Olet täälläEtusivu 01. alkoholi

01. alkoholi

JAA SOMESSA

Psychosocial difficulties and treatment retention in inpatient detoxification programmes

Julkaisun nimi: 
Psychosocial difficulties and treatment retention in inpatient detoxification programmes
Tekijä: 
Levola, J., Aranko, A. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Katkaisuhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuoriin opioideja tai monia eri päihteitä käyttäviin potilaisiin sekä potilaisiin, joilla on kognitiivisia vaikeuksia.

... mikä: 
Tieteellinen artikkeli
Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Nordic Studies on Alcohol and Drugs. First Published June 21, 2021 Research Article
https://doi.org/10.1177/14550725211021263

Lyhyt kuvaus: 

80 % tutkituista katkaisuhoitojaksoista toteutui suunnitellusti. Alle 35-vuoden ikä, vähäinen koulutus (alle 9 vuotta), työttömyys, opioidien käyttö, monien eri päihteiden käyttö ja vaikea riippuvuus olivat yhteydessä katkaisuhoidon keskeytymiseen. Vakavat kognitiiviset vaikeudet olivat yhteydessä katkaisuhoidon keskeytymiseen, vakavat arkielämän vaikeudet taas hoidon toteutumiseen suunnitellusti.

Avain-/asiasana(t): Alkoholi, katkaisuhoito, opioidit, psykososiaaliset vaikeudet, hoidossa pysyminen

... mikä: 
opioidit
avaa linkki tästä

Alkoholidementian aiheuttama aggressiivisuus arjen tilanteissa - Fyysinen ja verbaalinen aggressiivisuus työntekijöiden kokemana

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Alkoholidementian aiheuttama aggressiivisuus arjen tilanteissa - Fyysinen ja verbaalinen aggressiivisuus työntekijöiden kokemana
Tiivistelmä: 

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää työntekijöiden kokemuksia siitä, miten alkoholidementian aiheuttamat fyysinen ja verbaalinen aggressiivisuus ilmenevät asukkailla arjen tilanteissa. Tarkoituksena on työntekijöitä haastattelemalla selvittää, miten ja minkälaisissa arjen tilanteissa alkoholidementiasta aiheutuvat fyysinen ja verbaalinen aggressiivisuus ilmenee yksikön asukkailla työntekijöitä kohtaan.
Opinnäytetyössä tahdomme tuoda esille erään yksikön työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä kohtaamastaan mahdollisesta aggressiivisesta käytöksestä, sekä saada poimintoja työntekijöiden omasta roolistaan haastavien tilanteiden etenemisessä.
Opinnäytetyömme keskittyy ainoastaan alkoholidementiadiagnoosin saaneisiin asukkaisiin.
Opinnäytetyön kohteena ovat yksikön työntekijät, joita haastatellaan vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi etäyhteydellä ZOOM tai Microsoft Teamsia hyödyntäen.
Opinnäytetyö toteutetaan laadullisen tutkimuksen menetelmin. Teemahaastattelujen litteroitu teksti analysoidaan sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti, jolloin pystymme tuomaan haastatteluissa ilmenneiden ilmiöiden erot ja samankaltaisuudet.
Haastattelumenetelmänä käytämme teemahaastattelua, sillä se tarjoaa mahdollisuuden avoimelle ja monimuotoiselle keskustelulle. Keskustelujen aiheet tulevat olemaan ennalta määrättyjä, mutta niiden järjestys voi vaihdella haastattelun luonteen mukaan. Tavoitteena on luoda mahdollisimman luonnollinen keskustelu, jossa haastateltava tuo omia kokemuksiaan esille aiheesta. Teemahaastattelujen litteroitu teksti analysoidaan sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti, jolloin pystymme tuomaan haastatteluissa ilmenneiden ilmiöiden erot ja samankaltaisuudet.
Opinnäytetyön tulokset koostuvat työntekijöiden kokemuksista fyysiseen ja verbaaliseen aggressiivisuuteen liittyen.
Haluamme opinnäytetyömme kautta tuoda alan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä esiin alkoholidementiasta sekä sen tuomista haasteista. Olemme kiinnostuneita alkoholin vaikutuksesta käyttäjän aggressiiviseen käyttäytymiseen, jonka vuoksi päädyimme tähän opinnäytetyön aiheeseen.
Opinnäytetyö julkaistaan Theuseus-tietokannassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

