Olet täälläEtusivu 03. muu päihde/aine

03. muu päihde/aine

JAA SOMESSA

Muutokset järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäytössä koronapoikkeustilan aikana. Toukokuussa 2020 toteutetun verkkokyselyn tuloksia.

Julkaisun nimi: 
Muutokset järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäytössä koronapoikkeustilan aikana. Toukokuussa 2020 toteutetun verkkokyselyn tuloksia.
Tekijä: 
Jurvansuu, S., Helfer, A., Tourunen, J. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koronapoikkeustila vaikutti järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäyttöön eri tavoin. Valtaosalla vastaajista käyttö pysyi ennallaan tai väheni. Yksinäisyyden kokemukset, mielenterveyden ongelmat, alhainen mielen hyvinvointi, alkoholin riskikäyttö sekä työn ja toimeentulon epävarmuus olivat yhteydessä koettuun alkoholinkäytön lisääntymiseen. Riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut tukivat päihteidenkäytön hallintaa
poikkeustilan aikana.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Jurvansuu, S., Helfer, A., Tourunen, J. & Pitkänen, T. (2020). Muutokset järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäytössä koronapoikkeustilan aikana. Toukokuussa 2020 toteutetun verkkokyselyn tuloksia. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2020: 1-13.

Lyhyt kuvaus: 

Verkkokyselyllä tavoitetuista päihteitä käyttävistä ihmisistä valtaosa kertoi päihteidenkäyttönsä pysyneen samana tai vähentyneen koronakevään 2020 aikana. Katsauksessa selviää, että päihteidenkäytön vähenemisen taustalla oli kokemuksia elämän rauhoittumisesta sekä sosiaalisten suhteiden ja arjen hallinnan parantumisesta. Päihteidenkäytön lisääntymisellä oli yhteyksiä yksinäisyyden kokemuksiin, mielenterveyden ongelmiin, alhaiseen mielen hyvinvointiin ja alkoholin riskikäyttöön. Aiempaa enemmän päihteitä käyttäneet vastaajat kertoivat tuen saannin huonontumisesta matalan kynnyksen palvelujen ja vertaisryhmien sulkeuduttua.

Avain-/ asiasanat: poikkeustila, koronapandemia, yksinäisyys, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, alhainen mielen hyvinvointi, alkoholin riskikäyttö , toimeentulon epävarmuus, toimintakyky, PARADISE24fin

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

”Kaikessa yksinkertaisuudessaan, onhan toi vetäminen ihan tosi yksinäistä ja tyhjää hommaa" : Naisten kokemuksia yksinäisyydestä ja päihteiden käytöstä

Julkaisun nimi: 
”Kaikessa yksinkertaisuudessaan, onhan toi vetäminen ihan tosi yksinäistä ja tyhjää hommaa" : Naisten kokemuksia yksinäisyydestä ja päihteiden käytöstä
Tekijä: 
Aspelin, E. & Koivisto, M.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Naisten kokemalla yksinäisyydellä ja päihteiden käytöllä on yhteys. 

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi

Lyhyt kuvaus: 

Usein päihteiden käyttäjien sosiaalinen verkosto on kaventunut. Läheiset ovat saattaneet katkaista välit, tai päihteiden käyttäjä ei enää halua pitää yhteyttä läheisiinsä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko päihteiden käytöllä ja yksinäisyydellä yhteys päihteitä käyttävien naisten elämässä. Aiempaa tutkimusta päihteitä käyttävien naisten yksinäisyydestä on niukasti.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina viidelle naiselle. Haastateltavia yhdisti naissukupuolen lisäksi päihteiden käyttö. Osa haastateltavista käytti edelleen päihteitä ja osa oli jo lopettanut päihteiden käytön. Tutkimuskysymykset oli jaettu kolmeen teemaan: yksinäisyys, päihteiden käytön ja yksinäisyyden yhteys sekä yksinäisyyden vähentäminen. Haastateltavia yhdisti naissukupuolen lisäksi päihteiden käyttö. 

