Olet täälläEtusivu 13. erityisryhmä

13. erityisryhmä

JAA SOMESSA

Päihdemaailmasta yhteyteen: Kanssasisaret-ryhmänohjaajan opas asunnottomuutta kokeneiden nuorten naisten toipumisen tukena

Julkaisun nimi: 
Päihdemaailmasta yhteyteen: Kanssasisaret-ryhmänohjaajan opas asunnottomuutta kokeneiden nuorten naisten toipumisen tukena
Tekijä: 
Elovirta, K., Lehtinen, I., Manninen, J. & Sulonen, N.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Opinnäytetyön tuloksena syntyi Kanssasisaret-ryhmänohjaajan opas, joka huomioi monipuolisesti asunnottomuutta ja päihderiippuvuutta kokeneiden naisten tyypillisimmät tarpeet sekä vastaa naiserityisen työskentelyn kehittämiskohteisiin.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto, Sosionomi (AMK), diakoniatyö, Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö.

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sosiaali- ja kirkon alan ammattilaisten taitoja kohdata asunnottomuutta ja asunnottomuuteen liittyviä päihdeongelmia kokeneita nuoria naisia. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena ja siinä oli tavoitteena luoda ryhmänohjaajan opas naiserityisestä vertaistoiminnasta kiinnostuneille ja sitä tekeville ammattilaisille.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi Kanssasisaret-ryhmänohjaajan opas. Oppaan sisällöiksi valikoitui teoreettisen viitekehyksen, asiantuntijahaastattelujen sekä asiakastyön havainnoinnin pohjalta seuraavia teemoja: 1) tutustuminen, 2) identiteetti ja itsetunto, 3) tunteet, 4) kehollisuus ja hemmottelu, 5) suostumus ja omat rajat, 6) voimavarat sekä vapaavalintainen teema 7) hengellisyys. Toiminnallisten harjoitusten lisäksi opas sisältää kattavan teoriaosuuden, verkostokartan sekä linkkejä muihin materiaaleihin.

Kanssasisaret-ryhmänohjaajan oppaan sisältö on muodostunut niistä tarpeista ja haasteista käsin, jotka ovat käyneet ilmi sekä teoria-aineistoissa että työelämäyhteistyökumppaneiden ammatillisissa ja kokemuksellisissa näkemyksissä. Valmis opas huomioi monipuolisesti asunnottomuutta ja päihderiippuvuutta kokeneiden naisten tyypillisimmät tarpeet sekä vastaa naiserityisen työskentelyn kehittämiskohteisiin.

Avain-/asiasanat: naiserityisyys, nuoret naiset, asunnottomuus, päihdeongelma, vertaistoiminta, naiserityinen työote

... mikä: 
asunnottomuus
avaa linkki tästä

”Narkomaaninkin silmissä kun sä oot asunnoton, sä oot jo tosi huono” : asunnottomuus naiserityisestä näkökulmasta

Julkaisun nimi: 
”Narkomaaninkin silmissä kun sä oot asunnoton, sä oot jo tosi huono” : asunnottomuus naiserityisestä näkökulmasta
Tekijä: 
Lehtovaara, J.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Asunnottomuutta kokeneiden naisten kertomusten perusteella naisten asunnottomuus eroaa miesten asunnottomuudesta. Naisten asunnottomuus on näkymättömämpää, naiset ovat
jo fyysisesti heikommassa asemassa miehiin nähden eikä palveluissa tällä hetkellä tunnisteta naisten erityistarpeita. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat osaltaan, että naiserityistä työotetta tarvitaan ja sitä olisi kehitettävä.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosionomin tutkinto-ohjelma

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyö käsittelee asunnottomuutta naiserityisestä näkökulmasta. Työ kertoo neljän haastatellun naisen kokemuksista asunnottomuuteen johtaneista syistä, heidän tulevaisuuden näkymistään sekä kokemuksistaan naisina asunnottomuuden poluilla. 

Opinnäytetetyön tutkimus on toteutettu laadullisena teema-haastatteluna. Haastattelut toteutettiin Tampereella A-klinikkasäätiön Völjyn tarjoamissa tiloissa syksyllä 2019. 