Tuuli Hauta-aho ([email protected])
Alice Bucht ([email protected])

Tutkimus on: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Tieteenala(t): 
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

Opinnäytetyön työelämäkumppani on A-klinikkakoti Salo, joista työelämäohjaajina toimivat Kaisa Ekström & Lotta Karonen. Haastatteluihin osallistuvat edellämainittujen lisäksi myös muut yksikön työntekijät.
Opinnäytetyön toteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja ohjaavana opettajana toimii lehtori Satu Vahaluoto.

Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen ja kuolinsyihin

Perustiedot
Tutkimuksen nimi: 
Rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen ja kuolinsyihin
Tiivistelmä: 

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää
1. rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen
- Onko asiakkaiden kuolleisuus vankilassa tai yhdyskuntaseuraamuksien aikana suurempaa kuin vankilan ulkopuolella?
- Havaitaanko kohonnut kuolemanriski välittömästi rangaistuksen päättymisen yhteydessä?

2. rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolinsyihin.
- Onko vankeutta tai yhdyskuntaseuraamuksia suorittaneilla erilaiset kuolinsyyt kuin muilla asiakkailla?
- Minkälainen ajallinen yhteys seuraamuksilla on kuolinsyihin?
Tutkimus toteutetaan rekisteriperustaisena analyysinä hyödyntäen A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan sekä Kettutien ja A-poliklinikan asiakaskunnan hoito-, kuolleisuus- ja koulutus- ja vankeustietoja, eli nk. RIPE-aineistoa. Elinaika-analyysi toteutetaan kvantitatiivisesti nk. diskreettiaikaista logit-mallia hyödyntäen. Tutkimushypoteesina on, että päihdehoitoon hakeutuneilla kuolleisuus kasvaa rikosseuraamusten jälkeen ja että rikoshistoria kasvattaisi ei-luonnollisten kuolinsyiden osuutta. Kuolleisuuden ja kuolinsyiden riskitekijöiden selvittämisen tavoitteena on tunnistaa mahdollisia riskiryhmiä potilaiden joukosta ja parantaa heidän hoitoaan.

Tutkimuksen toteuttaja(t): 

VTK Riku Laine

Tutkimus on: 
Pro gradu -työ
Tieteenala(t): 
... mikä: 
Valtiotieteet
tilastotiede
Oppilaitos/tutkimuslaitos: 
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
Keskeiset sidosryhmät/yhteistyötahot: 

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntadatatieteen keskus

Tarkasteltava teema: 
Ylläpidon osio

Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin

Julkaisun nimi: 
Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin
Tekijä: 
Markkula, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Läheissuhdekokemukset näyttäytyivät aineistossa pääasiassa vaikeina kokemuksina, jotka vaikeuttivat elämää sekä lapsena että myös myöhemmin aikuisuudessa. Negatiivisten vaikutusten lisäksi vanhemman päihdeongelma on monisyisempi ja syvempi ilmiö: lapsen rakkaudenkaipuu ja lojaalius omaa vanhemaa kohtaan ovat tekijöitä, jotka lopulta estävät lasta vihaamasta vanhempaansa huolimatta siitä, kuinka huonosti tämä lasta kohtelee.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, sosiaalipsykologia

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimus tarkastelee yksilön läheissuhdekokemuksia ja sitä, millaisia merkityksiä yksilön läheissuhteet saavat silloin, kun lapsuus on eletty perheessä, jonka jäsenellä on ollut päihdeongelma. Tutkimus käsittelee sekä lapsuus- että aikuisajan läheissuhteita.

