Olet täälläEtusivu Pelaaminen

Pelaaminen

JAA SOMESSA

Lasten asema rahapeliongelman varjossa

Tutkimuksen nimi: 
Lasten asema rahapeliongelman varjossa
Lasten asema rahapeliongelman varjossa
Tekijä: 
Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V.
Viitetiedot: 

Teoksessa Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 83–101.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Ongelmallisesti rahapelejä pelaavan vanhemman lapset ovat haavoittuvassa asemassa perheessään siinä missä päihteitä käyttävän vanhemmankin lapset.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa selvitettiin lasten asemaa perheessä, jossa rahapeliongelma vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten elämään. Lasten aseman kuvaajana toimii rahapelejä pelaamaton vanhempi, joka pohtii rahapeliongelman haavoittamien perhesuhteiden vaikutuksia lastensa identiteettiin, hyvinvointiin ja elämään.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto muodostuu 54 läheisen vuosina 2007-2019 Päihdelinkin Valtti-keskustelufoorumille lähettämistä viesteistä (N= 150). Aineistoon valittiin viestejä, joiden lähettäjillä oli lapsia. Kirjoittajat ovat enimmäkseen äitejä ja lasten ikä vaihtelee vauvaiästä teini-ikään. Viestiaineisto on kerätty keväällä 2019. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistopohjaista sisällönanalyysia. 

Keskeiset tulokset

Perheissä ongelmallisesti rahapelejä pelaava puoliso voi olla kyvytön maksamaan velkojaan, ja taloudellinen vastuu perheen elättämisestä on siirtynyt suurimmaksi osaksi pelaamattomalle puolisolle. Perheen elättäminen ja yhteisistä menoista selviäminen kiristävät erityisesti rahapelaajan ja läheisen välejä, mutta nämä vaikeudet vaikuttavat myös lasten elämään.

Taloudellisen vastuun ohella läheiset pohtivat omaa ja rahapelaajan roolia vanhempia. Läheiset kuvaavat rahapelaavaa vanhempaa poissaolevaksi ja liian vähän aikaa lasten kanssa viettäväksi. Toisissa tapauksissa läheinen saattoi kuvata lasten ja rahapelaavan vanhemman suhdetta myös lämpimäksi ja rakastavaksi.

Osa äideistä tunsi syyllisyyttä siitä, etteivät he jaksaneet olla aktiivisia leikkijöitä tai ulkoilijoita lastensa kanssa. He kokivat itsensä uupuneiksi henkisesti ja usein myös fyysisesti. Äidit pohtivatkin omaa jaksamistaan lasten etuna.

Monessa tapauksessa läheinen asetti kyseenalaiseksi parisuhteensa rahapelaajaan. Joillekuille puolisoille eroaminen vaikutti olevan ainoa ratkaisu perheen tilanteeseen. Osa heistä taas oli sitä mieltä, että vanhempien tulisi yrittää yhdessä lasten takia. Ne läheiset, jotka olivat eroamassa tai eronneet, kokivat päätöksensä olleen oikea ratkaisu lasten näkökulmasta.

Johtopäätökset

Suomessa ongelmallisesti pelaavien henkilöiden läheisille on tarjolla vertaistukea ja -koulutusta sekä terapiaa, mutta kokonaisille perheille tukea on vähemmän. Nykyisissä rahapelaajille suunnatuissa palveluissa voi olla vaikeaa auttaa lapsia, sillä lasten kanssa ei ole totuttu työskentelemään eikä lasten ongelmia tunnisteta tai niihin ei osata vastata. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa rahapelaamisesta voisi kysyä samalla, kun asiakkaalta kysytään päihteidenkäytöstä ja tupakoinnista. Myös koulujen terveystarkastuksiin voisi pyytää vanhempia mukaan, jos koulun henkilökunnalle nousee huoli lapsesta tai nuoresta.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Rahapeliongelman kanssa elävillä perheillä olisi tarvetta selvästi laajemmalle avulle, kuten sosiaalipalveluille, velkaneuvonnalle, lastensuojelullisille tukitoimille ja kuntoutukselle. Kun rahapelaaja tai läheinen hakee apua rahapeliongelmaan, olisi hyvä kysyä myös lapsista ja heidän elämäntilanteestaan.
Teemat: 
Toiminnalliset riippuvuudet
Läheiset
Nuoret

Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena

Tutkimuksen nimi: 
Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena
Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena
Tekijä: 
Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V.
Viitetiedot: 

Teoksessa Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 31–54.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa kriisitilanteen sukupolvien väliseen suhteeseen ja perheenjäsenten elämänkulkuun.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa tarkastellaan ongelmallista rahapelaamista sukupolvien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kahden jo aikuistuneen sukupolven elämät kytkeytyvät yhteen, kun toisen sukupolven (nuoremman tai vanhemman) jäsenet painivat rahapeliongelman kanssa, ja sitä, millaisiksi sukupolvien väliset perhesuhteet muuttuvat rahapeliongelman myötä.

