuden sijaan laajemmin sosiaalista osallisuutta (Leemann & Hämäläinen, 2016).

Stigma vaikeuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia omaavien ihmisten hakeutumista palvelujen piiriin ja vähentää mahdollisuuksia osallisuuteen. Stigmaa tuotetaan valtapositiosta käsin luokittelun, stereotypisoinnin, erottelun, statuksen menettämisen ja syrjinnän kautta (Link & Phelan, 2001; suomennos Rovamo & Toikko, 2019). Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden tiedetään kohtaavan stigmaa eri elämänalueilla (Rovamo & Toikko, 2019). Mielenterveyskuntoutujista 47 prosenttia kokee joutuneensa leimatuksi sairautensa tähden (Kantar TNS Oy, 2019). Osallistuminen erilaisiin päihde- ja mielenterveyspalveluiden ympärille muodostuneisiin yhteisöihin voi puolestaan esimerkiksi parantaa osallistujien itsetuntoa (Ilic et al., 2011). Yhteiskunnallisten muutoksilla voidaan tässä kontekstissa tarkoittaa laajoja kansainvälisiä yhteiskunnallisia muutoksia kuten digitalisaatiota, valtakunnallisia muutoksia esimerkiksi tukijärjestelmässä tai kunnallisen tason muutoksia, kuten hoitopaikkojen sijainnin muutoksia.

Ensimmäinen pienoisetnografia on käynnistynyt tammikuussa 2020 ja toinen käynnistyy helmikuussa 2020. Tutkimukset ovat toistaiseksi pysähdyksissä korona-poikkeustilan vuoksi. Näillä näkymin pääsemme jatkamaan tutkimuksia kesän tai viimeistään alkusyksyn aikana. Tauon aikana haastattelimme virtuaalisesti 15 matalan kynnyksen työntekijää kymmenestä järjestöstä/yhdistyksestä eri puolilta Suomea. Kartoitimme korona-poikkeustilan aiheuttamia muutoksia ja uusia toimintamuotoja sekä niistä saatuja kokemuksia. Haastattelujen tuloksia julkaistaan Tiimi -lehdessä, blogi-kirjoituksina sekä Tietopuu-katsauksena.

Tutkijat: Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu ja Jouni Tourunen

Julkaisuja

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan? Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran blogi. (19.5.2020)

Jouni Tourunen & Aino Rukkila: Valvotut huumeiden käyttöhuoneet - haittoja vähentävän työn seuraava askel? Tietopuu -blogi (4.6.2020)

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen: Poikkeustila pakotti järjestöt luomaan uusia tukimuotoja. Tiimi 3/2020: 26-27.

Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen: Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin. EHYT-blogi (6.8.2020)