Olet täälläEtusivu Läheiset

Läheiset

JAA SOMESSA

”Olen parempi isä omille lapsille kuin oma isä oli minulle" Verkkoryhmästä vertaistukea isyyteen

Julkaisun nimi: 
”Olen parempi isä omille lapsille kuin oma isä oli minulle" Verkkoryhmästä vertaistukea isyyteen
Tekijä: 
Ovaskainen, K.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Isien kokemuksen mukaan verkkoryhmässä saatu vertaistuki auttaa omien lapsuuden kokemuksien, oman päihdekäytön sekä isyyden kokemusten käsittelyssä. Vertaisuuden kokemus pohjautuu yhteiseen haastavaan kokemuspohjaan ja sen jakamiseen muiden samankaltaista kokeneiden kanssa. Verkossa tapahtuvan vertaisryhmän etuna on matalampi kynnys osallistua, varsinkin kun kyseessä on hyvin sensitiivinen aihe. Anonyymiin osallistumiseen voi kuitenkin liittyä myös haasteita, muun muassa ryhmäytymisprosessi voi olla vaikeampaa.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, Pro gradu -tutkielma

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsuuden perheessä vanhempien haitallista päihteiden käyttöä kokeneet ja oman päihteiden käyttönsä ongelmalliseksi tunnistaneet isät kokevat hyötyvänsä verkossa annetusta ammatillisesti ohjatusta vertaistuesta.

Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen Lasinen lapsuus- ryhmän ryhmäläisille toteutettua verkkokyselyä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä hyödynnettiin fenomenologista näkökulmaa, jossa tutkimuksen kohteena on isien kokemukset ja isien vertaisryhmä. Koska kyseessä on uudenlaisen ryhmämallin kokeilu, tutkimuksessa on myös kehittämisen näkökulma.

Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia, jonka kautta pyrittiin löytämään niitä merkityksiä, joita isät ovat yksilöinä luoneet ja merkitysmaailmoja, joita he ryhmänsä jäsenenä ovat ryhmälle antaneet. Tutkimuksen tuloksista käy muun muassa ilmi, että vertaisryhmän koettiin toimivan henkisenä tukena, arvostustukena sekä informaatiotukena. Isät kokivat vanhemmuuden ja päihdekäytön hallinnan vahvistuneen vertaistuen avulla.

Avain- /asiasanat: isyys, lasinen lapsuus, ylisukupolvisuus, päihteet, vertaistuki, vertaisryhmä, sosiaalinen tuki

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Isyys lasinen lapsuus ylisukupolvisuus päihteet vertaistuki vertaisryhmä sosiaalinen tuki

Motivoiva teleintervention malli huumeita käyttävien omaisten kanssariippuvuuden muutoksen tarkasteluun - kuuden kuukauden satunnaistettu tutkimus

Tutkimuksen nimi: 
Motivoiva teleintervention malli huumeita käyttävien omaisten kanssariippuvuuden muutoksen tarkasteluun - kuuden kuukauden satunnaistettu tutkimus
Six-Month Outcomes of a Randomized, Motivational Tele-intervention for Change in the Codependent Behavior of Family Members of Drug Users
Tekijä: 
Bortolon CB, Moreira TC, Signor L, Guahyba BL, Figueiró LR, Ferigolo M, Barros HM.
Viitetiedot: 

Bortolon CB, Moreira TC, Signor L, Guahyba BL, Figueiró LR, Ferigolo M, Barros HM. Six-Month Outcomes of a Randomized, Motivational Tele-intervention for Change in the Codependent Behavior of Family Members of Drug Users. Subst Use Misuse. 2017 Jan 28;52(2):164-174. doi: 10.1080/10826084.2016.1223134. Epub 2016 Oct 18. PMID: 27754731.

Julkaisuvuosi: 
2017
Ingressi: 

Läheisen mielenterveys- tai päihdeongelma vaikuttaa omaiseen. Päihdesairaus aiheuttaa merkittävää stressiä niin päihteidenkäyttäjälle kuin läheisille. Myös omaisille voi myös kehittyä riippuvuusongelma. Motivoivan teleintervention mallilla omaiset voivat saavat erikoishoitoa omaan palautumisprosessiinsa.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Päihteitä ongelmallisesti käyttävän omainen voi uhrautua ja jättää omat tarpeensa sivuun hoitaakseen läheistään. Teleintervention malli ja huumeita ongelmallisesti käyttävien omaisten seuranta (Tele-intervention Model and Monitoring of Families of Drug Users - TMMFDU) pohjautuu motivoivaan haastatteluun ja seurantaan puolen vuoden aikana. Hoito perustuu puolen vuoden ajanjaksoon, jossa ammattilainen soittaa yhdeksän kertaa tiedustellakseen omaisen kuulumisia. Jokaisella soittokerralla käydään läpi omaisen muutosprosessin erityinen osa-alue, johon ammattilainen ohjaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella teleintervention käyneiden omaisten muutosta kanssariippuvuudessa (codependency).

