Olet täälläEtusivu 12. fyysinen, psyykkinen ja/tai sosiaalinen toimintakyky

12. fyysinen, psyykkinen ja/tai sosiaalinen toimintakyky

JAA SOMESSA

Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana

Julkaisun nimi: 
Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana
Tekijä: 
Helfer, A., Laine, R., Uusimäki, V. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koronapoikkeustilan rajoitukset vähensivät kansalaisten kohtaamisia sekä palvelujen ja tuen saatavuutta. Lisäksi monet toiminnot siirtyivät digitaalisiksi. Tutkimus selvitti terveydentilan vaikutuksia sotejärjestöjen tavoittamien ihmisten arkeen ja hyvinvointiin koronakriisin aikana.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A., Laine, R., Uusimäki, V. & Pitkänen, T. (2021): Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta –verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana. Tietopuu: Tutkimussarja 4/2021: 1-23.
https://doi.org/10.19207/TIETOPUU12

Lyhyt kuvaus: 

Sote-järjestöyhteistyön kautta koronapandemian ensimmäisen aallon aikana toteutettuun verkkokyselyyn tavoitettiin vastaajia eri puolelta Suomea. Itseraportoidulla terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten poikkeustilan vaikutukset oli koettu elämäntilanteessa ja hyvinvoinnissa. Laadullisen analyysin perusteella ongelmien kasautumisen riski oli suuri niillä, joilla oli jo ennestään vaikeaa.

Avain-/asiasanat: Covid-19-pandemia, eristäytyminen, sote-järjestö, toimintakyky, terveys, riskiryhmä, poikkeustila, valmiuslaki, mielenterveys, verkkokysely, vertaistuki

... mikä: 
poikkeustila
avaa linkki tästä

Psychosocial difficulties and treatment retention in inpatient detoxification programmes

Julkaisun nimi: 
Psychosocial difficulties and treatment retention in inpatient detoxification programmes
Tekijä: 
Levola, J., Aranko, A. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Katkaisuhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuoriin opioideja tai monia eri päihteitä käyttäviin potilaisiin sekä potilaisiin, joilla on kognitiivisia vaikeuksia.

... mikä: 
Tieteellinen artikkeli
Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Nordic Studies on Alcohol and Drugs. First Published June 21, 2021 Research Article
https://doi.org/10.1177/14550725211021263

Lyhyt kuvaus: 

80 % tutkituista katkaisuhoitojaksoista toteutui suunnitellusti. Alle 35-vuoden ikä, vähäinen koulutus (alle 9 vuotta), työttömyys, opioidien käyttö, monien eri päihteiden käyttö ja vaikea riippuvuus olivat yhteydessä katkaisuhoidon keskeytymiseen. Vakavat kognitiiviset vaikeudet olivat yhteydessä katkaisuhoidon keskeytymiseen, vakavat arkielämän vaikeudet taas hoidon toteutumiseen suunnitellusti.

Avain-/asiasana(t): Alkoholi, katkaisuhoito, opioidit, psykososiaaliset vaikeudet, hoidossa pysyminen

... mikä: 
opioidit
avaa linkki tästä

Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa

Julkaisun nimi: 
Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa
Tekijä: 
Helfer, A., Uusimäki, V. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Helfer, A., Uusimäki, V. & Pitkänen, T. (2021). Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa. Teoksessa Roine, M., & Sinisalo-Juha, E. (toim.) Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä. Toimintakyky kuntoon -ohjelma & Humanistinen korkeakoulu.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Teoksessa Roine, M., & Sinisalo-Juha, E. (toim.) Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä. Toimintakyky kuntoon -ohjelma & Humanistinen korkeakoulu, Helsinki.

Lyhyt kuvaus: 

Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä -teoksessa kuvataan järjestöissä tehtyä työtä Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmassa. Teoksessa tarkastellaan myös laajemmin järjestöjen roolia ihmisten arjessa ja sitä, millaisia mahdollisuuksia järjestöillä on ylipäätään saada yhteys ihmisiin ja löytää yksilöllisiä väyliä kohti ihmisen oman toimintakyvyn vahvistumista. Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa -artikkeliin on koottu järjestöjen palveluihin kohdistuvia odotuksia poikkeustilan aikana. Vastaukset perustuvat A-klinikkasäätiön Arjen toimintakyky -hankkeen toukokuussa 2020 tekemän poikkeustilakyselyn ja kesällä toteutettujen 65 haastattelun tuloksiin. Kyselyllä kartoitettiin, miten koronapandemian aiheuttama poikkeustila vaikutti vastaajien eri elämän osa-alueisiin ja mitä toiveita heillä oli järjestöille keväällä 2020.

