YhdessäMielin -hanke on koonnut toimivia malleja, joilla mielenterveys- ja päihdepalveluja voidaan parantaa sote-uudistuksessa. Hanke otti kansalaiset, palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa mukaan selvitystyöhön. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Hanke korostaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tärkeyttä peruspalveluissa. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan peruspalveluihin yhdistetyt perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vaikuttavin ja kustannustehokkain järjestämistapa. Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja täydentämään tarvitaan ihmisten arjessa toimivia etsiviä ja matalan kynnyksen palveluja, joissa hyödynnetään vertaistukea ja järjestöjä.

Selvityksen mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri toimijoiden yhteistyötä on parannettava, koordinointia selkiytettävä ja asiakassuhteeseen liittyvää osaamista lisättävä. Internetissä toimivat auttamisen muodot pitää saada laajalti käyttöön ja ammattilaisten tulee tuntea niiden mahdollisuudet.

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tarvitsevat vahvaa asiakaskeskeistä palveluohjausta voidakseen käyttää valinnanvapautta ja hankkia palveluja esimerkiksi asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Ilman palveluohjausta valintojen tekeminen voi olla mahdotonta potilaiden vaihtelevan toimintakyvyn, muuttuvien palvelutarpeiden ja alentuneen päätöksentekokyvyn vuoksi.

Panostamalla kuntoutukseen voidaan ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös psykoterapiaan pääsyä ongelmien alkuvaiheessa tulee helpottaa. Oikea-aikaisen lyhytkestoisen psykoterapian avulla noin puolet psyykkisiä häiriöitä kokevista toipuu ja vielä useammat hyötyvät hoidosta.  

Mielenterveys- ja päihdetyöhön tarvitaan myös seurantaa tukemaan palveluiden oikeansuuntaista kehitystä. Keskeisiä mittareita ovat palveluiden saavutettavuus, asiakastyytyväisyys, kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen, palveluohjauksen toimivuus, palvelujen laatu sekä henkilökunnan osaaminen ja pysyvyys.

Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen investoimalla on mahdollista saada säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla.

Lisätietoa

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ongelmia voidaan ratkaista -katsaus Tieto käyttöön -sivuilla.

Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut -raportti Tieto käyttöön -sivuilla.

--------------------

YhdessäMielin -hankkeen toteuttivat Suomen Mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö, Evipro Oy, Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry, London School of Economics and Political Science (LSE) ja Åbo Akademi. Hanketta johti Suomen Mielenterveysseura.

Tutustu myös Tietopuussa

Blogi: Pirkko Hakkarainen: Sote-kello digittää - Onko kansalaisten luottamukseen oikotietä?
Blogi: Juha Fränti: Järjestölähtöisellä työllä on tulevaisuus sotessa
Tiivistelmä: Päihdepalvelujen maakunnallinen tilanne sote-uudistuksen kynnyksellä

Uutisarkisto »