Olet täälläEtusivu Päihteet

Päihteet

JAA SOMESSA

Ehkäisevän päihdetyön osaaja -koulutus: Työkaluja rippikoulutyön tueksi 26.1.2022

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

EHYT ry:n koulutus tarjoaa rippikoulutyötä tekeville työkaluja päihteiden käytöstä keskusteluun ja päihteiden puheeksiottoon. Koulutuksessa jaetaan myös ajankohtaista tietoa nuorten päihteiden käytöstä ja pelaamisesta sekä tarjotaan tukea leirin nikotiinittomuussääntöjen päivittämiseen. 

Koulutus on suunnattu nuoriso-ohjaajille, isosille ja muuta rippikoulutyötä tekeville.

Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin

Tutkimuksen nimi: 
Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin
Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin. Havaintoesimerkkinä Islannissa kerätyt aineistot
Tekijä: 
Ólafsdóttir, J. & Orjasniemi, T.
Viitetiedot: 

Teoksessa Riippuvuus perheessä Toim. Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen. Gaudeamus Oy. ISBN 978-952-345-132-2.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Perheenjäsenen päihdeongelma vaikuttaa koko perhedynamiikkaan ja perheen sisäisiin suhteisiin riippumatta siitä, onko päihdeongelma vanhemmalla tai lapsella tai tarkasteleeko asiaa vanhemman, puolison, sisaruksen tai lapsen näkökulmasta. On vaativaa huolehtia henkilöstä, jolla on päihdeongelma, riippumatta siitä, onko huolehtijan roolissa vanhempi, puoliso, sisarus tai lapsi, nuori tai jo aikuinen.

Artikkeli perustuu Islannissa päihteitä ongelmallisesti käyttävän läheisille tehtyihin tutkimuksiin, joissa selvitettiin, miten päihdeongelma vaikuttaa perheen psykososiaalisiin tiloihin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kiintymykseen perheen sisäisessä dynamiikassa.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite on kuvata sitä, miten vanhempi, puoliso, sisarus ja aikuinen lapsi kokevat läheisen ihmisen päihdeongelman vaikutukset perheen tunneilmastoon, vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Huomio on siinä, miten läheiset kuvaavat tunteita, kuten vihaa, pettymystä, huolehtimista ja välittämistä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineistot koostuvat kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista aineistoista. Tutkimuksen kvantitatiivisen osion kyselylomakkeessa käytettiin kolmea mittaria;
1) Masennus-, ahdistuneisuus- ja stressitaso  -oiremittaria (Depression Anxiety Stress Scale, DASS), (n = 143)
2) Perheen kommunikaatio –mittaria (Family Communication Scale, FCS), (n = 115)
3) Perheen tyytyväisyys -mittaria (Family Satisfaction Scale, FSS), (n = 115).
Tutkimuksen kohteena olevat perheenjäsenet osallistuivat neljän viikon perheryhmähoitoon National Centre for Addiction Treatment (SÁÁ) –hoitokeskuksessa vuosina 2014-2015 ja 2015-2016. Tämän lisäksi tutkimuksen laadullisessa osassa tehtiin erikseen 16 puolistrukturoitua haastattelua. Vastaajat on jaettu läheisen päihdeongelman mukaan vanhempien, puolisoiden, lasten ja sisarusten ryhmään.

Artikkelissa kvantitatiivisten aineistojen tulokset toimivat ikään kuin laajempana kehyksenä perheen tunneilmaston sen osajärjestelmien suhteiden ja niiden sisältöjen laadulliselle tarkastelulle.

Keskeiset tulokset

Artikkeli avaa systeemisen näkökulman siihen, miten päihdeongelma vaikuttaa perheen suhteisiin ja tunteisiin. Tarkastelu teki näkyväksi perheen tunteiden kudelman; kuinka voimakkaita tunteita koetaan, kuinka niiden koetaan muuttuvan päihdeongelman myötä ja kuinka erilaisia ne ovat eri osasysteemien kokemana.

Sisarukset ilmaisivat muita enemmän haittoja sekä suhteiden että emotionaalisten siteiden katkaisemisesta ongelmakäyttäjään. Sisarukset katkaisevat välinsä juovin sisaruksiinsa, mutta ovat lojaaleja vanhemmilleen, jotka jatkavat näistä huolehtimista.  