Tutkimuksen mukaan naisten yksinäisyydellä ja päihteiden käytöllä oli yhteys. Kaikki haastateltavista naisista olivat kokeneet yksinäisyyttä jossakin kohtaa elämäänsä. Yksinäisyyttä oli vähentänyt työ, kuntouttava työtoiminta, harrastukset ja päihteettömien ihmisten kanssa ajan viettäminen. Aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta, jotta ongelman laajuudesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä.

avaa linkki tästä

Turun metamfetamiiniverkosto ja ehkäisevä päihdetyö

Julkaisun nimi: 
Turun metamfetamiiniverkosto ja ehkäisevä päihdetyö
Tekijä: 
Jalo, N.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Selvityksessä kuvataan turkulaisten päihteidenkäyttäijen yleisimmin käyttämiä päihteitä ja käyttäjien taustaa vuonna 2018.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Lyhyt kuvaus: 

Esityksessä kerrotaan Turussa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä sekä toteutetusta tutkimuksesta, jossa tehtiin vuonna 2018 kysely päihteidenkäyttäjille samanaikaisesti jätevesitutkimuksen kanssa. Tutkimus tehtiin, koska vuoden 2016 ja 2017 jätevesitutkimuksissa huomattiin, että metamfetamiinin määrät olivat kasvaneet Turun jätevesissä.

Päihteiden käyttäjiltä kysyttiin heidän taustoistaan sekä yleisimmin käytetyistä päihdeaineista. Vastaukset saatiin yhteensä 224 Turun päihdepalveluiden asiakkaalta. Vastaajista 49 ei käytä lainkaan huumeita, mutta käyttää alkoholia ja tupakkaa tai jompaakumpaa. 74 % eli 180 vastaajaa käytti huumeita. Yleisin käytetty päihdeaine oli tupakka.

Lääkkeiden päihdekäyttö ja opioidiepidemia

Julkaisun nimi: 
Lääkkeiden päihdekäyttö ja opioidiepidemia
Tekijä: 
Ryhänen, S.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Pro gradun tuloksista selviää, että Päihdelinkin neuvontapalvelun lääkekysymyksistä suurin osa koskee opioideja, bentsodiatsepiineja ja vieroitusta. Vieroitukseen, etenkin opioideista ja bentsodiatsepiineista, kaivataan tukea. PKV-lääkkeiden määräämisen ja toimittamisen yhteydessä tulisi asiakkaille antaa selkeät ohjeet, miten annosta tiputetaan lääkitystä lopetettaessa.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos. Proviisorin koulutusohjelma.

Lyhyt kuvaus: 

Lääkkeiden päihdekäytössä eniten käytettyjä valmisteita ovat opioidit, bentsodiatsepiinit, ja stimulantit. Päihdekäyttö tapahtuu usein sekakäyttönä muiden päihdyttävien aineiden kanssa. Opioidien lääketieteellinen käyttö on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvun jälkeen. Samalla opioideihin liittyvät haitat ovat lisääntyneet. Etenkin Yhdysvalloissa tilanne on huolestuttava, sillä siellä opioidien ja heroiinin yliannostukseen kuolee päivittäin yli 100 ihmistä. Opioidiriippuvaisia on lähes kaksi miljoonaa, ja opioidien aiheuttamiksi kustannuksiksi arvioidaan 78,5 miljardia dollaria vuosittain. Suomessa tilanne on maltillisempi, mutta opioidien käytön lisääntymistä on havaittavissa.

Tämän tutkimuksen tavoitteina oli tarkastella Päihdelinkin neuvontapalveluun 2012–2016 tulleiden lääkeaiheisten yhteydenottojen määrää, viestien lähettäjien taustaa, sekä eri lääkeaineryhmien ja aihepiirien toistuvuutta aineistossa. Aihe on ajankohtainen, sillä lääkkeiden päihdekäyttö näyttäisi olevan lisääntymässä, ja tämän kaltaista tutkimusta lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvistä kysymyksistä ei tiedettävästi ole aikaisemmin Suomessa tehty.

Tutkimuksessa analysoitiin päihdelinkin neuvontapalveluun vuosina 2012–2016 tulleet 683 lääkekysymystä, joista suurin osa (22 %) käsitteli vieroittautumista. Kysymyksissä yleisimmin mainitut lääkeryhmät olivat opioidit (n=274, 40 %) ja bentsodiatsepiinit (n=236, 35 %). Sekakäyttöä alkoholin tai muun päihteen kanssa oli havaittavissa joka kolmannessa kysymyksessä. Kysyjistä 32 % (n=160) oli 26–35-vuotiaita ja kaksikolmasosaa naisia. Eniten kysymyksiä tuli pääkaupunkiseudulta (28 %) ja muista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (45 %).

