Olet täälläEtusivu Läheiset

Läheiset

JAA SOMESSA

Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin

Tutkimuksen nimi: 
Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin
Systeeminen näkökulma päihdeongelmasta kärsivän perheen sisäisiin suhteisiin. Havaintoesimerkkinä Islannissa kerätyt aineistot
Tekijä: 
Ólafsdóttir, J. & Orjasniemi, T.
Viitetiedot: 

Teoksessa Riippuvuus perheessä Toim. Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen. Gaudeamus Oy. ISBN 978-952-345-132-2.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Perheenjäsenen päihdeongelma vaikuttaa koko perhedynamiikkaan ja perheen sisäisiin suhteisiin riippumatta siitä, onko päihdeongelma vanhemmalla tai lapsella tai tarkasteleeko asiaa vanhemman, puolison, sisaruksen tai lapsen näkökulmasta. On vaativaa huolehtia henkilöstä, jolla on päihdeongelma, riippumatta siitä, onko huolehtijan roolissa vanhempi, puoliso, sisarus tai lapsi, nuori tai jo aikuinen.

Artikkeli perustuu Islannissa päihteitä ongelmallisesti käyttävän läheisille tehtyihin tutkimuksiin, joissa selvitettiin, miten päihdeongelma vaikuttaa perheen psykososiaalisiin tiloihin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kiintymykseen perheen sisäisessä dynamiikassa.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite on kuvata sitä, miten vanhempi, puoliso, sisarus ja aikuinen lapsi kokevat läheisen ihmisen päihdeongelman vaikutukset perheen tunneilmastoon, vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Huomio on siinä, miten läheiset kuvaavat tunteita, kuten vihaa, pettymystä, huolehtimista ja välittämistä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineistot koostuvat kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista aineistoista. Tutkimuksen kvantitatiivisen osion kyselylomakkeessa käytettiin kolmea mittaria;
1) Masennus-, ahdistuneisuus- ja stressitaso  -oiremittaria (Depression Anxiety Stress Scale, DASS), (n = 143)
2) Perheen kommunikaatio –mittaria (Family Communication Scale, FCS), (n = 115)
3) Perheen tyytyväisyys -mittaria (Family Satisfaction Scale, FSS), (n = 115).
Tutkimuksen kohteena olevat perheenjäsenet osallistuivat neljän viikon perheryhmähoitoon National Centre for Addiction Treatment (SÁÁ) –hoitokeskuksessa vuosina 2014-2015 ja 2015-2016. Tämän lisäksi tutkimuksen laadullisessa osassa tehtiin erikseen 16 puolistrukturoitua haastattelua. Vastaajat on jaettu läheisen päihdeongelman mukaan vanhempien, puolisoiden, lasten ja sisarusten ryhmään.

Artikkelissa kvantitatiivisten aineistojen tulokset toimivat ikään kuin laajempana kehyksenä perheen tunneilmaston sen osajärjestelmien suhteiden ja niiden sisältöjen laadulliselle tarkastelulle.

Keskeiset tulokset

Artikkeli avaa systeemisen näkökulman siihen, miten päihdeongelma vaikuttaa perheen suhteisiin ja tunteisiin. Tarkastelu teki näkyväksi perheen tunteiden kudelman; kuinka voimakkaita tunteita koetaan, kuinka niiden koetaan muuttuvan päihdeongelman myötä ja kuinka erilaisia ne ovat eri osasysteemien kokemana.

Sisarukset ilmaisivat muita enemmän haittoja sekä suhteiden että emotionaalisten siteiden katkaisemisesta ongelmakäyttäjään. Sisarukset katkaisevat välinsä juovin sisaruksiinsa, mutta ovat lojaaleja vanhemmilleen, jotka jatkavat näistä huolehtimista.  

Sisarukset ilmaisivat päihdeongelmaisiin sisaruksiinsa liittyviä kielteisiä tunteita ja kokemuksia, esimerkiksi henkistä väkivaltaa, jonka takia sisaruksiin pidettiin etäisyyttä tai välit olivat katkaistu kokonaan. Suhdetta leimaa kiintymyksen puute, viha ja epäluottamus.