Tulosten mukaan jokaisen naisen kohdalla päihteiden ongelmakäytöllä on ollut suurta osuutta asunnottomuuteen päädyttäessä. Päihteidenkäyttö osaltaan on johtanut elämänhallinnallisiin ongelmiin, jotka ovat edesauttaneet asunnottomaksi päätymistä. 

Asia-/ Avainsanat: asunnottomuus, kodittomuus, naiserityisyys, päihdeongelmat

avaa linkki tästä

Tutkimus Naiserityisen vertaistoiminnan menetelmäoppaan menetelmien käytettävyydestä vertaisten arvioimana

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Tutkimus Naiserityisen vertaistoiminnan menetelmäoppaan menetelmien käytettävyydestä vertaisten arvioimana
Tiivistelmä: 

Tutkimus toteutetaan osana opinnäytetyötä Päihdemaailmasta yhteyteen ja siitä syntyvän produktion Kanssasisaret – Naiserityisen vertaistoiminnan menetelmäopas ammattilaisille arvioinnin tueksi. Ammattilaisten käyttöön suunnatun oppaan menetelmäosuus on syntynyt verkostoyhteistyöhyödystä hyväksi havaittujen menetelmien, ja alakohtaisen tutkitun tiedon väliltä. Ammatillisen tarkastelun lisäksi tarkoituksena on tutkimuksellisen haastattelun keinoin lisätä asiakaslähtöistä tietoa oppaassa esiintyvien menetelmien realistisesta käytettävyydestä (Menetelmät: 1. Tutustuminen, 2. Identiteetti ja itsetunto, 3. Tunteet, 4. Kehollisuus, 5. Suostumus ja omat rajat, 6. Voimavarat ja 7. Hengellisyys).

Haastatteluista syntyvää tietoa käytetään opinnäytetyön raportissa: Prosessin kuvaus – 7.3 Oppaan arviointi kuvatussa osuudessa. Mahdolliset vaikutukset produktioon; menetelmien poisto tai lisääminen.

Tutkimukseen lähdetään siitä asetelmasta, että haastattelun suorittavilla tutkijoilla on teoreettista tutkimuksellista etukäteistietoa aihealueesta ja asiakasryhmästä. Tutkijat laativat puolistrukturoidun haastattelulomakkeen sekä tuottavat oppaan sellaiseen fyysiseen muotoon, joka mahdollistaa aineiston jakamisen tutkimukseen osallistuville haastateltaville. Tutkimuksen sisältämä haastattelu suoritetaan organisaation tiloissa ennalta määritettynä ajankohtana, haastattelu toteutuu tällöin osana ryhmätoimintaa. Tutkimus sisältää neljä kysymystä aineistosta sekä kaksi kysymystä vertaisryhmätoiminnan merkityksellisyydestä. Lisäyksenä vapaan sanan osio.

Tutkimukseen osallistuvat ovat – Osis vertaisten vertaisuutta vahvistamassa – VeryNais-ryhmä naisvertaisille suunnattuun ryhmätoimintaan osallistuvia asiakkaita. Tutkimus toteutetaan 18.11.2020. Tutkimukseen osallistuvat valikoituvat satunnaisotannalla, koska ryhmätoimintaan osallistujista ei ole saatavilla ennakkotietoa.

Aineiston keruutapa on kvalitatiivinen yksilö- tai ryhmähaastattelu. Haastattelun menetelmänä käytetään puolistrukturoitua haastattelua. Tutkittavien henkilöllisyys ei tule ilmi.

Haastattelusta saadut materiaalit siirretään salattuun tiedostokansioon (Office 365) opinnäytetyön opiskelijaryhmän käytettäväksi. Analysoinnin ja raportoinnin jälkeen haastattelusta syntynyt materiaali tuhotaan määräaikaan mennessä.