Tutkimuksen toteutus

Laadullisena tutkimusaineistona käytettiin A-klinikkasäätiön sähköiseen neuvontapalveluun vuosina 2003–2016 saapuneita viestejä, joiden lähettäjät olivat joka aikuisten lasten vanhempia tai ikääntyvien vanhempien aikuisia lapsia. Kolmekymmentäseitsemän vanhempaa ja kolmekymmentäkolme aikuista lasta otti yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun koskien läheisensä rahapeliongelmaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysia.

Keskeiset tulokset

Nuorten aikuisten kohdalla vanhempia huolestutti erityisesti lastensa rahankäyttö ja rahan lainaaminen sekä pikavippien ottaminen rahapelaamiseen. Muiden aikuisten lasten tapauksessa ongelma saattoi vanhempien mielestä olla lapsen heikko taloudellinen tilanne tai velkaantuminen sisarukselle. Jotkut vanhemmista auttoivat aikuista lastaan maksamalla tämän rahapelaamiseen liittyviä velkoja pois.

Ongelmallisen rahapelaamisen yhteydessä vanhempia voi hämmentää aikuisen lapsen muuttunut suhtautuminen rahankäyttöön, mutta lisäksi heitä huolestuttavat lapsensa heikentynyt opiskelumotivaatio, ammattitoiveiden hupeneminen ja työelämän jättämisaikeet. Aikuisen lapsen itsenäistyminen voi viivästyä rahapeliongelmien vuoksi, mutta samalla ne voivat pitkittää ja lujittaa vanhempien vastuuta aikuisesta lapsestaan. Apua nuorelle aikuiselle haettiin muun muassa mielenterveystoimistosta, päihdepalveluista ja sosiaalitoimistosta. Apua saattoi tarvita myös vanhempi läheisen roolissa. 

Myös aikuiset lapset ottavat yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun, koska he haluavat auttaa ikääntyvää vanhempaansa tai tukea ei-pelaavaa vanhempaansa. Useimmiten läheisten yhteydenotto koski tapaa ottaa rahapelaaminen puheeksi vanhemman kanssa. Jotkut läheiset pyysivät neuvontapalvelulta tietoa hoitopalveluista ja vertaisryhmistä.

Ikääntyvä rahapelaaja saattaa luulla, etteivät aikuiset lapset ole tietoisia hänen ongelmallisesta rahapelaamisestaan. Apua voi olla vaikeaa ottaa vastaan, jos rahapelaaja kokee hallitsevansa tilanteen tai hän ei ole tottunut ottamaan apua vastaan. Silti moni läheinen auttoi ikääntyvää rahapelaajaa taloudellisesti.

Ongelmallinen rahapelaaminen voi vaikuttaa lapsuuden perheen lisäksi läheisen omaan perheeseen. Rahapeliongelma tulee selvittää, jotta eri sukupolvien jäsenten välit jatkuisivat ja pysyisivät ennallaan. 

Johtopäätökset

Ongelmallista rahapelaamista tulisi käsitellä sukupolvien välisenä asiana, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Rahapelaajan läheiset ovat usein tuntemattoman ongelman edessä saadessaan selville aikuisen lapsen tai ikääntyvän vanhemman haitallisen rahapelaamisen. Heidän pitää pohtia sitä, kuinka velvollisia he ovat auttamaan aikuista lastaan tai ikääntyvää vanhempaansa, sillä rahapeliongelma rikkoo olemassa olevat mielikuvat aikuistumisesta, aikuisuudesta ja ikääntymisestä sekä sukupolvien välisistä suhteista.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Nykyinen suomalainen perhepolitiikka ei tunnista sukupolvien välisiä perhesuhteita eikä niiden mahdollisia solmu- ja kipukohtia. Eri-ikäiset läheiset tarvitsevat heille räätälöityjä palveluja. Vertaistukityön tulisi puolisoiden ohella ottaa huomioon myös vanhemmat ja aikuiset lapset, joiden perheenjäsenellä on rahapeliongelma. Myös ennaltaehkäisyn keinoja tulee kehittää, jotta perheenjäsenet osaavat kiinnittää huomion sukupolvesta riippumatta ongelmallisen rahapelaamisen tunnusmerkkeihin ja puuttua niihin.
Teemat: 
Toiminnalliset riippuvuudet
Läheiset
Nuoret
Ikääntyneet
Referoijan nimi: 
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau

Mielenterveysstrategia: Päihdeosaaminen osana mielenterveysosaamista 7.12.2021

Paikka: Webinaari (Teams)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää 7.12. webinaarin, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakas- ja kehittämistyötä tekevien päihdeosaamista. Webinaarissa käsitellään muun muassa päihdehoidon kokonaisuutta, päihteitä käyttävien ihmisten palveluissa kohtaamia haasteita sekä päihteitä käyttävän asiakkaan kohtaamista ja päihteiden käytön puheeksiottoa.

