Olet täälläEtusivu 05. monipäihteisyys/moniriippuvuus

05. monipäihteisyys/moniriippuvuus

JAA SOMESSA

Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut

Julkaisun nimi: 
Rikosseuraamusyksiköiden päihdeasiakkaiden tausta, päihteidenkäyttö ja heille annetut palvelut
Tekijä: 
Kuussaari, K., Tourunen, J., Knuuti, U., Lind, H. & Ämmälä, A-J.
Julkaisumuoto: 
Yliopistollinen/sektoritutkimus
Ingressi: 

Rikosseuraamuslaitoksen päihdeasiakkaat olivat miehiä, nuorempia, naimattomia, työttömiä ja asunnottomia useammin kuin terveyskeskusten päihdeasiakkaat. Rikosseuraamusyksiköiden
päihdeasiakkailla oli enemmän laittomien huumausaineiden käyttöä, päihteiden sekakäyttöä ja huumeiden pistokäyttöä kuin terveyskeskusten päihdeasiakkailla.

Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2017: 1-19.

Lyhyt kuvaus: 

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin tehtyjä päihde-ehtoisia asiointeja ja verrataan niitä terveyskeskusten päihde-ehtoisiin asiointeihin. Lisäksi tutkitaan eroavatko vankiloiden,
vankiterveydenhuollon ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit toisistaan asiakkaiden taustojen, päihteiden käytön ja annettujen palvelujen suhteen.

Avain-/asiasanat: vankila, vankiterveydenhuolto, yhdyskuntaseuraamustoimisto, terveyskeskus, päihteiden väärinkäyttö, palvelujärjestelmä

avaa linkki tästä

Huumetyön muuttuvat kasvot : Uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyminen ja vaikutukset haittoja vähentävään työhön

Julkaisun nimi: 
Huumetyön muuttuvat kasvot : Uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyminen ja vaikutukset haittoja vähentävään työhön
Tekijä: 
Mäenpää, I.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Psykoaktiiviset aineet eli muuntohuumeet ovat haittoja vähentävässä työssä yleinen ja näkyvä ilmiö. Haittoja vähentävän työn ammattilaisten mukaan muuntohuumeiden käyttö on heikentänyt asiakkaiden toimintakykyä sekä lisännyt yleistä levottomuutta.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, miten uusien psykoaktiivisten aineiden (ns. muuntohuumeet) lisääntynyt käyttö vaikuttaa haittoja vähentävään päihdetyöhön ja miten ilmiö näyttäytyy ammattilaisten silmin. Tutkimuksessa selvisi, että päihdetyön ammattilaisten työssä psykoaktiiviset aineet on näkyvä ilmiö ja sekakäyttö on nykyään yleistä. Ammattilaisten mukaan asiakkaiden toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi oli heikentynyt. Asiakastyössä psykoaktiiviset aineet vaikuttivat levottomuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisenä. Ammattilaiset saivat eniten tietoa muuntohuumeista ja muista ilmiöistä asiakkailtaan ja verkostoiltaan. Viranomaistiedotusta ei pidetty tehokkaana.

Nykyinen palvelujärjestelmä ja kontrollipolitiikka eivät tunnu vastaavan tämänhetkisiin yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin, vaan tarvittaisiin enemmän uudenlaisia haittoja vähentäviä toimia kuten ainetunnistusta, huumeidenkäytön dekriminalisointia ja valvottuja käyttöhuoneita. Rankaisemisen sijaan päihderiippuvaiset voitaisiin ohjata hoitoon. Palvelujärjestelmä ei vastaa huumeriippuvaisten ongelmiin. Asiakkaat eivät saa apua psyykeongelmiin huumeiden käytön takia ja päihdehoidossa ollaa siirrytty avopalveluihin. Asiakkailta odotetaan nopeaa kuntoon tulemista, mikä ei yleensä toimi huumeriippuvuudesta kärsivien asiakkaiden kanssa.