Aineisto koostuu 10 anonyymistä tutkimusvastauksesta. Ne ovat tutkittavien omaan kokemuksen perustuvia tekstejä. Tutkimuskysymyksissä vastaajaa pyydettiin kertomaan läheissuhteistaan lapsuudessa ja aikuisuudessa, kokee vastaaja näiden vaikuttaneen toisiinsa sekä mitä hyvää ja huonoa vastaaja kokee saaneensa lapsuuden perheen kokemuksistaan.

Tulosten mukaan kokemukset päihteiden varjostamasta lapsuudenperheestä tuottivat enimmäkseen negatiivisia merkityksiä läheissuhteisiin. Aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta. 

Kuvausten mukaan aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta: tunnetason ongelmat ja ulkopuolisuuden tunne sekä ristiriitaiset merkitykset läheissuhteissa tuntuivat seuraavan päihdeongelmaisen perheen lapsia. Tuloksista löytyi myös positiivisa ja voimaannuttavia kokemuksia aikuisuuden läheissuhteista. Negatiivisia merkityksiä läheissuhteissa on voitu kääntää myös voimavaraksi. 

Asia-/Avainsanat: läheissuhde, perhe, kokemus, päihdeongelma, kiintymyssuhdeteoria, fenomenologia, hermeneutiikka, selviytymisstrategia, perheresilienssi

avaa linkki tästä

Requirements for a behaviour change application for alcohol intervention and reduction

Julkaisun nimi: 
Requirements for a behaviour change application for alcohol intervention and reduction
Tekijä: 
Riekki, J.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Tutkimuksessa määriteltiin alkoholin käytön vähentämiseen tarkoitetulle mobiilisovellukselle vaatimukset.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Oulun yliopisto, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vaatimukset mobiilisovellukselle, joka auttaa käyttäjää vähentämään alkoholinkäyttöään. Tutkimuksen aineisto kerättiin osittain strukturoiduilla haastatteluilla ja keskusteluilla Päihdelinkin keskustelufoorumilta. Mobiilisovelluksessa tulisi hyödyntää erilaisia käyttäytymisen muutokseen vaikuttavia ominaisuuksia kuten itsetarkkailua, sosiaalista tukea ja selviytymiskeinoja. Sovelluksessa tulisi olla esteettinen ulkoasu, sitä pitäisi olla helppo käyttää ja käyttäjällä pitäisi olla mahdollisuus antaa palautetta sovelluksen käytöstä. Sovelluksen tulisi antaa käyttäjälle tieteelliseen tietoon perustuvaa palautetta käyttäjän mahdollisesta käyttäytymisen muutoksesta. 

Asia-/Avainsanat: alkoholinkäyttö, mobiilisovellus, käyttäytymisen muutos

avaa linkki tästä

Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista

Julkaisun nimi: 
Alkoholia ongelmallisesti käyttävien puolisoiden selviytymiskeinot arjessa - selontekoja selviytymiskeinoista
Tekijä: 
Hakkarainen, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityö

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa käsitellään alkoholiongelmaiseksi katsottujen henkilöiden puolisoiden selviytymiskeinoja haastavassa arjessa alkoholiongelmaisen kanssa eläessä sekä sitä, miten resilienssi näyttäytyy verkkokeskusteluissa. 

Tutkimusaineistona toimi A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ylläpitämä keskustelufoorumi. Aineisto koostuu 46 eri viestiketjusta ja 213 viestistä. Tutkimuksessa selviää, että alkoholiongelmaisen henkilön puolisolla on useita selviytymiskeinoja. Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista selviytymisen selontekoa: läheisyyden ja etäisyyden säätely, emootiot, sosiaalinen tuki sekä oman elämän hallinta. Resilienssi näyttäytyy tulosten valossa vahvistuvan silloin, kun puolison selviytymiskeinot ovat itsenäisyyteen pyrkiviä. 