Raha pelissä. Digi- ja rahapelaamisen hämärtyneet rajapinnat -seminaari 11.11.2021

Paikka: Helsingin keskustakirjasto Oodi (Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki) ja etänä

EHYT ry:n digipeli- ja rahapelitiimit sekä Spelkunskap-hanke järjestävät marraskuussa kaikille avoimen ja maksuttoman tapahtuman, jossa pohditaan muun muassa, millä eri tavoin rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen liittyvät toisiinsa sekä miten rahan ja pelaamisen digitalisaatio on muuttanut ihmisten peliongelmia. 

Rahapelihaittakoulutus järjestöille 30.9.2021

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

EHYT ry järjestää järjestöille suunnatun rahapelihaittakoulutuksen 30.9. Koulutuksen tavoitteena on lisätä järjestöjen osaamista rahapelihaitoista, riskipelaamisen tunnistamisesta sekä rahapelaamisen puheeksiotosta. 

Koulutuksessa jaetaan myös tietoa konkreettisista toimintamalleista sekä materiaaleja liittyen rahapelihaittoihin ja rahapelaamisen puheeksiottoon. 

Rahapelit puheeksi selkokielellä -koulutus 13.9.2021

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

EHYT ry ja Kehitysvammaliiton SELVIS-hanke järjestävät 13.9. vammaispalveluiden ammattilaisille ja muille kehitysvammaisten parissa työskenteleville koulutuksen rahapelaamisesta. Koulutuksessa jaetaan tietoa rahapelaamisesta ilmiönä, siihen liittyvistä haitoista ja niiden ehkäisystä. 

Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä siitä, miten tunnistaa riski- tai ongelmapelaamisen sekä miten rahapelaaminen tulisi ottaa puheeksi kehitysvammaisen asiakkaan kanssa. 

Muslimiperheet asiakkaana ja kumppanina 8.9.2021

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

EHYT ry järjestää ehkäisevän päihdetyön osaajakoulutuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien kulttuurisensitiivisen ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön osaamista.

Koulutuksessa keskustellaan kulttuurien moninaisuudesta päihteiden ja rahapelaamisen näkökulmasta, esitellään uuden tutkimuksen tuloksia sekä pohditaan, miten kulttuurisensitiivistä työotetta voisi vahvistaa arjessa. 

Koulutus on suunnattu järjestötoimijoille, sote- ja kasvatusalan sekä maahanmuuttajatyön ammattilaisille. 

Oma ja läheisen rahapelaaminen -tietoisku 1.9.2021

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

E-Elokolon rahapelitietoiskun teemana on 1.9. oma ja läheisen rahapelaaminen. 

Tietoiskussa kuullaan ensin EHYT ry:n asiantuntijan puheenvuoro, jonka jälkeen kuulijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta. 

Tapahtuma on suunnattu erityisesti kohtaamispaikkojen kävijöille, vapaaehtoisille sekä yhdistystoimijoille, mutta sinne on tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. 

Ensihuoli: Nuorten digipelaaminen ja päihteet -verkkokoulutus 26.8.2021

Paikka: Webinaari (Teams)

EHYT ry:n Ensihuoli-koulutuksen aiheena on 26.8. nuorten haitallisen digipelaamisen ja päihteiden käytön puheeksiotto. Koulutuksessa jaetaan vinkkejä siitä, miten vaikeista asioista voi puhua kunnioittavalla tavalla ja miten huolehtia samalla omasta jaksamisesta. 

Koulutus sisältää teoriaa, käytännön vinkkejä sekä keskustelua. Tilaisuus on suunnattu kasvattajille sekä muille aikuisille, joita nuorten digipelaaminen ja päihteiden käyttö koskettaa. 

Rahapelaamisen uskomukset ja tottumukset -tietoisku 26.5.2021

Paikka: Tietoisku Teams-palvelussa

E-Elokolo järjestää rahapelitietoiskuja jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona vaihtelevista rahapelaamiseen liittyvistä teemoista. Tietoiskun puhujana on asiantuntija EHYTin rahapelitiimistä. 

Keskiviikkona 26.5. tietoiskussa pureudutaan 26.5. rahapelaamiseen liittyviin uskomuksiin ja tottumuksiin. 

Sivut