Avain- /asiasanat: poikkeustila, koronapandemia, järjestöt, PARADISE24fin, toimintakyky, yksinäisyys, verkkopalvelut

avaa linkki tästä

Kun uupumus oli arkea muutenkin: koronapoikkeustila väsymysoireyhtymää sairastavien kertomana.

Julkaisun nimi: 
Kun uupumus oli arkea muutenkin: koronapoikkeustila väsymysoireyhtymää sairastavien kertomana.
Tekijä: 
Helfer, A. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Kroonisen väsymysoireyhtymään (ME/CFS) liittyvä uutisointi nousi uudella tavalla esiin koronapandemian puhkeamisen myötä. Koronavirus voisi laukaista joillekin ihmisille väsymysoireyhtymän, sillä tauti alkaa usein äkillisesti akuutin infektion jälkeen. Myös koronaviruksen ja ME/CFS:n aiheuttamissa taudeissa on samankaltaisuuksia, kuten pitkään kestävää väsymystä, lihas- ja luukipuja sekä unihäiriöitä. Artikkelissa tarkastelemme ME/CFS-tautia sairastavien kokemuksia alkuvuoden 2020 poikkeustilan aikana.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A. & Pitkänen, T. (2021). Kun uupumus oli arkea muutenkin: koronapoikkeustila väsymysoireyhtymää sairastavien kertomana. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2021 A-klinikkasäätiö, HELSINKI.

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksen aineisto koostui 531 vastauksesta toukokuiseen verkkokyselyyn, joista 186 vastaajaa oli merkinnyt olevansa perusterveitä ja 20 sairastavansa ME/CFS-oireyhtymää. Kysely sisälsi strukturoituja ja voimia kysymyksiä terveydestä, toimintakyvystä ja elämäntilanteesta sekä vastaajan näkemyksiä koronapandemian rajoitustoimien vaikutuksista omaan ja läheisten elämään valmiuslain aikaan. Verkkokyselyvastausten perusteella ME/CFS:ää sairastavat kokivat enemmän vaikeuksia kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja arvioivat elämäntilanteensa heikommaksi kuin aineiston perusterveet vastaajat.

Kyselyyn vastanneista väsymysoireyhtymää sairastavista viisi henkilöä haastateltiin puhelimitse kesä-heinäkuussa 2020. Haastatellut kuvasivat, kuinka rajusti muutokset tuntuivat toimintakykyä heikentävän sairauden kanssa elävien arjessa. Koronatilanteen jatkuessa haastatellut pelkäsivät osatyökykyisten työllistymisen vaikeutuvan entisestään. Kokemusten perusteella kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien tilanne pitäisi huomioida erityisesti niin poikkeusolojen aikana kuin sen jälkeen.

Avain- /asiasanat: verkkokysely, poikkeustila, koronapandemia, riskiryhmät, ME/CFS, toimeentulo, mielenterveys, huoli, toimintakyky, PARADISE24fin

avaa linkki tästä

Omaisille tukea poikkeusarkeen

Julkaisun nimi: 
Omaisille tukea poikkeusarkeen
Tekijä: 
Helfer, A.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Koronapandemian aikana kartoitetuissa järjestökyselyissä on noussut esiin omaisten tarve saada tukea. Poikkeustilan takia vähennetyt hoitokontaktit ja etäpalvelut ovat saattaneet aiheuttaa omaiselle huolia ja uudenlaista vastuuta sairastuneen hoitamisesta.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A. (2020). Omaisille tukea poikkeusarkeen. FinFami ry:n Labyrintti-lehti 04/2020.

Lyhyt kuvaus: 

Poikkeusolojen pitkittyessä kysyimme lokakuussa Irti huumeista -läheisryhmien vertaisilta, miten koronapandemia on vaikuttanut omaan tai läheisten arkeen. Pandemia asetti uusia huolia omaisille: aineistossa nousi esiin huoli läheisistä ja kuinka oma jaksaminen oli koetuksella. Poikkeustila antoi tilaa käsitellä myös omia traumoja tai parantaa välejä läheisten kanssa. Pakolla pysäytetty arki poisti suorituspaineita ja mahdollistivat omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.

Asia-/ Avainsanat: poikkeustila, koronapandemia, omaiset, vertaiset, järjestöt, mielenterveys, huoli, toimintakyky, PARADISE24fin

avaa linkki tästä

Mistä voimia pitkittyneeseen poikkeustilaan?