Produktion, eli oppaan arvioinnin suhteen tulokset voivat olla hyvin hajanaisia ja yksilökohtaisia, ottaen huomioon haastateltavan taustan. On kuitenkin huomioitava, että haastattelusta syntyvillä tuloksilla on mahdollisuus vaikuttaa asiakaslähtöisesti valmiiseen produktioon. Analysoidessa mahdollisia aineiston ulkopuolisia kysymyksiä, näyttäytyy, että ne ovat mahdollisesti linjassa teoriatiedon kanssa.

Jotta tuottamamme opas palvelisi tulevaisuudessa naiserityisiä vertaisryhmiä, on asiakasnäkemyksen toteuduttava siten, että oppaaseen valittujen menetelmien valinnassa on myös huomioitu vertaisryhmästä lähtevä tarve.

Opinnäytetyö tullaan julkaisemaan Theseus-verkkoportaalissa, joka on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama palvelu.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Katariina Elovirta, Jenny Manninen, Iidasofia Lehtinen & Nita Sulonen

Tutkimus on: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Tieteenala(t): 
... mikä: 
Sosiaalialan koulutusohjelma AMK
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsigin-kampus
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

Osis – vertaisten osallisuutta vahvistamassa

Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista

Julkaisun nimi: 
Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista
Tekijä: 
Hakkarainen, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityö

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa käsitellään alkoholiongelmaiseksi katsottujen henkilöiden puolisoiden selviytymiskeinoja haastavassa arjessa alkoholiongelmaisen kanssa eläessä sekä sitä, miten resilienssi näyttäytyy verkkokeskusteluissa. 

Tutkimusaineistona toimi A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ylläpitämä keskustelufoorumi. Aineisto koostuu 46 eri viestiketjusta ja 213 viestistä. Tutkimuksessa selviää, että alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista selviytymisen selontekoa: läheisyyden ja etäisyyden säätely, emootiot, sosiaalinen tuki sekä oman elämän hallinta. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä. 

Asia-/Avainsanat: alkoholiongelma, alkoholiongelmaisen puoliso, selviytyminen, selviytymiskeino, resilienssi, diskurssianalyysi, selonteko

avaa linkki tästä

Rakkautta, vihaa, pelkoa ja toivoa - mielenterveys- ja päihdeomaisten tunteet läheistään kohtaan.

Julkaisun nimi: 
Rakkautta, vihaa, pelkoa ja toivoa - mielenterveys- ja päihdeomaisten tunteet läheistään kohtaan.
Tekijä: 
Ringbom, H. & Jurvansuu, S.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Omaisten tunteet mielenterveys- tai päihdeongelmaista läheistään kohtaan ovat moninaisia, ristiriitaisia ja vaihtelevia.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 7/2019: 1-15. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Omaisten tunteet päihde- tai mielenterveysongelmaista läheistään kohtaan olivat moninaisia ja ristiriitaisia. Läheisen tilanne aiheutti hätää, surua, toivottomuutta ja pelkoa. Useimmin mainittu tunne oli kuitenkin rakkaus.

Ristiriitaiset käsitykset päihde- ja mielenterveysongelmien luonteesta vaikeuttivat suhtautumista läheiseen. Häpeä ja syyllisyys nostivat kynnystä hakea apua. Tunnetaakkaa lisäsi kokemus mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä.

Tulokset valottivat omaisten elämäntilanteiden kuormittavuutta, huolenpidon intensiivisyyttä sekä tarvetta saada tukea omalle jaksamiselle ja kattavia mielenterveys- ja päihdepalveluja läheiselle. Omaisten tunnetaakka on suuri ja syvä tunneside läheiseen tekee omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja rajojen asettamisen suhteessa läheiseen vaikeaksi.

Omaisten kanssa työskentelevien on hyvä tunnistaa omaisten kokemien tunteiden ristiriitaisuus ja tuen tarve. 