Sisarukset ilmaisivat päihdeongelmaisiin sisaruksiinsa liittyviä kielteisiä tunteita ja kokemuksia, esimerkiksi henkistä väkivaltaa, jonka takia sisaruksiin pidettiin etäisyyttä tai välit olivat katkaistu kokonaan. Suhdetta leimaa kiintymyksen puute, viha ja epäluottamus.

Sisarusten problemaattinen suhde vaikutti myös koko perheen suhteisiin ja kanssakäymiseen. Ongelmainen sisarus vaikutti muiden sisarusten ja vanhempien välisiin keskinäisiin suhteisiin. Sisarukset kokivat, että vanhempien tuki ongelmaiselle sisarukselle vaikutti myös heidän välisiin suhteisiinsa ja he kantoivat huolta vanhempien jaksamisesta. Vanhemmat ja sisarukset suojelevat toisiaan päihdeongelmaiselta perheenjäseneltä.

Puolisot ilmoittivat, että puolison juominen johti emotionaalisen siteen katkeamiseen ja negatiivisten tunteiden lisääntymiseen. He ilmaisivat kiintymyksen, rakkauden ja huolehtimisen tunteiden hiipumista ja loppumista kumppaneiden päihdeongelman takia. He olivat ajatelleet avioeroa keinona paeta hoitajan ja huolehtijan rooliaan. Puolison tai kumppanin päihderiippuvuus vahingoittaa pariskuntien yhteenkuuluvuutta ja kommunikaatiota.

Päihteiden ongelmakäytön seuraukset perheissä vaikuttavat perheenjäsenten emotionaalisen läheisyyden tasoon ja tukeen sekä vähentää näistä suhteista koettua tyytyväisyyttä. Myös ongelmakäytöstä aiheutuvat taloudelliset seuraamukset vaikuttavat perheen tunneilmastoon sekä suoraan että välillisesti. 

Johtopäätökset

Perhe on näyttäytynyt tutkimuskeskusteluissa lojaaliuden ensisijaisena tyyssijana ja perheenjäsenten keskinäinen lojaaliutta pidetty ihmislajin kuuluvana perustavanlaatuisena piirteenä. Kuitenkaan tämän aineiston perusteella lojaalius ei jakaannu tasaisesti perhesysteemin eri suhteiden välille vaan paikantuu erityisesti sukupolvien väliseksi ja vastavuoroiseksi vanhempi-lapsi –suhteelle eikä niinkään vahvasti muiden perhesiteiden välille.  

Lojaalisuus kohdentuu äitiin, isään tai lapseen ihmisenä. Aineisto vahvistaa lojaaliuden sidoksien rakentumisen eriasteiseksi perheen sisällä. Päihdeongelma voi muuttaa esimerkiksi puolisoiden välisen tunnesuhteen niin, että positiiviset tunteet muuttuvat ongelman myötä kielteisiksi, tai ainakaan niitä ei tuoda esille ja lojaalisuus ei kohdistu niinkään puolisoon ihmisenä vaan yhdessä elettyyn elämään ja vastuunkantoon lapsista. Tästä kertoo se, ettei puolisoa tai kumppania ole jätetty ja hänen päihdeongelmastaan huolimatta puolisot elivät yhdessä.

Lojaalisuus sisarusten välillä oli vähäistä. Huolimatta suhteiden katkaisemisesta päihdeongelmaisen sisarukseen, vaikutti ongelma edelleen välillisesti huolena vanhempien jaksamisesta. Sisarusten välisten suhteiden huomioiminen on tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että ristiriidat sisarusten kanssa voivat olla haitallisia ja johtaa elinikäisiin seurauksiin. 

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Päihdetyö ja terapiatyö ovat tunnetyötä, jossa on syytä olla selvillä erilaisista tunteiden kirjosta, jota päihdeongelmainen läheinen tuottaa perhesuhteiden verkostossa ja miten eri tavalla nämä tunteet paikantuvat verkostoon. Eri aineistojen pohjalta kehitelty malli perheen tunneilmastosta ja suhteista voi olla hyödyllinen auttamalla ammattilaisia kehittämään perheinterventioita. Mallia voidaan käyttää terapiassa tai kliinisessä käytännössä tilanteen arviointiin perheessä, jossa on riippuvuusongelmia. Se voisi täydentää sukupuuta ja ekokarttaa, joita perinteisesti jo käytetään perheen interventioissa. Perheterapeuttisesti orientoitunut työntekijä voi työskennellä koko perheen ja verkoston, niiden eri alasysteemien tai yksittäisten perheenjäsenten kanssa pyrkiessään muuttamaan perhesysteemiä.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Kuntoutus
Läheiset
Referoijan nimi: 
Tarja Orjasniemi