Julkaisun nimi: 
Mistä voimia pitkittyneeseen poikkeustilaan?
Tekijä: 
Helfer, A. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Kyselyllä kartoitettiin ihmisiltä, miten he näkivät koronapandemian ensimmäisen aallon aiheuttaman poikkeustilan vaikuttaneen omaan vointiinsa keväällä 2020.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A. & Pitkänen, T. (2020). Mistä voimia pitkittyneeseen poikkeustilaan? Tiimi 5/2020, s. 26-27. (pdf).

Lyhyt kuvaus: 

Toukokuussa tehdyn poikkeustilakyselyn perusteella poikkeusoloissa hyvinvointia tukivat säännölliset ja rauhalliset elämäntavat, riittävä lepo ja hyvä uni, päihteettömyys, positiivinen ajattelu ja toiveikkuus. Mielekkyyttä elämään antoivat arjen rutiinit, kuten työt, opiskelut ja harrastukset. Internetistä oli ollut iso apu uusien virikkeiden löytämiseksi. Vapaus kulttuuriin, liikkumiseen ja uskoon olivat tärkeitä voimaa antavia asioita. Etätyösuositusten aikana oli ollut enemmän aikaa olla yhdessä perheen kanssa. Läheisyyttä koettiin myös etänä, kun etäyhteyksin pystyi kuuntelemaan ja puhumaan vertaisille.

Asia-/ Avainsanat: poikkeustila, koronapandemia, coping-taidot, toimintakyky, järjestöt, PARADISE24fin, Tiimi-lehti

avaa linkki tästä

Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä.

Julkaisun nimi: 
Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä.
Tekijä: 
Pitkänen, T., Helfer, A., Laine, R. & Uusimäki, V.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana huolestuneisuus lisääntyi erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmien kuormittamilla henkilöillä.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Pitkänen, T., Helfer, A., Laine, R. & Uusimäki, V. (2020). Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä. Tiimi 4/2020, s.26-27.

Lyhyt kuvaus: 

Kokemuksia poikkeustilan vaikutuksista selvitettiin toukokuussa 2020 Arjen toimintakyky ja MIPA 2.0 -verkoston organisoimassa verkkokyselyssä. Joka neljäs vastaaja oli merkinnyt, että hänellä oli arkea kuormittava mielenterveys- tai päihdeongelma. Huolten ja ahdistuneisuuden lisääntyminen tuli hieman useammin esille niiden henkilöiden vastauksista, joilla oli vaikeaa jo ennen poikkeustilaa. Myös rajoitusten lieventäminen oli aiheuttanut heille enemmän pelkoa, ahdistusta ja huolta.

Asia-/ Avainsanat: poikkeustila, koronapandemia, yksinäisyys, mielenterveys, huoli, järjestöt, toimintakyky, PARADISE24fin, Tiimi-lehti

avaa linkki tästä

Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin

Julkaisun nimi: 
Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin
Tekijä: 
Markkula, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Läheissuhdekokemukset näyttäytyivät aineistossa pääasiassa vaikeina kokemuksina, jotka vaikeuttivat elämää sekä lapsena että myös myöhemmin aikuisuudessa. Negatiivisten vaikutusten lisäksi vanhemman päihdeongelma on monisyisempi ja syvempi ilmiö: lapsen rakkaudenkaipuu ja lojaalius omaa vanhemaa kohtaan ovat tekijöitä, jotka lopulta estävät lasta vihaamasta vanhempaansa huolimatta siitä, kuinka huonosti tämä lasta kohtelee.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, sosiaalipsykologia

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimus tarkastelee yksilön läheissuhdekokemuksia ja sitä, millaisia merkityksiä yksilön läheissuhteet saavat silloin, kun lapsuus on eletty perheessä, jonka jäsenellä on ollut päihdeongelma. Tutkimus käsittelee sekä lapsuus- että aikuisajan läheissuhteita.

Aineisto koostuu 10 anonyymistä tutkimusvastauksesta. Ne ovat tutkittavien omaan kokemuksen perustuvia tekstejä. Tutkimuskysymyksissä vastaajaa pyydettiin kertomaan läheissuhteistaan lapsuudessa ja aikuisuudessa, kokee vastaaja näiden vaikuttaneen toisiinsa sekä mitä hyvää ja huonoa vastaaja kokee saaneensa lapsuuden perheen kokemuksistaan.

Tulosten mukaan kokemukset päihteiden varjostamasta lapsuudenperheestä tuottivat enimmäkseen negatiivisia merkityksiä läheissuhteisiin. Aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta. 

Kuvausten mukaan aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta: tunnetason ongelmat ja ulkopuolisuuden tunne sekä ristiriitaiset merkitykset läheissuhteissa tuntuivat seuraavan päihdeongelmaisen perheen lapsia. Tuloksista löytyi myös positiivisa ja voimaannuttavia kokemuksia aikuisuuden läheissuhteista. Negatiivisia merkityksiä läheissuhteissa on voitu kääntää myös voimavaraksi. 