Asia-/Avainsanat: uudet psykoaktiiviset aineet, muuntohuumeet, haittoja vähentävä työ, päihdetyö

avaa linkki tästä

Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014

Julkaisun nimi: 
Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014
Tekijä: 
Savolainen, K. & Partanen, A.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Puhtaat pistovälineet ovat tärkeitä huumeiden pistoskäytön yhteydessä leviävien tartuntatautien ehkäisyssä. Apteekeilla on tärkeä rooli ruiskujen ja neulojen myyjinä ja vastaanottajina.

Julkaisuvuosi: 
2015
Julkaisun tiedot: 

A-klinikkasäätiön raporttisarja 63

Lyhyt kuvaus: 

Puhtaiden pistovälineiden riittävä saatavuus on keskeistä huumeiden pistoskäytön yhteydessä leviävien tartuntatautien kuten hivin ja hepatiittien ehkäisyssä. Ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttö on merkittävin riskitekijä tartuntatautien leviämiseen. Apteekeilla on tärkeä rooli ruiskujen ja neulojen myyjänä sekä vastaanottajana. A-klinikkasäätiö kysyi kaikilta Suomen apteekeilta huumeidenkäyttäjäasiakkaiden asiointien useutta ja apteekkien käytäntöjä ruiskujen ja neulojen myynnissä ja vastaanottamisessa. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä tammikuussa 2014.

Kyselyn vastausprosentti oli 59 ja vastauksia tuli tasaisesti eri puolilta Suomea. 88 % apteekeista arvioi pistämällä huumeita käyttävien asiakkaiden asioivan apteekeissaan. 87 % apteekeista ilmoitti myyvänsä ruiskuja ja neuloja kaikille asiakkailleen. Yleisintä ruiskujen ja neulojen myynnistä kieltäytyminen oli niissä apteekeissa, jotka sijaitsivat yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Alle 20 000 asukkaan kunnissa sijaitsevista apteekeita suurin osa (95 %) myi ruiskuja ja neuloja kaikille asiakkailleen. Käytettyjä pistovälineitä vastaanotti 71 % apteekeista.

Vuonna 2014 Suomessa toimi 39 terveysneuvontapistettä 31:ssä eri kaupungissa. Alle 100 000 asukaan kunnissa terveysneuvontapisteiden kattavuus on pienempi ja siksi apteekkien rooli ruiskujen ja neulojen myynnissä ja vastaanottamisessa on suuri. Niillä paikkakunnilla, joissa on terveysneuvontapiste, apteekkien palvelut ovat tärkeä terveysneuvontapisteen palveluja täydentävä ja tukeva palvelu. On tärkeää, että apteekeissa on  ymmärtämystä huumeidenkäytöstä ja osaamista antaa terveysneuvontaa huumeita pistämällä käyttäville asiakkaille.

Pilot Project for the Treatment of Chronic Hepatitis C with Direct-Acting Antivirals among Patients Receiving Opioid Agonist Therapy in Finland.

Julkaisun nimi: 
Pilot Project for the Treatment of Chronic Hepatitis C with Direct-Acting Antivirals among Patients Receiving Opioid Agonist Therapy in Finland.
Tekijä: 
Tourunen, J., Häkkinen, M., Pitkänen, T. & Simojoki, K.
Julkaisumuoto: 
Yliopistollinen/sektoritutkimus
Ingressi: 

C-hepatiitin hoito onnistuu korvaushoidon yhteydessä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

A-klinikkasäätiön raporttisarja 67/2019.

Lyhyt kuvaus: 

A-klinikka Oy pilotoi C-hepatiitin hoitoa korvaushoitoa saaville potilailleen Espoossa ja Helsingissä vuonna 2018. Kolmen kuukauden hoidon laboratoriokokeet, lääkehoito ja psykososiaalinen tuki toteutettiin potilaiden omalla klinikalla.

Hepatiittilääkkeen antaminen onnistui osana korvaushoitoa sujuvasti ilman merkittävää lisätyötä. Pilottiin valittiin 20 potilasta laboratoriokokeiden perusteella. Oheiskäytöllä tai korvaushoidon muodolla ei ollut merkitystä. Poissulkevia tekijöitä olivat raskaus sekä vakava maksan tai munuaisten vajaatoiminta. Pilotin osallistujat vastasivat hyvin korvaushoitopotilaiden profiilia Suomessa.

