Olet täälläEtusivu Mielenterveys

Mielenterveys

JAA SOMESSA

Päihteet, mielen hyvinvointi ja nuorten osallisuus - kohtaa ja kysy oikeita kysymyksiä 12.10.2021

Paikka: Webinaari 

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestää yhteistyössä Sokra-hankkeen kanssa webinaarin, jossa jaetaan tietoa Itä-Suomen alueen nuorten ajankohtaisesta mielenterveys- ja päihdetilanteesta. 

Webinaarissa esitellään välineitä nuorten mielenterveys- ja päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, keinoja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen sekä jaetaan hyväksi havaittuja toimintamalleja. 

Itsemurhien ehkäisypäivän webinaari 10.9.2021

Paikka: Etätapahtuma (Teams)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää itsemurhien ehkäisypäivänä webinaarin teemalla itsemurhien ehkäisy tänään. 

Webinaarissa pohditaan muun muassa, mitä itsemurhien ehkäisystä on opittu 1990-luvulta lähtien, millainen nuorten mielenterveys on tällä hetkellä sekä mitä on odotettavissa tästä eteenpäin. 

Lisäksi webinaarissa esitellään itsemurhien ehkäisyyn soveltuvia menetelmiä ja toimintamalleja. 

Epävarma työmarkkina-asema lisää miesten masennusperäistä työkyvyttömyyttä

Tutkimuksen nimi: 
Epävarma työmarkkina-asema lisää miesten masennusperäistä työkyvyttömyyttä
Precarious work increases depression-based disability among male employees
Tekijä: 
Pyöriä, P., Ojala, S. & Nätti, J.
Viitetiedot: 

European Journal of Public Health, ckab119, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckab119
Published: 13 July 2021

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Aikaisempi työttömyys ja heikko usko uudelleen työllistymiseen kasvattavat miesten riskiä päätyä masennusperustaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle – naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite oli tutkia, onko työmarkkina-aseman epävarmuus yhteydessä masennusperäiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen ja onko sukupuolten välillä eroja.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa tarkasteltiin työolojen yhteyttä työkyvyttömyysriskiin Tilastokeskuksen työolokyselyjen aineistojen (1997, 2003, 2008, 2013) ja Eläketurvakeskuksen rekisterin avulla. Epävarmaa työmarkkina-asemaa kuvasi viisi muuttujaa: työn menettämisen pelko, heikot työllistymisodotukset, aikaisempi työttömyys, matala tulotaso ja määräaikainen työsopimus. 20-60 -vuotiaita työntekijöiden tilannetta seurattiin vuoteen 2016. Tilastollisena menetelmänä käytettiin Cox-analyysiä.

Keskeiset tulokset

Yleinen työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvoi epävarman työmarkkina-aseman piirteiden kasautuessa. Miehillä korkeampi masennusperäinen työkyvyttömyysriski oli yhteydessä aikaisempaa työttömyyteen ja heikkoon työllistymisuskoon. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.

Johtopäätökset

Epävarma työmarkkina-asema voi heijastua psykologisena stressinä, joka altistaa mielenterveyden ongelmiin, jotka voivat ennakoida tulevaa työkyvyttömyyttä. Epävarmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tulisi tukea niin työpaikoilla kuin poliittisella tasolla.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Työpaikoilla työolojen ja työsuojelun merkitys tulee ymmärtää laajempana kuin fyysisenä työturvallisuutena tai ergonomiana. Päihdehaittojen ehkäisyllä ja päihdehoidolla voi olla oma paikkansa niin työpaikoilla kuin työllistymisprosesseissa.
Teemat: 
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Jouni Tourunen

Kokemusta on -webinaari 31.8.2021

Paikka: Webinaari 

Kakspy ry:n LOV ME -hanke järjestää 31.8. webinaarin, jonka aiheena on käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi. 

Webinaarissa esitellään muun muassa prosessin hyötyjä: 

Poikkeusolot sijaishuollossa – koronaepidemian vaikutuksia 27.8.2021

Paikka: Webinaari 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti 2020–2021 tutkimushankkeessaan koronaepidemian vaikutuksia kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja palveluiden saatavuuteen. 

27.8. pidettävässä webinaarissa pureudutaan hankkeen keskeisiin tuloksiin ja kuullaan lastensuojelun asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.

Tutustu webinaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan THL:n sivuilla.  

Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana

Julkaisun nimi: 
Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta – verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana
Tekijä: 
Helfer, A., Laine, R., Uusimäki, V. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koronapoikkeustilan rajoitukset vähensivät kansalaisten kohtaamisia sekä palvelujen ja tuen saatavuutta. Lisäksi monet toiminnot siirtyivät digitaalisiksi. Tutkimus selvitti terveydentilan vaikutuksia sotejärjestöjen tavoittamien ihmisten arkeen ja hyvinvointiin koronakriisin aikana.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A., Laine, R., Uusimäki, V. & Pitkänen, T. (2021): Terveydentilan yhteydet kokemuksiin poikkeustilasta –verkkokysely sote-järjestöjen tavoittamille ihmisille valmiuslain aikana. Tietopuu: Tutkimussarja 4/2021: 1-23.
https://doi.org/10.19207/TIETOPUU12

Lyhyt kuvaus: 

Sote-järjestöyhteistyön kautta koronapandemian ensimmäisen aallon aikana toteutettuun verkkokyselyyn tavoitettiin vastaajia eri puolelta Suomea. Itseraportoidulla terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten poikkeustilan vaikutukset oli koettu elämäntilanteessa ja hyvinvoinnissa. Laadullisen analyysin perusteella ongelmien kasautumisen riski oli suuri niillä, joilla oli jo ennestään vaikeaa.

Avain-/asiasanat: Covid-19-pandemia, eristäytyminen, sote-järjestö, toimintakyky, terveys, riskiryhmä, poikkeustila, valmiuslaki, mielenterveys, verkkokysely, vertaistuki

... mikä: 
poikkeustila
avaa linkki tästä

Stigma hankaloittaa avun saamista ja hakemista päihde- ja mielenterveysongelmiin

Ihmiset, joilla on päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyviä ongelmia, kohtaavat erilaisissa palveluissa muita helpommin syrjintää, kielteistä leimaamista ja ennakkoluuloja. Aina eettiset ihanteet eivät realisoidu arjen hoito- ja asiakastilanteissa. 

Rekisteritutkimus maahan muuttaneiden mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta verrattuna kantasuomalaisiin

Tutkimuksen nimi: 
Rekisteritutkimus maahan muuttaneiden mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta verrattuna kantasuomalaisiin
Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study.
Tekijä: 
Kieseppä V., Torniainen-Holm M., Jokela M., Suvisaari J., Gissler M., Markkula N. & Lehti V.
Viitetiedot: 

Kieseppä V, Torniainen-Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Markkula N, Lehti V. Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2020 Apr;55(4):487-496. doi: 10.1007/s00127-019-01774-y. Epub 2019 Sep 21. PMID: 31542796.

Julkaisuvuosi: 
2019
Ingressi: 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä tutkimuksesta selviää, että maahan muuttaneet käyttävät mielenterveyspalveluja vähemmän kuin kantasuomalaiset. Maahan muuttaneen kotimaa, ikä ja Suomessa asuttu aika vaikutti eri tavoin palvelujen käyttöön.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Monet asiat, kuten ennakkoluulot, pakolaisuuteen liittyvät traumaattiset kokemukset tai rakenteelliset epäkohdat, saattavat altistaa maahanmuuttajia mielenterveysongelmille. Aiemman tiedot valossa maahan muuttaneet käyttävät erityisen vähän mielenterveyspalveluja. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata psykiatrisen hoidon intensiteettiä ja tutkia hoidon riittävyyttä Suomessa asuvien maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto perustui seurantaan, joka jatkui viiden vuoden ajan. THL:n ylläpitämästä psykiatristen palvelujen hoitoilmoitusrekisteristä kerättiin aineisto (n = 14 285), joka koostui Suomessa vuoden 2010 lopussa asuneista, vähintään 15-vuotiaista maahan muuttaneista sekä suomalaissyntyisistä verrokeista, jotka olivat käyttäneet psykiatrista erikoissairaanhoitoa seurannan aikana ja joilla ei hoitoon hakeutumista edeltävänä kahtena vuonna ollut kontakteja mielenterveyspalveluissa. Käyntitiheyttä mitattiin käyntien määrällä julkisessa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Alhaiseksi käyntitiheys katsottiin, jos hoitoon hakeutumisen jälkeen käyntejä oli yhdestä kolmeen.

Keskeiset tulokset

Maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluja harvemmin kuin kantasuomalaiset. Erityisen harvoin mielenterveyspalveluja käyttävät Lähi-idästä, Afrikasta ja Itä-Euroopasta kotoisin olevat henkilöt. Psykiatrisia palveluja käyttivät taas vähän ne nuoret, jotka olivat vastikään Suomeen muuttaneet. Yleensä ottaen, mitä pidempään maahanmuuttajat olivat asuneet Suomessa, sitä todennäköisemmin he käyttivät psykiatrisia palveluja yhtä tiheästi kuin kantasuomalaiset. Suomalaisilla oli sitä enemmän käyntejä, mitä nuorempia he olivat, mutta maahanmuuttajista sekä nuoret (15−30-vuotiaat) että yli 60-vuotiaat käyttivät palveluja harvoin.