Asia-/Avainsanat: läheissuhde, perhe, kokemus, päihdeongelma, kiintymyssuhdeteoria, fenomenologia, hermeneutiikka, selviytymisstrategia, perheresilienssi

avaa linkki tästä

Ruotsista palaavien sotalasten sopeutuminen 1940-1960-luvun Suomessa

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Ruotsista palaavien sotalasten sopeutuminen 1940-1960-luvun Suomessa
Tiivistelmä: 

Post-doc -tutkimusprojektini käsittelee toisen maailmansodan aikaisten lastensiirtojen seurauksia lasten ja perheiden kokemuksen näkökulmasta. Tutkimus kohdistuu erityisesti nk. sotalasten kotiinpaluun jälkeiseen aikaan. Monille sotalapsille paluu merkitsi sopeutumispakkoa kulttuurisesti ja sosioekonomisesti vieraalta tuntuvaan ympäristöön ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Monien evakuoitujen lasten taustalla oli myös useita erokokemuksia ja rikkoutuneita sosiaalisia siteitä. Tutkimus kohdistuu sekä kotiin palaavien lasten ja nuorten kokemusmaailmaan että vanhempien, asiantuntijoiden ja viranomaisten heitä koskeviin käsityksiin, intresseihin ja toimenpiteisiin. Erityisesti huomio kiinnittyy lasten ja nuorten sopeutumiseen (tai sopeutumattomuuteen) sekä varttumiseen sotalapsikokemuksen jälkeen. Tutkimus uudistaa suomalaista sotalasten historiankirjoitusta siirtämällä huomion sota-ajasta sodan jälkeiseen aikaan, lasten ja nuorten historiaan rauhaan paluun ja jälleenrakennuksen ajan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa hyödynnetään pääasiassa erityyppisiä aikalaisaineistoja, joita syntyi muun muassa silloin, kun lapset, nuoret ja perheet olivat tekemisissä eri sosiaali- ja terveydenhuollon instituutioiden (kasvatuslaitos, kasvatusneuvola, jne.) kanssa. Päihdesairaalan 1960-luvun aineistoihin kohdistuvan arkistotutkimuksen tarkoituksena on tutkia nuorten miesten sosiaalisairaalaan hakeutumisen syitä ja analysoida heidän mahdollisia selostuksiaan alkoholismin syistä (esim. viittaukset henkilöhistoriaan, perhetaustaan yms.). Tarkoituksena on a) selvittää, esiintyykö aineistoissa lastensiirrot lapsuudessaan kokeneita henkilöitä b) jos esiintyy, minkälaisista ongelmista he kärsivät; c) miten heidät kohdattiin eli minkälaisia ammatillisia lähestymistapoja heitä hoitaneet ammattilaiset hyödynsivät. Sosiaalisairaalan aineistot ovat mielenkiintoisia erityisesti siksi, että niistä mahdollisesti selviää, kuinka paljon sairaalaan saapuneilla ihmisillä oli taustallaan erilaisia sodan aikana lapsuudessa koettuja traumoja (esim. toistuvia erokokemuksia, väkivaltaa, yms.).

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

FT Tuomas Laine-Frigren, Suomen akatemian tutkijatohtori, Kokemuksen historian huippuyksikkö. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Tutkimus on: 
Yliopistollinen/sektoritutkimus
... mikä: 
Post-doc -tutkimus Suomen Akatemian tutkijatohtorihankkeessa
Tieteenala(t): 
... mikä: 
Suomen historia
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Tampereen yliopisto
Ylläpidon osio

Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista

Julkaisun nimi: 
Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista
Tekijä: 
Hakkarainen, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityö

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa käsitellään alkoholiongelmaiseksi katsottujen henkilöiden puolisoiden selviytymiskeinoja haastavassa arjessa alkoholiongelmaisen kanssa eläessä sekä sitä, miten resilienssi näyttäytyy verkkokeskusteluissa. 

Tutkimusaineistona toimi A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ylläpitämä keskustelufoorumi. Aineisto koostuu 46 eri viestiketjusta ja 213 viestistä. Tutkimuksessa selviää, että alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista selviytymisen selontekoa: läheisyyden ja etäisyyden säätely, emootiot, sosiaalinen tuki sekä oman elämän hallinta. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä. 

Asia-/Avainsanat: alkoholiongelma, alkoholiongelmaisen puoliso, selviytyminen, selviytymiskeino, resilienssi, diskurssianalyysi, selonteko

avaa linkki tästä

Sivut