Siitä ainakin mainitaan syyllistävään sävyyn : Huumeiden käytöstä kertominen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Julkaisun nimi: 
Siitä ainakin mainitaan syyllistävään sävyyn : Huumeiden käytöstä kertominen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Tekijä: 
Kurkikangas, E.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Merkintä eri viranomaisten rekistereissä on yksi laittomien päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tiedossa oleva huumeidenkäyttö saattaa vaikuttaa asiakkaan asiointikokemuksiin. Huumeita käyttävän asiointikokemusten näkökulma tuo lisävalaistusta ajankohtaiskeskusteluun eri päihteiden käytön rangaistavuuden muutoksista.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma. Sosiaalityö. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta

Lyhyt kuvaus: 

Maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia huumeita käyttävät kuvailevat, kun aiheena on huumeiden käytöstä kertominen sosiaali- ja terveydenhuollon asioinneissa. Tutkielmassa tarkasteltiin, mitä tosiasiallisia seurauksia huumeiden käytöstä kertomisella on huumeita käyttävän identiteetille ja oikeudenmukaisuuden kokemukselle asioinneissa sekä sitä, miten seuraukset käytännössä tulevat näkyviin kokemuskertomuksissa.

Tutkielman teoreettisena näkökulmana toimi Dorothy Smithin kehittämä institutionaalinen etnografia, jonka pääpiirteinä ovat huomion kiinnittäminen ihmisten kanssakäymiseen erityisesti institutionaalisissa kohtaamisissa. Painopisteenä on kokija itse, kokijan "standpoint". Huumeita käyttävien kokemusta tavoiteltiin keräämällä vastauksia verkkokyselyyn facebookin ja Tor-verkon keskustelupalstoilta.

Kyselyyn vastanneet kokivat, että kun sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmiin oli kerran merkitty tieto siitä, että asiakas on käyttänyt huumeita, asia mainittiin tilanteissa, joiden asiakas ei kokenut liittyvän huumeiden käyttöön. Maininnan koettiin säilyvän pitkään ja leviävän monelle eri toimijalle. Huumeidenkäyttö koettiin nähtävän instituutioissa ongelmana riippumatta asiakkaan omasta määritelmästä. Huumeiden ongelmakäyttäjäksi leimautumisen koettiin vaikuttavan palveluiden saatavuuteen sekä asiakaskohtaamisiin. Käytännön vaikeuksia mainittiin erityisesti mielenterveyden hoidon ja lääkkeiden saatavuuden sekä ajo-oikeuden osalta.

Avain-/asiasanat: päihteet, huumeet, stigma, identiteetti, oikeudenmukaisuus, asiointikokemus

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

The Complexity of Drug Consumption Room Policy and Progress in Finland 13.12.2021

Paikka: Zoomissa

SILE-hankkeen päihde-, mielenterveys- ja velkaongelmia tutkivan työpaketin seminaarisarjassa kuullaan alustus aiheesta The Complexity of Drug Consumption Room Policy and Progress in Finland. Puolen tunnin mittaisen alustuksen pitää vieraileva tutkija, PhD, Ali Unlu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Alustuksen jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Päihdetyön eettinen foorumi pureutui huumeriippuvuuden stigmaan ja sen vähentämiseen

Eettisen foorumin esityksissä tarkasteltiin, mitä moninaisia vaikutuksia stigmalla on huumeita käyttävien ihmisten elämään ja perusoikeuksien toteutumiselle sekä pohdittiin keinoja ennakkoluulojen vähentämiseksi. 

Mielenterveysstrategia: Päihdeosaaminen osana mielenterveysosaamista 7.12.2021

Paikka: Webinaari (Teams)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää 7.12. webinaarin, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakas- ja kehittämistyötä tekevien päihdeosaamista. Webinaarissa käsitellään muun muassa päihdehoidon kokonaisuutta, päihteitä käyttävien ihmisten palveluissa kohtaamia haasteita sekä päihteitä käyttävän asiakkaan kohtaamista ja päihteiden käytön puheeksiottoa.

Ikääntyvä nainen, päihteet ja väkivalta -Webinaari 1.12.2021

Paikka: Webinaari

Maria Akatemia ja A-kiltojen liitto järjestävät 1.12. webinaarin, jonka aiheena on ikääntyvä nainen, päihteet ja väkivalta. Webinaarissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: rajat ja rajattomuus, tunteiden poispainaminen sekä ylisukupolvisuus. Aihetta käsitellään myös läheisten näkökulmasta. Webinaari on maksuton.