Asia-/Avainsanat: alkoholiongelma, alkoholiongelmaisen puoliso, selviytyminen, selviytymiskeino, resilienssi, diskurssianalyysi, selonteko

avaa linkki tästä

Tunne yhteyttä - Päihderiippuvaisen vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisilla menetelmillä

Julkaisun nimi: 
Tunne yhteyttä - Päihderiippuvaisen vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisilla menetelmillä
Tekijä: 
Kapanen, K. & Uusimäki, E.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Opinnäytetyössä kehitettyjä toiminnallisia menetelmiä voidaan hyödyntää päihderiippuvaisen vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemisessa perhekuntoutuksessa.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Laurea-ammattikorkeakoulu, sosionomikoulutus, sosionomi (AMK)

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli päihderiippuvaisen vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisilla menetelmillä. Opinnäytetyön toteutustapa oli toiminnallinen. Toiminnassa yhdistyivät liikunta, musiikki kuvallinen ilmaisu ja draama. Toiminnallisia osuuksia havainnoitiin osallistuvan havainnoinnin kautta. Asiakkaat kokivat saaneensa toiminnoista positiivisia hetkiä arkeen sekä ideoita yhdessä lasten kanssa toimimiseen. Toiminnalliset osuudet tukivat sairaalan menetelmiä ja toivat niihin uuden lisän. Opinnäytetyön toimintamallia voidaan hyödyntää vanhempien ja lasten parissa työskenneltäessä.

Asia-/Avainsanat: päihdesairaala, vanhemmuus päihderiippuvaisena, vuorovaikutus, kiintymyssuhde,toiminnalliset menetelmät, perhekuntoutus

avaa linkki tästä

Persistent offenders and adolescence-limited offenders: Differences in life-courses

Julkaisun nimi: 
Persistent offenders and adolescence-limited offenders: Differences in life-courses
Tekijä: 
Pulkkinen, L., Fadjukoff, P. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Yliopistollinen/sektoritutkimus
Ingressi: 

Aikuisuuteen jatkuva ja nuoruuteen rajoittuva rikollisuus: Eroja elämänkulussa.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Pulkkinen L., Fadjukoff P., Pitkänen T. Persistent offenders and adolescence-limited offenders: Differences in life-courses. Crim Behav Ment Health. 2020;1–14. https://doi.org/10.1002/cbm.2157

Lyhyt kuvaus: 

Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksessa on seurattu samoja vuonna 1959-syntyneitä henkilöitä 8-vuotiaasta 50-vuotiaiksi. Alun pitäen tutkimuksessa oli 369 henkilöä, joista 53 % miehiä. Artikkelissa tavoitteena oli selvittää nuoruusiässä rikoksia tehneiden myöhempää elämänkulkua alkoholin käytön, elämäntilanteen ja terveyden sekä identiteetin osalta.

Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopistolla toteutettuun pitkittäistutkimusaineistoon, jossa tietoa on kerätty vuodesta 1968 alkaen. Tutkittavat jaettiin 42 vuoden iässä neljään ryhmään rikollisuutta koskevan tiedon perusteella: rikoksia sekä nuoruudessa että aikuisuudessa, rikoksia vain nuoruudessa, rikoksia vain aikuisuudessa ja ei rikoksia. Tarkastelut tehtiin naisille ja miehille erikseen yksisuuntaista varianssianalyysiä käyttäen.

Nuoruudesta aikuisuuteen jatkunut rikollisuus oli yhteydessä ongelmien kumuloitumiseen aikuisiässä ja lisääntyneeseen riskiin kuolla ennen 54 vuoden ikää. Lisäksi miesten kohdalla oli yhteyttä runsaaseen alkoholinkäyttöön sekä nuoruudessa että aikuisuudessa, diffuusiin identiteettiin, avioeroihin ja heikompaan taloudelliseen tilanteeseen ja naisilla runsaampaan alkoholinkäyttöön aikuisiässä sekä suurempaan todennäköisyyteen olla työvoiman ulkopuolella keski-iässä. Rikoksia vain nuoruudessa tehneet miehet käyttivät alkoholia hallitummin. Rikoksia vain nuoruudessa tehneistä naisista hieman muita useampi oli eronnut elämänsä aikana ja heidän identiteettinsä oli selkiytynyt.