Tutkimuksen toteutus

Kanssariippuvuuden muutosta tarkasteltiin satunnaistetulla kliinisellä tutkimuksella kuuden kuukauden aikana. Taustatietojen lisäksi muutosta tarkasteltiin yhteisrippuvuutta kartoittavalla IHC-mittarilla [The Holyoake Codependency Index]. Yhteensä 325 riippuvuusongelmia kokenutta omaista satunnaistettiin interventioryhmään (n = 163) tai tavanomaiseen [puhelimella toteutettuun] motivoivaan haastatteluun (n = 162).

Keskeiset tulokset

Teleinterventioon osallistuneet omaiset olivat suurimmaksi osaksi äitejä. Kuuden kuukauden seurannan aikana huumeita käyttävien omaiset muuttivat kaksinkertaisella todennäköisyydellä kanssariippuvaisuutta verrattuna verrokkiryhmään.

Johtopäätökset

Teleintervention malli osoittautui toimivaksi tavaksi vaikuttaa omaisen kanssariippuvuuteen ja vahvisti omaisen motivaatiota elämäntapamuutokseen.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Päihdehoidossa keskitytään usein käyttäjään ja läheiset voivat jäädä vaille tukea. Läheiset huolehtivat käyttäjästä unohtaen helposti oman hyvinvointinsa. Erityisesti poikkeustilan aikaan monen omaisen tilanne on kärjistynyt ja ongelmat ovat voineet kasaantua niille, joilla on ollut aiemminkin vaikeaa. Muutosprosessiin ohjaavaa motivoivaa haastattelua voisi soveltaa laajemmin aikana, kun potilaita ei pääse tapaamaan kasvotusten.
Teemat: 
Kuntoutus
Läheiset

Omaisille tukea poikkeusarkeen

Julkaisun nimi: 
Omaisille tukea poikkeusarkeen
Tekijä: 
Helfer, A.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Koronapandemian aikana kartoitetuissa järjestökyselyissä on noussut esiin omaisten tarve saada tukea. Poikkeustilan takia vähennetyt hoitokontaktit ja etäpalvelut ovat saattaneet aiheuttaa omaiselle huolia ja uudenlaista vastuuta sairastuneen hoitamisesta.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A. (2020). Omaisille tukea poikkeusarkeen. FinFami ry:n Labyrintti-lehti 04/2020.

Lyhyt kuvaus: 

Poikkeusolojen pitkittyessä kysyimme lokakuussa Irti huumeista -läheisryhmien vertaisilta, miten koronapandemia on vaikuttanut omaan tai läheisten arkeen. Pandemia asetti uusia huolia omaisille: aineistossa nousi esiin huoli läheisistä ja kuinka oma jaksaminen oli koetuksella. Poikkeustila antoi tilaa käsitellä myös omia traumoja tai parantaa välejä läheisten kanssa. Pakolla pysäytetty arki poisti suorituspaineita ja mahdollistivat omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.

Asia-/ Avainsanat: poikkeustila, koronapandemia, omaiset, vertaiset, järjestöt, mielenterveys, huoli, toimintakyky, PARADISE24fin

avaa linkki tästä

Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus päihderiippuvuuden vaikutuksista läheisiin. Läheisten kokemukset itsestään ja elämäntilanteestaan

Julkaisun nimi: 
Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus päihderiippuvuuden vaikutuksista läheisiin. Läheisten kokemukset itsestään ja elämäntilanteestaan
Tekijä: 
Pennanen, S.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Päihderiippuvuudet koskettavat jollain tavalla lähes jokaista suomalaista. Päihteiden käytöstä aiheutuvat haittavaikutukset ulottuvat käyttäjän itsensä lisäksi hänen lähiympäristöönsä sekä yhteiskuntaan. Tämä tutkimus keskittyy päihderiippuvaisten läheisten kokemukseen elämäntilanteestaan ja kokemuksesta itsestään päihderiippuvaisen läheisenä. Tutkimuksessa esille nousseet päihderiippuvaisten läheisten kokemukset lisäävät ymmärrystä läheisten tilanteesta ja voivat tätä kautta auttaa myös ammattilaisia päihteidenkäyttäjien läheisten kohtaamisessa.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, sosiaalityö, Pro gradu -tutkielma

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin siitä, miten läheiset kuvaavat itseään päihderiippuvaisen läheisenä sekä, miten läheiset kuvaavat elämäntilannettaan ja sitä, kuinka toisen ihmisen päihderiippuvuus vaikuttaa siihen.