C-hepatiitin pilottihoito tuki potilaiden korvaushoidon tavoitteita. Hoito motivoi omasta terveydestä huolehtimiseen, hoitoon sitoutumiseen ja kuntoutumiseen. Potilaat arvioivat hoidon jälkeen elämäntilanteensa hieman paremmaksi. 

avaa linkki tästä

"Jos en olisi tänne päässyt, en tiedä missä nyt olisin" : Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta

Julkaisun nimi: 
"Jos en olisi tänne päässyt, en tiedä missä nyt olisin" : Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta
Tekijä: 
Bashan, Niina & Inkeroinen, Lasse
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) + diakoninen hoitotyö / sairaanhoitaja (AMK).

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihde- ja mielenterveysjärjestöjen palveluja käyttäneiden tai toimintoihin osallistuneiden asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta, sen esteistä ja odotuksista.
Yhteistyötahona oli A-klinikkasäätiö. Opinnäytetyön pohjana oli Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA), jonka hyvinvointikyselyn kolmen avokysymyksen vastauksia analysoitiin.
Hyvinvointikysely on valtakunnallinen kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön palvelujen käyttäjille ja toimintoihin osallistuville suunnattu kysely.

Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, miten palvelu on vaikuttanut asiakkaan hyvinvointiin ja millainen kokemus asiakkaalla oli palvelusta. Toinen tutkimuskysymys kohdistui siihen,
minkälaisia palveluja ihmiset kokevat tarvitsevansa mihin palvelujärjestelmä ei vastaa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä oli minkälaisia odotuksia ja kehittämistarpeita asiakkailla on järjestöjen toiminnalle.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja tulosten saamiseksi käytettiin metodina sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olivat päihderiippuvuus, mielenterveystyö, mielenterveyspalvelut ja päihdehuolto.

Keskeiset tutkimustulokset: Mielenterveys- ja päihdepalvelut tukivat asiakkaiden hyvinvointia monin tavoin, kuten lisäämällä arjenhallintaa,
tarjoamalla toimintaa ja antamalla tukea ja osallisuuden tunnetta. Kehittämistarpeita olivat hoidon laatu ja saatavuus sekä palveluista tiedottaminen.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kehitysehdotuksina olivat toiminnan lisääminen sekä toiminnan sisällölliset muutokset.
Mielenterveyspalveluiden, kuten matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden sekä sosiaalipalveluiden puute nousi esille vastauksista. Asiakkaat kokivat päihteiden käyttönsä
olevan esteenä mielenterveyspalveluiden saamiselle. Matalan kynnyksen palveluita toivottiin lisää. Mielenterveys- ja päihdepalvelut antavat tukea päihteettömyyteen ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailuun.
Ihmisten kohtaaminen, yhdessä toimiminen ja ilmapiiri koettiin palveluiden tärkeimmäksi anniksi.

Asiasanat: mielenterveyspalvelut, päihdehuolto, kokemukset, matalan kynnyksen palvelut, kolmas sektori

avaa linkki tästä

Poikkeavuuden kategorioita huumeita käyttävien naisten ryhmäkeskusteluissa

Julkaisun nimi: 
Poikkeavuuden kategorioita huumeita käyttävien naisten ryhmäkeskusteluissa
Tekijä: 
Liuski, Suvi
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2016
Julkaisun tiedot: 

Sosiaalityö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lyhyt kuvaus: 

Pro gradu -tutkimus käsittelee huumeita käyttävien naisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia poikkeavuuden kategorioita naisten puheessa rakentuu, kun he keskustelevat palvelujärjestelmää koskevista kokemuksistaan ja kuinka he itse asemoituvat suhteessa näihin kategorioihin. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu sosiaalisesta konstruktionismista, etnometodologisesta kategorioiden tutkimuksesta sekä Dorothy E. Smithin kehittämästä institutionaalisesta etnografiasta.