Opiodien käytöstä on Yhdysvalloissa tullut merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Suomessakin opioidien käyttö on lisääntynyt. Vieroitukseen, etenkin opioideista ja bentsodiatsepiineista, kaivataan tukea. Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä määrättäessä ja toimitettaessa tulisi asiakkaille antaa selkeät ohjeet annostuksen tiputtamisesta hoidon päättyessä.

Päihdelinkin neuvontapalvelu: Opioidit, bentsodiatsepiinit ja vieroitus korostuvat lääkekysymyksissä

Julkaisun nimi: 
Päihdelinkin neuvontapalvelu: Opioidit, bentsodiatsepiinit ja vieroitus korostuvat lääkekysymyksissä
Tekijä: 
Ryhänen, S., Laitinen K. & Karttunen N.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Päihdelinkin neuvontapalveluun tulleista kysymyksistä noin viidennes koski lääkkeitä, ja lääkekysymysten suurin ryhmä oli vieroittautumista koskevat kysymykset. Yleisimmät kysymyksissä esiintyneet lääkeryhmät olivat opioidit, bentsodiatsepiinit, masennuslääkkeet ja gabapentinoidit.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Lääkärilehti 5.10.2018, 40/2018 vsk 73, s. 2275 - 2280.

Lyhyt kuvaus: 

LÄHTÖKOHDAT: Lääkkeiden päihdekäytön uskotaan yleistyvän.

MENETELMÄT: Tutkimuksessa analysoitiin Päihdelinkin neuvontapalveluun v. 2012–16 tulleiden lääkekysymysten määrää, sisältöä ja taustatietoja.

TULOKSET: Kysymyksistä (n = 683) 22 % koski vieroittautumista. Lääkeryhmistä eniten kysyttiin opioideista (40 %) ja bentsodiatsepiineista (35 %). Opioideista eniten kysyttiin buprenorfiinista (51 %) ja bentsodiatsepiineista diatsepaamista (28 %). Sekakäyttö alkoholin (21 %) tai muun päihteen (11 %) kanssa oli yleistä. Kysyjistä kolmannes oli 26–35-vuotiaita ja yli puolet naisia. Eniten kysymyksiä tuli pääkaupunkiseudulta (28 %) ja muista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (45 %).

PÄÄTELMÄT: Lääkkeistä, etenkin opioideista ja bentsodiatsepiineista, vieroittautumiseen kaivataan tukea. Anonyymi matalan kynnyksen palvelu voi tukea vieroittautumisessa ja hoitoon ohjautumisessa.

avaa linkki tästä

Alaikäisen päihteiden käyttäjän hoitopolku Hämeenlinnassa

Julkaisun nimi: 
Alaikäisen päihteiden käyttäjän hoitopolku Hämeenlinnassa
Tekijä: 
Heino, Emmi; Haanperä, Aurora
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Hämeen ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää alaikäisen päihteiden käyttäjän hoitopolku Hämeenlinnassa. Työn tilaaja oli Hämeenlinnan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut ja yhteistyötahoina Hämeenlinnassa alaikäisten kanssa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Opinnäytetyön teoriaosuus koostui nuoruudesta elämänvaiheena, nuoruudessa tapahtuvasta kehityksestä, päihteiden käytöstä ja sen syistä sekä nuoren päihdehäiriön arvioinnista. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin avoimien kysymysten avulla haastattelulla ja kyselylomakkeilla kouluterveydenhuollosta, etsivästä nuorisotyöstä, nuorten terveysneuvontapisteeltä, Toppari-tiimiltä, Ankkurista, lastensuojelusta, nuorisopsykiatrialta ja A-klinikan nuorten päihdetyöntekijältä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja teemoittelulla.

Hoitopolkua kuvailtiin tutkivalla ja arvioivalla otteella ja toimijoiden keskeiset roolit nostettiin aineistosta esiin. Tulosten mukaan Hämeenlinnan palvelut olivat tietoisia toisistaan ja toistensa keskeisistä tehtävistä. Omat osaamisalueet osattiin rajata ja lukuisa määrä yhteistyökumppaneita nähtiin rikkautena. Opinnäytetyössä muodostettiin mahdollisimman selkeä hoitopolku ja palvelut jaettiin matalan kynnyksen palveluihin ja palveluihin, joihin matalan kynnyksen palveluista voidaan ohjata.