Sisarusten problemaattinen suhde vaikutti myös koko perheen suhteisiin ja kanssakäymiseen. Ongelmainen sisarus vaikutti muiden sisarusten ja vanhempien välisiin keskinäisiin suhteisiin. Sisarukset kokivat, että vanhempien tuki ongelmaiselle sisarukselle vaikutti myös heidän välisiin suhteisiinsa ja he kantoivat huolta vanhempien jaksamisesta. Vanhemmat ja sisarukset suojelevat toisiaan päihdeongelmaiselta perheenjäseneltä.

Puolisot ilmoittivat, että puolison juominen johti emotionaalisen siteen katkeamiseen ja negatiivisten tunteiden lisääntymiseen. He ilmaisivat kiintymyksen, rakkauden ja huolehtimisen tunteiden hiipumista ja loppumista kumppaneiden päihdeongelman takia. He olivat ajatelleet avioeroa keinona paeta hoitajan ja huolehtijan rooliaan. Puolison tai kumppanin päihderiippuvuus vahingoittaa pariskuntien yhteenkuuluvuutta ja kommunikaatiota.

Päihteiden ongelmakäytön seuraukset perheissä vaikuttavat perheenjäsenten emotionaalisen läheisyyden tasoon ja tukeen sekä vähentää näistä suhteista koettua tyytyväisyyttä. Myös ongelmakäytöstä aiheutuvat taloudelliset seuraamukset vaikuttavat perheen tunneilmastoon sekä suoraan että välillisesti. 

Johtopäätökset

Perhe on näyttäytynyt tutkimuskeskusteluissa lojaaliuden ensisijaisena tyyssijana ja perheenjäsenten keskinäinen lojaaliutta pidetty ihmislajin kuuluvana perustavanlaatuisena piirteenä. Kuitenkaan tämän aineiston perusteella lojaalius ei jakaannu tasaisesti perhesysteemin eri suhteiden välille vaan paikantuu erityisesti sukupolvien väliseksi ja vastavuoroiseksi vanhempi-lapsi –suhteelle eikä niinkään vahvasti muiden perhesiteiden välille.  

Lojaalisuus kohdentuu äitiin, isään tai lapseen ihmisenä. Aineisto vahvistaa lojaaliuden sidoksien rakentumisen eriasteiseksi perheen sisällä. Päihdeongelma voi muuttaa esimerkiksi puolisoiden välisen tunnesuhteen niin, että positiiviset tunteet muuttuvat ongelman myötä kielteisiksi, tai ainakaan niitä ei tuoda esille ja lojaalisuus ei kohdistu niinkään puolisoon ihmisenä vaan yhdessä elettyyn elämään ja vastuunkantoon lapsista. Tästä kertoo se, ettei puolisoa tai kumppania ole jätetty ja hänen päihdeongelmastaan huolimatta puolisot elivät yhdessä.

Lojaalisuus sisarusten välillä oli vähäistä. Huolimatta suhteiden katkaisemisesta päihdeongelmaisen sisarukseen, vaikutti ongelma edelleen välillisesti huolena vanhempien jaksamisesta. Sisarusten välisten suhteiden huomioiminen on tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että ristiriidat sisarusten kanssa voivat olla haitallisia ja johtaa elinikäisiin seurauksiin. 

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Päihdetyö ja terapiatyö ovat tunnetyötä, jossa on syytä olla selvillä erilaisista tunteiden kirjosta, jota päihdeongelmainen läheinen tuottaa perhesuhteiden verkostossa ja miten eri tavalla nämä tunteet paikantuvat verkostoon. Eri aineistojen pohjalta kehitelty malli perheen tunneilmastosta ja suhteista voi olla hyödyllinen auttamalla ammattilaisia kehittämään perheinterventioita. Mallia voidaan käyttää terapiassa tai kliinisessä käytännössä tilanteen arviointiin perheessä, jossa on riippuvuusongelmia. Se voisi täydentää sukupuuta ja ekokarttaa, joita perinteisesti jo käytetään perheen interventioissa. Perheterapeuttisesti orientoitunut työntekijä voi työskennellä koko perheen ja verkoston, niiden eri alasysteemien tai yksittäisten perheenjäsenten kanssa pyrkiessään muuttamaan perhesysteemiä.
Teemat: 
Alkoholi
Huumeet
Kuntoutus
Läheiset
Referoijan nimi: 
Tarja Orjasniemi

Päihdeongelma heikentää läheisen toimintakykyä

Julkaisun nimi: 
Päihdeongelma heikentää läheisen toimintakykyä
Tekijä: 
Pitkänen, T., Aranko, A. & Uusimäki, V.
Julkaisumuoto: 
Muu julkaisu
Ingressi: 