... mikä: 
Mielenterveys- ja päihdeomaiset
avaa linkki tästä

HUUMERIIPPUVAISTEN NAISTEN NARRATIIVEJA HUUMEIDENKÄYTÖN LEIMAAVUUDESTA

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
HUUMERIIPPUVAISTEN NAISTEN NARRATIIVEJA HUUMEIDENKÄYTÖN LEIMAAVUUDESTA
Tiivistelmä: 

Pro gradu- tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaista on naisten elämä huumemaailmassa. Tutkielman fokus on erityisesti siinä, millaista on olla nainen miesvaltaisessa huumemaailmassa, sekä tähän liittyvät leimaavat kokemukset. Tein kandidaatintutkielmani samankaltaisesta aiheesta, kirjallisuuskatsauksen muodossa. Silloin aiheeni oli rajatumpi, se käsitteli huumeriippuvaisia naisia, jotka tekevät seksityötä. Rajasin pro gradu -tutkielmani koskemaan ainoastaan huumeidenkäyttöä. Rajasin aihettani sen vuoksi, että huumeriippuvaisista naisista, jotka tekevät seksityötä, ei ole yhtä paljon tutkimusaineistoa. Heitä on hyvin vaikea tavoittaa, koska seksin myyminen on huumepiireissä hyvin leimaavaa ja vääränä pidettyä toimintaa (Väyrynen 2007).
Naisten huumeidenkäyttö on edelleen tabu. Huumeidenkäyttö ja huumemaailma mielletään enemmän miesten, kuin naisten maailmaksi (Väyrynen 2007). Naiseuteen liitetään usein juuri päinvastainen toiminta: elämän synnyttäminen ja suojelu, ei elämän tuhoaminen esimerkiksi päihteillä. Hyödynnän tutkielmassani eksistentialistifilosofi Simone De Beauvoirin teoriaa naiseudesta teoksesta Toinen sukupuoli (1949). De Beauvoirin mukaan naiseus on usein määritelty biologisten ominaisuuksien, kuten kohdun ja munasarjojen, kautta. Naiseuden määritelmä on perinteisesti kietoutunut suvunjatkamisen ympärille. Tutkielmassani haluan paneutua erityisesti siihen, miten huumeita käyttävien naisten tarinoissa näkyy tämä myytti naisesta elämän synnyttäjänä.
Tutkielmaa suunnitellessani pohdin paljon sitä, että millä tavoin tätä aihepiiriä voisi alkaa lähestyä. Haastateltavien löytäminen on lähestulkoon mahdotonta, ilman että tuntisi entuudestaan huumeriippuvaisen naisen. Olen työssäni aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijänä kohdannut huumeita käyttäviä naisia, mutta päätin että en halua sekoittaa työtäni tutkielman tekemisellä. Kvantitatiivisen aineiston tutkiminen olisi myös turhaa, koska tutkimusintressini on kvalitatiivinen. Käytän tutkielmassani valmista aineistoa, eli huumeriippuvaisten naisten kirjoittamia tarinoita Päihdelinkin sivuilta, mikäli saan tähän tutkimusluvan. Valitsin valmiin aineiston siksi, koska aihepiiri on hyvin leimaava ja se vaatii sensitiivisen lähestymistavan. Uskon, että aiheesta on helpompi avautua internetissä anonyymina, kuin kasvotusten haastattelun muodossa. Valmiin aineiston käyttäminen on tässä tapauksessa mielestäni perusteltua, johtuen juurikin aiheen stigmaattisuudesta.
Valitsin aineistoksi Päihdelinkin tarinat. Useista tarinoista käy ilmi kirjoittajan sukupuoli, mikä on tärkeää oman tutkielmani kannalta, koska tutkimuksen keskiössä ovat nimenomaan naisten kokemukset huumepiireistä. Päihdelinkki on myös nettisivuna sellainen, joka on tarkoitettu päihteidenkäyttäjille, heidän läheisilleen, alan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille, joten mielestäni kyseisen nettisivun käyttö on perusteltua. Olen alustavasti koonnut 12 sivun aineiston Päihdelinkin tarinoista, mutta tarkoitus olisi vielä saada lisättyä sivumäärää, jolloin aineistoa olisi vähintään 20 sivua.
Koska tutkimuksen aineistona ovat kirjoitetut kertomukset, valitsin aineiston analyysitavaksi narratiivisen analyysin. Tutkielman fokus on erityisesti aineistosta löytyneissä yhteneväisissä teemoissa ja selitysmalleissa, jotka liittyvät naiseuteen ja huumeidenkäytön leimaavuuteen.
Stigma ja stigmatisoituminen ovat aiheita, jotka ovat jo pitkään kiinnostaneet minua. Esimerkiksi naisten huumeidenkäyttö on stigmatisoivaa, eli yksilöä leimaavaa toimintaa. Antti Häkkisen ja Mikko Salasuon (2015, 7) mukaan tabut ja stigmat ovat tuttuja kaikenlaisissa kulttuureissa maailman ympäri. Niitä on käsitelty nykyaikana paljon sekä tutkimuksessa, että mediassa. Stigma-teorian luojana voidaan pitää Erving Goffmania, jonka teosta Stigma – Notes on the management of spoiled identity (1963) aion hyödyntää tutkielmassani. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa edellä mainittuun Erving Goffmanin stigma-teoriaan, sekä aiemmin mainittuun Simone De Beauvoirin teoriaan naiseudesta (1949).