Hoitopolun kehittämisideoiksi todettiin palveluiden välisen yhteistyön parantaminen, nuoren verkoston tiiviimmin mukaan ottaminen, palveluiden yhdistämisen ja jatkohoidon kehittäminen sekä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen.

Asia-/Avainsanat: Hoitoketjut, nuoret, päihdetyö

avaa linkki tästä

"Jos en olisi tänne päässyt, en tiedä missä nyt olisin" : Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta

Julkaisun nimi: 
"Jos en olisi tänne päässyt, en tiedä missä nyt olisin" : Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta
Tekijä: 
Bashan, Niina & Inkeroinen, Lasse
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) + diakoninen hoitotyö / sairaanhoitaja (AMK).

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihde- ja mielenterveysjärjestöjen palveluja käyttäneiden tai toimintoihin osallistuneiden asiakkaiden kokemuksia saamastaan palvelusta, sen esteistä ja odotuksista.
Yhteistyötahona oli A-klinikkasäätiö. Opinnäytetyön pohjana oli Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA), jonka hyvinvointikyselyn kolmen avokysymyksen vastauksia analysoitiin.
Hyvinvointikysely on valtakunnallinen kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön palvelujen käyttäjille ja toimintoihin osallistuville suunnattu kysely.

Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, miten palvelu on vaikuttanut asiakkaan hyvinvointiin ja millainen kokemus asiakkaalla oli palvelusta. Toinen tutkimuskysymys kohdistui siihen,
minkälaisia palveluja ihmiset kokevat tarvitsevansa mihin palvelujärjestelmä ei vastaa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä oli minkälaisia odotuksia ja kehittämistarpeita asiakkailla on järjestöjen toiminnalle.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja tulosten saamiseksi käytettiin metodina sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä olivat päihderiippuvuus, mielenterveystyö, mielenterveyspalvelut ja päihdehuolto.

Keskeiset tutkimustulokset: Mielenterveys- ja päihdepalvelut tukivat asiakkaiden hyvinvointia monin tavoin, kuten lisäämällä arjenhallintaa,
tarjoamalla toimintaa ja antamalla tukea ja osallisuuden tunnetta. Kehittämistarpeita olivat hoidon laatu ja saatavuus sekä palveluista tiedottaminen.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kehitysehdotuksina olivat toiminnan lisääminen sekä toiminnan sisällölliset muutokset.
Mielenterveyspalveluiden, kuten matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden sekä sosiaalipalveluiden puute nousi esille vastauksista. Asiakkaat kokivat päihteiden käyttönsä
olevan esteenä mielenterveyspalveluiden saamiselle. Matalan kynnyksen palveluita toivottiin lisää. Mielenterveys- ja päihdepalvelut antavat tukea päihteettömyyteen ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailuun.
Ihmisten kohtaaminen, yhdessä toimiminen ja ilmapiiri koettiin palveluiden tärkeimmäksi anniksi.

Asiasanat: mielenterveyspalvelut, päihdehuolto, kokemukset, matalan kynnyksen palvelut, kolmas sektori

avaa linkki tästä

Käsityksiä psykostimulanteista hoitomenetelmänä ja päihteenä

Julkaisun nimi: 
Käsityksiä psykostimulanteista hoitomenetelmänä ja päihteenä
Tekijä: 
Härmä, Olli
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2016
Julkaisun tiedot: 

Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, sosiaalipsykologia

Lyhyt kuvaus: 

Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan A-klinikkasäätiön ylläpitämällä Päihdelinkki-sivustolla (päihdelinkki.fi) käytyjä lääkestimulantteja koskevia keskusteluita. Keskiössä ovat tavat joilla käsitykset huumausaineeksi luokiteltavista lääkestimulanteista rakentuvat, kuinka niihin suhtaudutaan ja millaisia merkityksiä niihin liitetään eri lähtökohtiin nojaavissa nettikeskusteluissa. Tutkielmassa merkittävässä asemassa ovat myös ADHD- ja ADD-oireyhtymät, joiden oireiden hoidossa ensisijaisena lääkityksenä toimivat stimulantit.