Tutkimus on luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen, jossa keskeistä ovat ihmisten kokemukset ja niille antamat merkitykset. Tutkimuksen aineisto kerättiin A-klinikkasäätiön ylläpitämältä Päihdelinkki -internetsivustolta ja aineiston analyysissa käytettiin fenomenologista analyysitapaa sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa nousi esille kolme pääluokkaa, joihin päihderiippuvaisten läheisten kokemukset itsestään voitiin jakaa: Heikolla itsetunnolla varustettu ja ymmärtämätön läheinen, psyykkisesti sairas ja voimaton läheinen sekä henkisesti kasvanut ja vaikeuksista selviytynyt läheinen. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että läheisten kokemukset omasta elämäntilanteestaan voitiin niin ikään tiivistää myös kolmeen pääluokkaan: Epätyydyttävä ja sietämätön elämäntilanne, halu elämänmuutokseen sekä päihteiden hallitsema elämä.

Asia- /Avainsanat: Päihderiippuvuus, läheiset, kokemukset, fenomenologinen tutkimus

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Päihderiippuvaisten läheisten kokemukset
avaa linkki tästä

Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin

Julkaisun nimi: 
Päihteiden varjostamien perhekokemusten tuottamat merkitykset läheissuhteisiin
Tekijä: 
Markkula, M.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Läheissuhdekokemukset näyttäytyivät aineistossa pääasiassa vaikeina kokemuksina, jotka vaikeuttivat elämää sekä lapsena että myös myöhemmin aikuisuudessa. Negatiivisten vaikutusten lisäksi vanhemman päihdeongelma on monisyisempi ja syvempi ilmiö: lapsen rakkaudenkaipuu ja lojaalius omaa vanhemaa kohtaan ovat tekijöitä, jotka lopulta estävät lasta vihaamasta vanhempaansa huolimatta siitä, kuinka huonosti tämä lasta kohtelee.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, sosiaalipsykologia

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimus tarkastelee yksilön läheissuhdekokemuksia ja sitä, millaisia merkityksiä yksilön läheissuhteet saavat silloin, kun lapsuus on eletty perheessä, jonka jäsenellä on ollut päihdeongelma. Tutkimus käsittelee sekä lapsuus- että aikuisajan läheissuhteita.

Aineisto koostuu 10 anonyymistä tutkimusvastauksesta. Ne ovat tutkittavien omaan kokemuksen perustuvia tekstejä. Tutkimuskysymyksissä vastaajaa pyydettiin kertomaan läheissuhteistaan lapsuudessa ja aikuisuudessa, kokee vastaaja näiden vaikuttaneen toisiinsa sekä mitä hyvää ja huonoa vastaaja kokee saaneensa lapsuuden perheen kokemuksistaan.

Tulosten mukaan kokemukset päihteiden varjostamasta lapsuudenperheestä tuottivat enimmäkseen negatiivisia merkityksiä läheissuhteisiin. Aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta. 

Kuvausten mukaan aikuisuuden läheissuhteet saivat merkityksiä lapsuusajasta: tunnetason ongelmat ja ulkopuolisuuden tunne sekä ristiriitaiset merkitykset läheissuhteissa tuntuivat seuraavan päihdeongelmaisen perheen lapsia. Tuloksista löytyi myös positiivisa ja voimaannuttavia kokemuksia aikuisuuden läheissuhteista. Negatiivisia merkityksiä läheissuhteissa on voitu kääntää myös voimavaraksi. 

Asia-/Avainsanat: läheissuhde, perhe, kokemus, päihdeongelma, kiintymyssuhdeteoria, fenomenologia, hermeneutiikka, selviytymisstrategia, perheresilienssi

avaa linkki tästä

Päihdeongelmaisen läheisenä: kun vanhempi juo

Miten vanhempien päihdeongelma vaikuttaa lapseen ja aikuiseen? Vanhemman ja lapsen roolit voi kääntyä päälaelleen. Monella vaikean lapsuuden kokeneella oman lapsen saaminen voivat nostaa esiin kipeät muistot. Yhteisöllä ja yhteiskunnalla on mahdollisuuksia tukea päihdeongelmaisten vanhempien lapsia.

Rahapelaajan läheinen avuntarvitsijana – kuuleeko ammattilainen? Webinaari 8.12.2020

Paikka: Webinaari (ilmoittautuneet saavat osallistumislinkin)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Peliklinikka, Peluuri, Tiltti, SOSPED ja A-klinikkasäätiö järjestävät 8.12. webinaarin, jonka aiheena on rahapelaajien asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Webinaarissa kokemusasiantuntijat, ammattilaiset, asiantuntijat sekä muut osallistujat keskustelevat muun muassa läheisten näkemyksistä ja kokemuksista rahapelaamisesta sekä siitä, miten läheisiä kohdataan palvelujärjestelmässä.