Johtopäätökset

Eroihin voivat vaikuttaa maahanmuuttajien hyvä terveydentila, vähäisemmät oireet, haluttomuus käyttää psykiatrisia palveluja tai rakenteelliset esteet. Stigman pelko voi vaikuttaa haluttomuuteen käyttää palveluja. Myös riittämätön tieto psykiatrisista palveluista tai kielelliset ja kulttuuriset esteet voivat vaikeuttaa hoitoon hakeutumista.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Mielenterveyspalveluja voisi kehittää siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon erilaisten kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet. Räätälöidyt palvelutarpeet korostuvat erityisesti poikkeustilan kaltaisessa ajassa.
Teemat: 
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Alix Helfer

Päihdepäivät 19.-20.5.2021

Paikka: Virtuaalitapahtuma 

EPT-verkoston ja EHYT ry:n vuosittainen tapahtuma kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, vapaaehtoiset ja päättäjät kuulemaan ja keskustelemaan päihdealan ajankohtaisista teemoista. Vuoden 2021 Päihdepäivien teemana on päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi ja tapahtuma järjestetään poikkeuksellisesti verkossa.

Mielialahäiriöistä kärsivien mielenterveyden tila koronapandemian aikaan Australiassa: alustavia tuloksia COLLATE-projektista

Tutkimuksen nimi: 
Mielialahäiriöistä kärsivien mielenterveyden tila koronapandemian aikaan Australiassa: alustavia tuloksia COLLATE-projektista
Mental health status of individuals with a mood-disorder during the COVID- 19 pandemic in Australia: Initial results from the COLLATE project
Tekijä: 
Rheenen T., Meyerb D., Neill E., Phillipou A., Tan E., Toh T., Rossell, S.
Viitetiedot: 

Rheenen T., Meyerb D., Neill E., Phillipou A., Tan E., Toh T., Rossell, S. (2020). Mental health status of individuals with a mood-disorder during the COVID-19 pandemic in Australia: Initial results from the COLLATE project. Journal of Affective Disorders, volume 275, p 69-77, ISSN 0165-0327, https://doi.org/10.1016/j.jad.2020.06.037

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

Koronaviruspandemian (COVID-19) hillitsemistä ehkäisevät toimet, kuten sosiaalinen eristäytyminen, voivat olla haitallisia erityisesti mielenterveysongelmia kokeneille henkilöille.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, minkälaisia vaikutuksia koronapandemialla oli mielenterveyshäiriöitä kokeneiden mielenterveyteen.

Tutkimuksen toteutus

Tutkijat kartoittivat koronapandemian aiheuttamia muutoksia kohderyhmän elämässä sekä ensisijaisia huolenaiheita ja henkistä tilaa. Vastauksia kerättiin verkossa osana australialaista COLLATE (COvid-19 and you: mentaL healTth AusTralia now SurvEy) -hanketta. Kyselytutkimus käynnistettiin 1. huhtikuuta 2020 ja vastauksia kerättiin 4. huhtikuuta asti. Tutkimuksessa vertailtiin määrällisin menetelmin mielenterveyshäiriöitä (kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta) kokeneita niihin vastaajiin, jotka eivät kärsineet mielenterveysongelmista. Vertailu perustui vastaajien ilmoittamaan tilaan omasta mielenterveydestään.

Keskeiset tulokset

Vastaajista yhteensä 1292 merkitsi kärsivänsä mielenterveyshäiriöitä (kaksisuuntainen mielialahäiriö tai masennus) ja 3167 ei kärsinyt mielenterveysongelmista. Stressi- ja masennusoireet jakautuivat epätasaisesti vastaajaryhmien välillä. Ahdistus oli lisääntynyt mielialahäiriöitä kokeneiden ryhmässä. Mielialahäiriötä kokeneet vastaajat kokivat ahdistusta pandemian taloudellisista seurauksista ja huolia läheisistään sekä omasta terveydestään.

Johtopäätökset

Koronapandemian aiheuttamat äkilliset elämänmuutokset voivat lisätä ahdista ja olla haitallisia erityisesti mielialahäiriöistä kärsiviin. Tutkimusta rajoitti se, että mielenterveysongelmat olivat vastaajien itse merkittävissä, eikä diagnoosia ollut kliinisesti vahvistettu.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Tutkittu tieto voi auttaa huomioimaan paremmin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät poikkeustilassa.
Teemat: 
Mielenterveys
Referoijan nimi: 
Alix Helfer

Sivut