Tutkimus liittyy Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2016 käynnistyneeseen akatemiahankkeeseen ”Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevat naiset hyvinvointipalvelujärjestelmän muutoksessa”. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty dosentti Elina Virokannaksen osahanketta varten. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu viidestä ryhmä- ja kahdesta yksilökeskustelusta.

Tutkimuksen perusteella naisten puheessa rakentui neljä poikkeavuuden kategoriaa: nisti ja narkomaani, palveluihin sopimaton, arvioinnin alainen äiti sekä alempiarvoinen ihminen. Nistiksi ja narkomaaniksi sekä palveluihin sopimattomaksi kategorisoituminen näyttäytyi naisten puheessa esimerkiksi palveluista ulossulkemisena ja huonompana kohteluna.

Asia-/avaisanat: huumeiden käyttö, kategoria-analyysi, poikkeavuus, institutionaalinen etnografia, naiset, huumeet

avaa linkki tästä

Validity of the gender gap theory in a substance-abusing population with previous prison sentences

Julkaisun nimi: 
Validity of the gender gap theory in a substance-abusing population with previous prison sentences
Tekijä: 
Kaskela, T. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Julkaisuvuosi: 
2016
Julkaisun tiedot: 

Kaskela, T. & Pitkänen, T. (2016) Validity of the gender gap theory in a substance-abusing population with previous prison sentences. NSfK's 58.Research Seminar report: New challenges in criminology; can old theories be used to explain or understand new crimes? p. 177 – 191 https://www.nsfk.org/wp-content/uploads/sites/10/2018/11/Report-NSfK-Res...

Lyhyt kuvaus: 

AIMS: In general, men commit most crimes, and this phenomenon is called the gender gap in criminology. Is the gender gap theory valid for substance abusers who have been imprisoned? In this paper, the theoretical background of the gender gap and other factors connected to criminality and preliminary results of a registry study are presented.

METHODS: The data consisted of 2034 female and 4537 male substance abusers. Gender differences in the groups of substance abusers with and without prior convictions were compared. Additionally, the effect of gender and prior convictions on the amount and type of crimes committed between 2006 and 2010 were studied.

RESULTS: In the group of substance abusers with prior convictions, gender differences were quite narrow compared to substance abusers without prior convictions. Generally, convicted substance abusers committed more crimes than other substance abusers, and men committed more crimes than women. However, there was no gender difference in the proportion of substance abusers with prior convictions who committed property crimes in the observation period.

CONCLUSIONS: A gender gap in the criminality of substance abusers was found regardless of earlier prison background. However, preliminary results suggest that substance abusing women with prior convictions might have a risk of committing property crimes similar to men. Further analyses and control of confounding factors are needed before conclusions can be made. A more advanced analysis considering the confounding factors and deaths will be performed using Cox regression analyses in the near future.

Keywords: gender, prison sentence, criminality, substance abuse, Cox regression

... mikä: 
Rikollisuus
avaa linkki tästä

Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Julkaisun nimi: 
Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Tekijä: 
Kuussaari, K. & Kaukonen, O. & Partanen, A. & Vorma, H. & Ronkainen, J.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Päihdetapalaskennan avulla on mahdollista tarkastella päihdekulttuurissa ja päihteiden käytössä tapahtuneita muutoksia. Vuoden 2011 laskennan mukaan päihteiden takia palveluissa asioivien sosiaaliset ongelmat ovat hyvin monitahoisia. Viime vuosina monipäihteisyys vaikuttaa etenkin yleistyneen.

Julkaisuvuosi: 
2014
Julkaisun tiedot: 

Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):3

Lyhyt kuvaus: 

Päihdetapalaskennassa kerätään yhden vuorokauden aikana tietoa kaikista päihteiden käytön takia sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivista asiakkaista, heidän taustoistaan ja päihteiden käytöstään. Vuoden 2011 laskennan perusteella vaikuttaa siltä, että asiakasrakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. 