Asia-/Avainsanat: ADHD, ADD, tarkkaavaisuushäiriö, stimulantti, piriste, diagnoosi, päihde, huume, lääke, stigma

avaa linkki tästä

Käsityksiä psykostimulanteista hoitomenetelmänä ja päihteenä

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Käsityksiä psykostimulanteista hoitomenetelmänä ja päihteenä
Tiivistelmä: 

Tampereen yliopistoon tekeillä olevan sosiaalipsykologian pro gradu - tutkielmani keskiössä on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt sekä niissä lääkehoitona käytetyt huumausaineiksi luokiteltavat yhdisteet. Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöissä käytetyt lääkkeet kuuluvat niin sanottuihin psykostimulantteihin eli piristeisiin. Kyseessä ovat siis huumausaineena paremmin tunnetun amfetamiinin kaltaiset yhdisteet. Tarkoitukseni onkin tutkia sitä ”harmaata aluetta” jossa huumausaineesta tulee lääke tai vaihtoehtoisesti lääkkeestä huume. Minkälaisia merkityksiä ja tulkintoja nämä substanssit saavat eri näkökulmista lähestyttäessä? Muuttuvatko merkityksenannot, puhetavat ja asennoitumiset liikuttaessa päihde- tai viihdekäytöstä kohti lääkehoitoa ja päinvastoin, ja jos muuttuvat niin miten ja mihin suuntaan? Millaisia merkityksiä aiemmin huumeeksi luokiteltu aine saa suhteessa niin käyttöön, käyttäjään ja kuin substanssiin itsessään?

Tarkastelun kohteeksi olen rajannut nuoret aikuiset sekä aikuiset. Tarkoitukseni on kerätä aineisto eri lähtökohtiin nojaavista nettikeskusteluista. Valintani tältä osin pohjautuu tutkielmani aihepiirin mahdolliseen arkaluontoisuuteen. Siksi tutkimuksen kohteen anonymiteetin takaaminen nousee merkittävään rooliin. Vaikka kasvokkain toteutettu haastattelu mahdollistaisi täsmentävät kysymykset, koen keskustelupalstojen käytön tässä tapauksessa turvallisemmaksi kohteen kannalta. Haastatteluista poiketen keskustelupalstoilla esitetyt kannanotot ja argumentit on esitetty nimimerkin alla. Jo osaltaan anonyymien nimimerkkien muokkaaminen uudelleen vahvistaa tutkittavan kohteen anonymiteettiä. Keskustelupalstat kattavat lisäksi koko maan, jonka katson edelleen vähentävän kohteen tunnistamisen mahdollisuutta. Alustavan kartoituksen pohjalta tarkoituksenmukaisimmaksi vaihtoehdoksi tutkielmani kannalta on osoittautunut päihdelinkki.fi –sivuston keskustelupalsta. Itselläni ei tutkijan roolissani ole aikomusta osallistua näihin keskusteluihin, vaan tarkastella vapaasti etenevää mielipiteiden vaihtoa.

Tavoitteenani on saada selvyyttä niistä asenteista, merkityksistä ja oletuksista joita stimulantteihin liitetään. Aineistoni laadun sekä tutkielmani tavoitteet huomioon ottaen olen päätynyt käyttämään diskurssianalyysia metodologisena apuvälineenä aineistoni analyysissa.

Tutkielmani tulokset saattavat antaa kuvan yksilön oletetusta ristiriitaan pohjautuvasta epävarmuudesta ja leimautumisen pelosta, sekä pelosta itse lääkehoitomenetelmää kohtaan. Mikäli edellä esittämäni oletukset osoittautuvat paikkansa pitäviksi, toivon tutkielmani kautta saadun tiedon antavan yksilölle välineitä käsitellä lääkehoitoon liittyviä mahdollisia epämiellyttäviä tuntemuksia, uskomuksia ja pelkoja. Parhaimmillaan tämänkaltaiset tulokset saattavat vaikuttaa myös yleisempään kulttuuriseen asennoitumiseen tilanteissa, joissa huumausaine toimii lääkehoidon kontekstissa.