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Camilla Ström

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Tieteenala(t): 
... mikä: 
Sosiaalityö
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Itä-Suomen yliopisto/ yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos
Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Päihde- ja mielenterveysomaisten mielen hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Päihde- ja mielenterveysomaisten mielen hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät
Tiivistelmä: 

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) osana toteutetaan päihde- ja mielenterveysomaisten mielen hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä selvittävä kyselytutkimus. Tutkimus toteutetaan kahdeksassa MIPA-hankejärjestössä, joissa on omaisille suunnattua toimintaa. Vastauksia (n=n. 200) kerätään sekä eri järjestötoiminnoista (vertaisryhmät, kohtaamispaikat, virkistystapahtumat yms.) että sähköisena kyselynä järjestöjen verkkosivujen kautta. Aiemmissa tutkimuksissa omaisten hyvinvointia on tarkasteltu lähinnä psyykkisen pahoinvoinnin kuten kohonneen masennusriskin ja stressin näkökulmasta. Tutkimuksessa lähtökohdaksi otetaan positiivisen mielen hyvinvoinnin käsite. Tutkimuksessa käytetään The Warwick Edinburgh Mental Wellbeing Scale -mittarin lyhyttä versiota sekä onnellisuuden, elämän merkityksellisyyden ja arjesta selviytymisen kokemuksia kartoittavia mittareita. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tarkastellaan demografisia, omaan ja läheisen elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä sekä kokemuksia palvelujärjestelmästä ja järjestöjen toiminnan kautta saadusta tuesta. Kyselyaineisto analysoidaan tilastollisilla perusmenetelmillä (SPSS-ohjelmisto). Tulokset raportoidaan Tietopuu-sivustolla sekä järjestöjen omilla julkaisufoorumeilla.

Omaiset ovat tärkeä resurssi läheisensä toipumisen kannalta ja toisaalta heillä on omia hyvinvoinnin haasteita ja tuen tarpeita, jotka jäävät huomioimatta palvelujärjestelmässä. Kun päihde- ja mielenterveyspalveluja avomuotoistetaan ja karsitaan, voidaan omaisten hoivavastuun odottaa edelleen kasvavan. Tutkimus valottaa elämäntilanteita, joissa ihmiset hakeutuvat järjestöjen tarjoaman avun ja tuen piiriin läheisensä päihde- ja/tai mielenterveysongelman vuoksi. Se tuottaa tietoa tekijöistä, jotka edistävät omaisten hyvinvointia vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta ja tavoista, joilla järjestöt voivat tukea omaisten hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Tulokset antavat myös aineksia yleisempään vaikuttamistoimintaan omaisten aseman ja palvelujen parantamiseksi.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Sari Jurvansuu

Tutkimus on: 
Järjestötutkimus
Tieteenala(t): 
... mikä: 
monitieteellinen
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
A-klinikkasäätiö
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

Tutkimus toteutetaan MIPA-järjestöverkostossa, jossa mukana ovat A-Kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, FinFami - Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mielenterveyden keskusliitto, Sininauhaliitto, Tukikohta ry, Tampereen yliopiston sosiaalityön laitos ja Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK.

Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Lapsen huumeiden käytön vaikutukset vanhemman elämään

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Lapsen huumeiden käytön vaikutukset vanhemman elämään
Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia lapsen huumeiden käytöllä on vanhemman omassa arjessa sekä millaisia selviytymiskeinoja vanhemmilla on. Tutkimuksen aineisto kerätään haastattelemalla vanhempia, joiden lapsi käyttää tai on käyttänyt huumeita. Tutkimuksesta ei rajata pois niitä vanhempia, joiden lapsi on kuollut eikä myöskään lapsen ikää tulla rajaamaan, jotta tutkimuksessa voitaisiin tavoittaa vanhempien kokemukset mahdollisimman monelta eri näkökannalta. Haastateltavia vanhempia tavoitellaan A-klinikkasäätiön ja Irti huumeista ry:n toimipisteistä. Haastattelut käydään haastateltavan toiveesta joko A-klinikkasäätiön tai Irti huumeista ry:n toimitiloissa, kirjastojen yksityistiloissa tai puhelin/Skypehaastatteluina. Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina, jotka nauhoitetaan ja tämän jälkeen litteroidaan. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen tärkeimpiä käsitteitä ovat: vanhemmuus, huumeiden käyttäjien vanhemmat ja selviytymiskeinot.

Lapsen huumeiden käytön vaikutuksista vanhemman arkeen ja vanhemman kokemuksista on tehty erittäin niukasti tutkimusta - myös kansainvälisesti. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että huumeiden käyttö ei vaikuta pelkästään itse käyttäjään vaan myös hänen lähipiiriinsä. Muutamissa tutkimuksissa onkin osoitettu, että lapsen huumeiden käyttö vaikuttaa hänen lähipiirissään myös vanhempiin, vaikka lapsi olisi muuttanut jo pois kotoa. On useasti tuotu esille, että tästä aiheesta on lisätutkimuksen tarve, jotta myös vanhempien ääni saadaan kuuluviin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vanhempien selviytymiskeinoja, jotta voidaan ymmärtää millainen merkitys niillä on ollut vanhemman arjen jaksamisen kannalta. Tutkimuksen tuloksia ja niiden käytettävyyttä esimerkiksi päihdetyön kentällä tullaan pohtimaan tutkimuksen johtopäätösten osiossa. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tavoite on täydentää tutkimuksellista aukkoa päihdetutkimuksessa.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Neea Myllyniemi

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Tieteenala(t): 
... mikä: 
Sosiaalityö
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Turun Yliopisto
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

A-klinikkasäätiö
Irti huumeista ry

Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta

Julkaisun nimi: 
Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta
Tekijä: 
Honkanen, M.; Kortet, A.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Diakonia ammattikorkeakoulu, hoitotieteet

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyö käsittelee nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn keinoja Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia keinoja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Opinnäytetyössä tuodaan esiin nuorten syrjäytymistä ilmiönä käyttäen hyväksi kirjallisuutta ja tilastotietoja. Lisäksi käsittään, mitä terveysvaikutuksia syrjäytymisestä nuorille voi olla ja kuinka päihteidenkäyttö vaikuttaa nuoren syrjäytyneen elämään. Työelämäyhteistyökumppanina olivat Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman eli Mipa- hankkeen toimijat.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastateltiin kuutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joilla oli työkokemusta nuorten syrjäytyneiden kanssa työskentelystä sekä kuutta kokemusasiantuntijaa, joilla oli omakohtaisia kokemuksia syrjäytymisestä. Haastattelut nauhoitettiin, ja saatu aineisto käsiteltiin auki kirjalliseen muotoon analysointia varten. Tulokset analysoitiin induktiivistä eli aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Haastatteluaineiston lisäksi kerättiin sähköpostitse aineistoa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman eli Mipa-hankkeen toimijoilta. Sähköpostikyselyn tarkoituksena oli selvittää, mitkä olisivat hyviä tapoja ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä järjestöjen näkökulmasta.

Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan, että yhteiskunnan varoja tulisi kohdentaa entistä enemmän lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Tukihenkilötoiminta oli toinen vahvasti esiin noussut asia, johon kaivattiin enemmän resursseja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulisi syventyä enemmän tavoittamisen ja kohtaamisen keinoihin ja sitä kautta rakentaa yhteisöllisyyttä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.

Asia-/Avainsanat: nuoret, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy, järjestöt, ammattilaiset, kokemusasiantuntijat

Julkaisun teema-alue: 

Toivo ja selviytyminen alkoholiriippuvaisten naisten tarinoissa

Julkaisun nimi: 
Toivo ja selviytyminen alkoholiriippuvaisten naisten tarinoissa
Tekijä: 
Tolonen, V.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tampereen yliopisto, Pori, Sosiaalityö

Lyhyt kuvaus: 

Tässä tutkielmassa kiinnostukseni kohteena on, millaisia merkityksiä alkoholiriippuvaiset naiset
antavat toivolle ja selviytymiselle sekä miten he jäsentävät käännekohtia alkoholiriippuvuudesta
irrottautumisessa? Vastauksia haettiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Miten
alkoholiriippuvaiset naiset määrittelevät toivoa ja selviytymistä sekä mikä on merkittävä
käännekohta, joka on edesauttanut juomisen lopettamista.

Naisten alkoholinkäyttö on muuttunut vuosikymmenien aikana, siihen ovat vaikuttaneet naisen roolin tasa- arvoistuminen sekä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset. Naisten päihdeongelmat ovat kuitenkin edelleen salattu ja vaiettu asia, koska naiseuteen ja äitiyteen liitetään tiettyjä odotuksia.
Tutkielmani näkökulma rakentui naisen ja alkoholin suhteeseen kulttuuristen ja moraalisten
odotusten kautta sekä riippuvuuden dynamiikkaan ja riippuvuudesta irrottautumiseen. Rakensin
teoreettisen pohjan tutkielmalleni toivon ja selviytymisen teoreettiseen viitekehykseen, kuten se
Snyderin (2006) mukaan esitetään. Lisäksi rakensin teoriaa koherenssin ja voimaantumisen teemojen
kautta.

Tutkimusaineisto muodostui 39 naisen tarinasta, jotka on julkaistu Päihdelinkin internetsivustolla.
Aineistoa analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä ja käännekohtien löytämiseksi
sovellettiin analyysissä myös kertomusten rakenteellista analyysiä.

Naisten raitistumisessa käännekohtia olivat läheisten puuttuminen tilanteeseen pääosin lasten
hyvinvoinnista esiintyvän huolen kautta. Ulkopuolisen tahon väliintuloa pelkäävät äidit lähtivät
tavoittelemaan muutosta. Viranomaistahon mukaantulo nähtiin myös muutoksen mahdollistajana.
Toivo ja selviytyminen näyttäytyivät naisten tarinoissa heidän itselleen asettamien tavoitteiden ja
niiden saavuttamisesi esiintyvän toiminnan kautta. Tavoitteena naisilla oli raitistuminen, jota
määriteltiin sekä äitiyteen liittyvien odotusten, että ongelmakäytön seurauksien, kuten terveyden
menettämisen ja taloudellisten seikkojen kautta. Selviytyminen näyttäytyi raitistumiseen johtavien
reittien, kuten professionaalisen tuen, vertaistuen ja itsekontrollin avulla. Koherenssin tunne naisilla
vahvistui positiivisen muutoksen myötä, kun tunne oman elämän hallinnasta lisääntyi.
Voimaantumista ilmaistiin myönteisillä raitistumiseen liittyvillä havainnoilla, kuten omien valintojen
vaikutusmahdollisuuksilla, henkilökohtaisen ja sosiaalisen identiteetin vahvistumisella sekä kyvyllä
käsitellä vaikeita tunteita ilman alkoholia.

Asia-/Avainsanat: naiseus, alkoholiriippuvuus, toivo, selviytyminen, koherenssi, voimaantuminen,
sisällönanalyysi

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

Sivut