Erityisesti laittomien huumeiden käyttö vaikuttaa yleistyneen, vaikka alkoholi onkin edelleen tyypillisin pääpäihde. Huolimatta siitä, että ikäluokat ovat pienentyneet aiheuttavat päihteet sosiaali- ja terveyspalveluille yhtä suuria haasteita kuin aikaisemminkin. 

Avain-/Asiasanat: päihdetapalaskenta, päihde-ehtoinen asiointi, märkä sukupolvi, monipäihteisyys, sosiaali- ja terveyspalvelut, päihdepalvelut

avaa linkki tästä

“NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista

Julkaisun nimi: 
“NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista
Tekijä: 
Kuuskoski, Anna-Maija
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2014
Julkaisun tiedot: 

Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta / Sosiaalitieteiden laitos.
Sosiaalipolitiikka

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sosiaalisia suhteita päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneilla nuorilla aikuisilla miehillä on. Erityisesti keskityttiin sosiaalisen tuen ja luottamuksen merkitykseen. Tutkimuksen tiedonmuodostuksen tapaa ohjasi kriittisen realismin viitekehys. Sosiaalinen todellisuus nähdään tutkimuksessa monitahoisena ja muutettavana, avoimena systeeminä. Ihmisen suhde rakenteisiin on keskeistä, koska ne voivat joko mahdollistaa tai estää ihmisen toimintaa.

Tutkimus on laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto koostuu kymmenen Turun katkaisuhoitoasemalla hoidossa olleen ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneen miehen haastattelusta. Tutkimuksessa nuoriksi aikuisiksi määritellään 18–35 -vuotiaat. Haastateltavat olivat 28–35 -vuotiaita.

Tutkimuksessa haastateltujen miesten sosiaaliset suhteet painottuivat läheis- ja ystäväsuhteisiin sekä yhteiskunnallisiin suhteisiin. Jäsenyyteen perustuvat suhteet olivat lähinnä harrastus- ja vertaistukiryhmiin. Suhteet vanhempiin ja sisaruksiin olivat tärkeitä, vaikka osalla miehistä tunnekokemukset suhteista olivat ristiriitaisia.

Selviytymistä tuki se, jos ystäviä oli myös esimerkiksi harrastusten parista. Yhteiskunnallisia suhteita haastateltavilla oli etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työhön suhtauduttiin myönteisesti ja työkokemustakin oli useilla miehistä, vaikka haastatteluhetkellä kukaan ei ollut työssä. Koulutukseen suhtautuminen oli kuitenkin melko kielteistä. Luottamus osoittautui keskeiseksi tekijäksi kaikissa merkityksellisissä suhteissa. Läheis- ja ystävyyssuhteissa luottamuksen puute koettiin raskaana. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin vaihteli, mutta oli melko vähäistä muun muassa sosiaali- ja työvoimatoimistoa kohtaan.

Tutkimuksessa ilmeni, että henkilökohtainen ja horisontaalinen työtapa sosiaalityössä voi lisätä luottamusta laajemminkin yhteiskuntaan. Lisätutkimus on tarpeen sosiaalisen luottamuksen merkityksestä muun muassa auttamistyössä.

Avainsanat: huono-osaisuus, asunnottomuus, päihdeongelmat, nuoret miehet, sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki, luottamus

Bentsodiatsepiinien ja alkoholin sekakäyttö - opaslehtisen tuottaminen sekakäytön haittavaikutuksista, vieroitusoireista ja niiden hoidosta Pitkämäen katkaisuhoito-osaston asiakkaille

Julkaisun nimi: 
Bentsodiatsepiinien ja alkoholin sekakäyttö - opaslehtisen tuottaminen sekakäytön haittavaikutuksista, vieroitusoireista ja niiden hoidosta Pitkämäen katkaisuhoito-osaston asiakkaille
Tekijä: 
Kaukanen Mirkka
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi: 
2014
Julkaisun tiedot: 

Lahden ammattikorkeakoulu, hoitotieteet.

Julkaisu: 
avaa linkki tästä

Sivut