Ilmoittaudu webinaariin Maria Akatemian sivuilla.

Vantaan päihdefoorumi 25.11.2021

Paikka: webinaari

Vantaan kaupungin Ehkäisevän päihdetyön yksikön järjestämän Päihdefoorumin teemana on tänä vuonna nuoret ja päihteet. Tapahtuma on suunnattu asiakastyötä tekeville työntekijöille, järjestöille, yhdistyksille ja aiheesta kiinnostuneille kuntalaisille.

Ohjelmassa on muun muassa Tampereen yliopiston tutkijan Iina Savolaisen puheenvuoro nuorten addiktiokäyttäytymisen kytkeytymisestä kaverisuhteisiin ja A-klinikkasäätiön ylilääkäri Margareeta Häkkisen esitys Nuoret huumeidenkäyttäjät ja hoitopolun haasteet. 

Yleiskuva kannabiksen laillistamisen vaikutuksista kannabiksen käyttöön ja tarjontaan Kanadassa

Tutkimuksen nimi: 
Yleiskuva kannabiksen laillistamisen vaikutuksista kannabiksen käyttöön ja tarjontaan Kanadassa
An overview of select cannabis use and supply indicators pre- and post-legalization in Canada.
Tekijä: 
Fischer, B., Lee, A., Robinson, T. & Hall W.
Viitetiedot: 

Substance Abuse Treatment, Prevention and Policy 16 (77). https://substanceabusepolicy.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13011-0...

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Kannabiksen käytön yleisyys ja kannabiksen hankinta laillisista kanavista lisääntynyt Kanadassa laillistamisen myötä.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Kanada toteutti ei-lääkkeellisen kannabiksen käytön, valmistuksen ja myynnin laillistamisen ja sääntelyn vuonna 2018. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia alustavia kannabiksen laillistamisen aiheuttamia muutoksia väestötason tietoon perustuvien avainindikaattoreiden avulla.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa käytettiin seuraavia pääasiassa valtakunnallisiin ja osittain alueellisiin väestötason kyselyihin perustuvia indikaattoreita: kannabiksen käytön esiintyvyys, käytön tiheys, käytön tavat ja käytetyt tuotteet, kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen sekä kannabiksen hankkimisen lähteet.

Keskeiset tulokset

Kannabiksen käytön yleisyys vaikuttaa lisääntyneen keski-ikäisten ja vanhempien keskuudessa sekä mahdollisesti myös alaikäisten keskuudessa. Käytön tiheys ja kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen eivät ole lisääntyneet. Kannabiksen käyttö polttamalla on vähentynyt ja muut käyttötavat lisääntyneet. Täysi-ikäiset hankkivat kannabista yhä enemmän laillisista kanavista, mutta alaikäiset edelleen laittomilta markkinoilta.

Johtopäätökset

Kannabiksen käyttäjien siirtyminen laillistettuihin hankintakanaviin saattaa edistää kansanterveydellisiä ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Toisaalta laillistaminen ei näytä vähentäneen yhtenä tavoitteena ollutta alaikäisten kannabiksen hankintaa ja käyttöä. Laillistamisen kokonaisvaikutusten arvioimiseen tarvitaan kuitenkin pidempää aikaväliä sekä myös terveyteen ja hoitopalvelujen käyttöön liittyviä indikaattoreita.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Kannabis on yleisimmin käytetty huume, jonka käyttöön liittyvien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alaikäisten nuorten kohdalla. Kannabiksen käytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia kehittyviin aivoihin, esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksien muodossa.
Teemat: 
Huumeet
Haittojen vähentäminen
Nuoret
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen

Eettinen foorumi: Rikollisen leima otsaan vai huumeriippuvaisten auttamista? 15.11.2021

Paikka: webinaari

Huumeita käyttävät ihmiset kohtaavat muita helpommin monenlaista syrjintää ja kielteistä leimaamista. Laittomien päihteiden käyttö nähdään pikemminkin moraalisena kuin kansanterveydellisenä kysymyksenä. 

Olisiko mahdollista nähdä huumeriippuvuus ennemminkin hoitoa vaativana sairautena kuin rikoksena? Löytyisikö eettisestä tarkastelusta apua stigman vähentämiseen niin ruohonjuuritason kohtaamisissa kuin rakenteidenkin tasolla?

Sivut