Pitkittäistutkimus tuotti pitkän aikavälin seurantatietoa sekä myönteisistä kehityskuluista että ongelmien kumuloitumisen riskistä. Tietoa on tärkeä hyödyntää erityisesti nuorille suunnattujen tukitoimien kehittämisessä.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Rikollisuus
avaa linkki tästä

Lasten kokemuksia läheisten päihteiden käytöstä : Näkökulmana päihdeasennekysely & lasinen lapsuus

Julkaisun nimi: 
Lasten kokemuksia läheisten päihteiden käytöstä : Näkökulmana päihdeasennekysely & lasinen lapsuus
Tekijä: 
Dadi, A. & Karjalainen, P.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Päihdeasennekyselyn tuloksista ilmeni, että alaikäiset vastaajat olivat kokeneet haittoja täysi-ikäisiä vähemmän ja saaneet apua täysi-ikäisiä enemmän. Vaikuttaa siltä, että lapset hakevat nykyisin aiempaa herkemmin itse apua läheisten päihteiden käytöstä aiheutuneisiin haittoihin.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sosionomi (AMK), 2020

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan A-klinikan Ehkäisevän päihdetyön kanssa. Tarkastelemme lasten kokemuksia 2019 toteutetun päihdeasennekyselyn vastausten pohjalta. Päihdeasennekyselyyn vastasi 960 henkilöä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laadullista analyysiä käyttäen kuvailla lasten näkökulmasta läheisten päihteiden käytöstä syntyneitä seurauksia.

Opinnäytetyössä kuvaillaan, minkälaisia haittoja lapset ovat kokeneet sekä minkälaisen avun lapset kokevat tarpeellisena. Tavoitteena oli tuoda lasten äänet esille päihdeasennekyselyn vastausten perusteella ja tuottaa lisäinformaatiota tutkimustuloksillamme A-klinikan ehkäisevälle päihdetyölle.

Päihdeasennekyselyn vastausten perusteella lasten kokemat haitat läheisten päihteiden käytöstä jaoteltiin fyysisiin, emotionaalisiin sekä läheisiin ja ympäristöön liittyviin haittoihin. Tutkimusaineiston perusteella tavallisimpia lasten kokemia fyysisiä haittoja ovat riitely sekä väkivallan näkeminen ja kokeminen. Emotionaaliset haitat ilmenivät ahdistuksena, pelkoina sekä häpeänä päihteitä käyttäviä läheisiä kohtaan. Läheisiin ja ympäristöön liittyvistä haitoista kodin rahavaikeudet oli yleisin koettu haitta.

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

Turun metamfetamiiniverkosto ja ehkäisevä päihdetyö

Julkaisun nimi: 
Turun metamfetamiiniverkosto ja ehkäisevä päihdetyö
Tekijä: 
Jalo, N.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Selvityksessä kuvataan turkulaisten päihteidenkäyttäijen yleisimmin käyttämiä päihteitä ja käyttäjien taustaa vuonna 2018.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Lyhyt kuvaus: 

Esityksessä kerrotaan Turussa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä sekä toteutetusta tutkimuksesta, jossa tehtiin vuonna 2018 kysely päihteidenkäyttäjille samanaikaisesti jätevesitutkimuksen kanssa. Tutkimus tehtiin, koska vuoden 2016 ja 2017 jätevesitutkimuksissa huomattiin, että metamfetamiinin määrät olivat kasvaneet Turun jätevesissä.

Päihteiden käyttäjiltä kysyttiin heidän taustoistaan sekä yleisimmin käytetyistä päihdeaineista. Vastaukset saatiin yhteensä 224 Turun päihdepalveluiden asiakkaalta. Vastaajista 49 ei käytä lainkaan huumeita, mutta käyttää alkoholia ja tupakkaa tai jompaakumpaa. 74 % eli 180 vastaajaa käytti huumeita. Yleisin käytetty päihdeaine oli tupakka.

Sivut