Päihteet omaishoitoperheissä -seminaari 3.12.2020

Paikka: Webinaari (ilmoittautuneet saavat osallistumislinkin)

Omaishoitajaliiton järjestämän webinaarin aiheena on omaishoitajien hyvinvointi, päihteiden käyttö sekä päihteiden käytön puheeksiotto.

Webinaarissa pureudutaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tehdä, kun omaishoitajan päihteiden käyttö huolestuttaa? Miten auttaa ja tukea omaishoitoperhettä, jossa päihteet ovat haasteena? Miltä alkoholiriippuvuus tuntuu?

Virvatuli Uusimäki ja Alix Helfer: Vaikeudet eivät saa kaatua omaisten harteille poikkeustilan aikana

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuntunut jokaisen arjessa. Arjen toimintakyky -hankkeen aloitteesta touko-kesäkuussa toteutetun verkkokyselyn ja siihen liittyneiden puhelinhaastattelujen perusteella poikkeustilan vaikutukset iskivät rajusti moniin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Kyselyn ja haastattelujen vastauksista kuulsi mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen. Omaisten huoli ja tuen tarve oli kasvanut.

Lapsuudenystävien vastoinkäymisten yhteydet myöhempään päihteiden väärinkäyttöön: kohorttitutkimus Ruotsista

Tutkimuksen nimi: 
Lapsuudenystävien vastoinkäymisten yhteydet myöhempään päihteiden väärinkäyttöön: kohorttitutkimus Ruotsista
Friends’ childhood adversity and long-term implications for substance misuse: A prospective Swedish cohort study
Tekijä: 
Bishop, L., & Almquist, Y. B.
Viitetiedot: 

Bishop, L., & Almquist, Y. B. (2020). Friends’ childhood adversity and long‐term implications for substance misuse: A prospective Swedish cohort study. Addiction. https://doi.org/10.1111/add.15174

Julkaisuvuosi: 
2020
Ingressi: 

Laajempi perspektiivi käyttöön: nuoruudessa koetut vastoinkäymiset kasvattavat myöhempää päihteiden väärinkäytön riskiä. Perheissä olevat ongelmat voivat kohdistua myös muuhunkin kuin pelkkään alkoholinkäyttöön ja vaikuttaa myöhempään päihteidenkäyttöön.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsuudenaikaisten vastoinkäymisten sekä silloisten ystävien sen aikaiset vastoinkäymiset vaikuttivat henkilöiden myöhempään päihteidenkäyttöön.

Lapsuuden vastoinkäymisillä viitattiin tutkimuksessa vanhempien alkoholinkäyttöön, vanhempien psykiatrisiin häiriöihin, sosiaalitukien vastaanottamiseen, toisen vanhemman puuttumiseen ja isän rikostaustaan.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus pohjautuu vuonna 1953 syntyneisiin, Tukholmassa kymmenvuotiaina asuneisiin lapsiin, jotka nimittivät kolme parasta ystäväänsä kuudennella luokalla. Näiden 7108 lapsen elämää seurattiin vuoteen 2016 asti ja tiedot heidän päihteidenkäytöstään kerättiin ruotsalaisista potilastietorekistereistä ikävuosilta 19–63.

Ilmiötä analysoitiin negatiiviseen binomijakaumaan perustuvalla regressiomallilla.

Keskeiset tulokset

Lapsuudenaikaisten ystävien vastoinkäymiset kasvattivat myöhempää päihteiden väärinkäytön riskiä 17 prosenttia, kun taas omat aiemmat vastoinkäymiset kasvattivat kyseistä todennäköisyyttä 47 prosenttia. Vastaavasti kuitenkaan henkilöiden omat lapsuuden vastoinkäymiset eivät vaikuttaneet ystävien myöhäisempään päihteidenkäyttöön.

Johtopäätökset

Lapsuudenaikainen ystäväpiiri vaikuttaa myöhempään päihteidenkäyttöön. Assosiaatio oli olemassa myös silloin, kun biologiset tekijät oli otettu huomioon. Nuoruudessa vastaan tulleiden kokemusten vaikutusta ei tule vähätellä.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Päihdetyössä on hyvä ottaa huomioon yllä mainittujen kaltaisten vaikeuksien vaikutus nuoren tulevaan päihteiden väärinkäytön riskiin. Vastoinkäymisiä kokevia nuoria tulee tukea ja kuunnella, kenen kanssa he aikaansa viettävät. Diagnosoitu alkoholiongelma ei riitä pelkästään löytämään suurimmassa riskissä olevia nuoria, vaan perheiden tilannetta tulee tarkastella laajemmin.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Haittojen vähentäminen
Läheiset
Nuoret
Referoijan nimi: 
Riku Laine

Sivut