Tavoitteeni on tutkielman valmistuminen kevään 2016 aikana.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Olli Härmä

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Tampereen yliopisto
Toteutuneet tuotokset: 

Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan A-klinikkasäätiön ylläpitämällä Päihdelinkki-sivustolla
(päihdelinkki.fi) käytyjä lääkestimulantteja koskevia keskusteluita. Keskiössä ovat tavat joilla
käsitykset huumausaineeksi luokiteltavista lääkestimulanteista rakentuvat, kuinka niihin
suhtaudutaan ja millaisia merkityksiä niihin liitetään eri lähtökohtiin nojaavissa nettikeskusteluissa.
Tutkielmassa merkittävässä asemassa ovat myös ADHD- ja ADD-oireyhtymät, joiden oireiden
hoidossa ensisijaisena lääkityksenä toimivat stimulantit.
Aineisto kerättiin Päihdelinkki-sivuston hakutoiminolla, hakusanoina käytetiin käsitteitä ADHD,
metyylifenidaatti, Concerta, deksamfetamiini, dexamfetamiini ja apteekkipiri. Viestit on rajattu
vuoteen 2010–2016, ja sen jälkeen kirjoitettuihin viesteihin. Keskustelupalstojen valinta aineiston
hankinnassa perustui nimimerkkien käyttöön pohjautuvaan anonymiteettiin, sekä
keskustelupalstojen koko maan käsittävään kattavuuteen. Keskustelijoiden anonymiteetin sekä
turvallisuuden vahvistamiseksi muutin lopulta myös alkuperäiset nimimerkit sekä huomioin muut
keskusteluissa mahdollisesti esiintyneet, kirjoittajien tunnistettavuuteen liittyvät tekijät.
Analysoitava aineisto kattaa 35 viestiketjua, jotka sisältävät yhteensä 132 viestiä.
Tutkielmassa aineiston käsittelyssä tukeudutaan diskurssianalyysiin. Diskurssianalyysin ohella
teoreettisina lähtökohtina toimivat Erving Goffmanin teoria stigmasta (1963), Rom Harrén ajatus
psykologisen avaruuden mallista (1983) sekä näitä tukeva George Herbert Meadin teoria minuuden
rakentumisesta (1962).
Keskeisenä piirteenä näyttäytyy ADHD:n tai ADD:n melko vakiintunut asema osana stimulanteista
käytävää niin päihde- kuin lääkekäyttöön liittyvää keskustelua. ADHD:n tai ADD:n mukaan
tuominen keskusteluun asemoi osaltaan stimulantteja kohti lääketieteellistä aluetta, mutta samalla
siirtää ADHD:ta ja ADD:ta kohti päihteistä käytävää keskustelua. Suhtautuminen
stimulanttilääkitykseen päihteenä tai hoitomenetelmänä sitoutuu diagnoosin aitouteen. Diagnoosin
aitous näyttäytyy jaottelua stimulanttien käyttäjien välille tuottavana tekijänä. Jaotteluun liittyvää ja
sen kautta tapahtuvaa leimaamista ja leimautumista on niin ikään havaittavissa stimulanttien
käyttöön liittyvien perusteluiden kohdalla. Verrattuna muihin väärinkäytön mahdollistaviin
lääkkeisiin, näyttäytyvät stimulantit monesti huonossa valossa. Stimulanttien käyttöön oikeuttava ja
käytön hyväksyttäväksi tekevä poikkeus liittyy jälleen ADHD- ja ADD-diagnoosien aitouteen
niissäkin tapauksissa, missä lääkitykseen ja aitoon diagnoosiin liittyy päihdekäyttöä. Diagnoosin
toteutustapa liittyy niin ikään siihen stimulanttien käytön hyväksyttävyyteen, millä viitataan
yleistyneeseen, lyhyehköön kyselylomakkeeseen pohjautuvaan tapaan diagnoosien toteuttamisessa.

Ylläpidon osio

Päihteidenkäyttäjien kokemuksia työelämästä

Julkaisun nimi: 
Päihteidenkäyttäjien kokemuksia työelämästä
Tekijä: 
Forss Riikka
Julkaisumuoto: 
Kandidaatin tutkielma
Julkaisuvuosi: 
2011
Julkaisun tiedot: 

Helsingin yliopisto, yhteiskuntatieteet, yleinen ja aikuiskasvatustiede.

Sivut