Riippuvuus perheessä -kirja käsittelee läheisten tilannetta monesta näkökulmasta. Luvun ”Päihdeongelma heikentää läheisen toimintakykyä” tavoitteena oli taustoittaa läheisille suunnattuja palveluja Suomessa ja läheisten kokemusten arvioimisen teoreettista viitekehystä sekä kuvata järjestöjen piiriin hakeutuneiden läheisten kokemuksia ja tilannetta. Artikkelissa esitellyn tutkimusaineiston kokoamiseen osallistuivat Tukikohta ry ja Irti Huumeista ry, jotka tarjoavat vertais- ja ammattitukipalveluita päihteiden käyttäjille ja läheisille.

... mikä: 
Kirja
Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Pitkänen, T., Aranko, A. & Uusimäki, V. (2021). Päihdeongelma heikentää läheisen toimintakykyä. Teoksessa Riippuvuus perheessä. Toim. J. Järvinen-Tassopoulos & H. Pirskanen. Gaudeamus

Lyhyt kuvaus: 

Riippuvuus perheessä -kirja käsittelee läheisten tilannetta monesta näkökulmasta.

Luvun 8 ”Päihdeongelma heikentää läheisen toimintakykyä” tavoitteena oli taustoittaa läheisille suunnattuja palveluja Suomessa ja läheisten kokemusten arvioimisen teoreettista viitekehystä sekä kuvata järjestöjen piiriin hakeutuneiden läheisten kokemuksia ja tilannetta.

Läheisiä koskevaa kansainvälistä tutkimusta on tehty varsin paljon ja siihen pääsee helposti tutustumaan Addiction and the Family International Network eli AFINet-verkoston kautta.

Artikkelissa esitellyn tutkimusaineiston kokoamiseen osallistuivat Tukikohta ry ja Irti Huumeista ry, jotka tarjoavat vertais- ja ammattitukipalveluita päihteiden käyttäjille ja läheisille. Läheisille suunnattuja ryhmiä toimi vuonna 2019 noin 20 paikkakunnalla ja niissä toimi ohjaajina ammattilaisia tai koulutettuja vapaaehtoisia. Lisäksi Irti Huumeista ry ylläpitää Facebookissa suljettuja läheis- ja sururyhmiä.

Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, kuinka kuormittuneita järjestöjen piiriin hakeutuneet läheiset ovat, millaisia kokemuksia ja tuen tarpeita heillä on ja miten niihin on vastattu. Kuormitusta ja tuensaantia kysyttiin FMQ-läheiskyselyllä (Orford ym. 2005) ja toimintakykyyn heijastuvaa rasitusta PARADISE24fin-kyselyllä.

Avain-/asiasanat: arjen toimintakyky, psykososiaalinen toimintakyky, läheiset, järjestötoiminta, päihdejärjestö, toimintakyky

kyllä
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/riippuvuus-perheessa/3841078

Lasten asema rahapeliongelman varjossa

Tutkimuksen nimi: 
Lasten asema rahapeliongelman varjossa
Lasten asema rahapeliongelman varjossa
Tekijä: 
Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V.
Viitetiedot: 

Teoksessa Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 83–101.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Ongelmallisesti rahapelejä pelaavan vanhemman lapset ovat haavoittuvassa asemassa perheessään siinä missä päihteitä käyttävän vanhemmankin lapset.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa selvitettiin lasten asemaa perheessä, jossa rahapeliongelma vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten elämään. Lasten aseman kuvaajana toimii rahapelejä pelaamaton vanhempi, joka pohtii rahapeliongelman haavoittamien perhesuhteiden vaikutuksia lastensa identiteettiin, hyvinvointiin ja elämään.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto muodostuu 54 läheisen vuosina 2007-2019 Päihdelinkin Valtti-keskustelufoorumille lähettämistä viesteistä (N= 150). Aineistoon valittiin viestejä, joiden lähettäjillä oli lapsia. Kirjoittajat ovat enimmäkseen äitejä ja lasten ikä vaihtelee vauvaiästä teini-ikään. Viestiaineisto on kerätty keväällä 2019. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistopohjaista sisällönanalyysia. 

Keskeiset tulokset

Perheissä ongelmallisesti rahapelejä pelaava puoliso voi olla kyvytön maksamaan velkojaan, ja taloudellinen vastuu perheen elättämisestä on siirtynyt suurimmaksi osaksi pelaamattomalle puolisolle. Perheen elättäminen ja yhteisistä menoista selviäminen kiristävät erityisesti rahapelaajan ja läheisen välejä, mutta nämä vaikeudet vaikuttavat myös lasten elämään.

Taloudellisen vastuun ohella läheiset pohtivat omaa ja rahapelaajan roolia vanhempia. Läheiset kuvaavat rahapelaavaa vanhempaa poissaolevaksi ja liian vähän aikaa lasten kanssa viettäväksi. Toisissa tapauksissa läheinen saattoi kuvata lasten ja rahapelaavan vanhemman suhdetta myös lämpimäksi ja rakastavaksi.

Osa äideistä tunsi syyllisyyttä siitä, etteivät he jaksaneet olla aktiivisia leikkijöitä tai ulkoilijoita lastensa kanssa. He kokivat itsensä uupuneiksi henkisesti ja usein myös fyysisesti. Äidit pohtivatkin omaa jaksamistaan lasten etuna.

Monessa tapauksessa läheinen asetti kyseenalaiseksi parisuhteensa rahapelaajaan. Joillekuille puolisoille eroaminen vaikutti olevan ainoa ratkaisu perheen tilanteeseen. Osa heistä taas oli sitä mieltä, että vanhempien tulisi yrittää yhdessä lasten takia. Ne läheiset, jotka olivat eroamassa tai eronneet, kokivat päätöksensä olleen oikea ratkaisu lasten näkökulmasta.

Johtopäätökset

Suomessa ongelmallisesti pelaavien henkilöiden läheisille on tarjolla vertaistukea ja -koulutusta sekä terapiaa, mutta kokonaisille perheille tukea on vähemmän. Nykyisissä rahapelaajille suunnatuissa palveluissa voi olla vaikeaa auttaa lapsia, sillä lasten kanssa ei ole totuttu työskentelemään eikä lasten ongelmia tunnisteta tai niihin ei osata vastata. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa rahapelaamisesta voisi kysyä samalla, kun asiakkaalta kysytään päihteidenkäytöstä ja tupakoinnista. Myös koulujen terveystarkastuksiin voisi pyytää vanhempia mukaan, jos koulun henkilökunnalle nousee huoli lapsesta tai nuoresta.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Rahapeliongelman kanssa elävillä perheillä olisi tarvetta selvästi laajemmalle avulle, kuten sosiaalipalveluille, velkaneuvonnalle, lastensuojelullisille tukitoimille ja kuntoutukselle. Kun rahapelaaja tai läheinen hakee apua rahapeliongelmaan, olisi hyvä kysyä myös lapsista ja heidän elämäntilanteestaan.
Teemat: 
Toiminnalliset riippuvuudet
Läheiset
Nuoret

Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena

Tutkimuksen nimi: 
Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena
Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja huolenaiheena
Tekijä: 
Järvinen-Tassopoulos, J. & Marionneau, V.
Viitetiedot: 

Teoksessa Johanna Järvinen-Tassopoulos & Henna Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 31–54.

Julkaisuvuosi: 
2021
Ingressi: 

Ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa kriisitilanteen sukupolvien väliseen suhteeseen ja perheenjäsenten elämänkulkuun.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksessa tarkastellaan ongelmallista rahapelaamista sukupolvien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kahden jo aikuistuneen sukupolven elämät kytkeytyvät yhteen, kun toisen sukupolven (nuoremman tai vanhemman) jäsenet painivat rahapeliongelman kanssa, ja sitä, millaisiksi sukupolvien väliset perhesuhteet muuttuvat rahapeliongelman myötä.

Tutkimuksen toteutus

Laadullisena tutkimusaineistona käytettiin A-klinikkasäätiön sähköiseen neuvontapalveluun vuosina 2003–2016 saapuneita viestejä, joiden lähettäjät olivat joka aikuisten lasten vanhempia tai ikääntyvien vanhempien aikuisia lapsia. Kolmekymmentäseitsemän vanhempaa ja kolmekymmentäkolme aikuista lasta otti yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun koskien läheisensä rahapeliongelmaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysia.

Keskeiset tulokset

Nuorten aikuisten kohdalla vanhempia huolestutti erityisesti lastensa rahankäyttö ja rahan lainaaminen sekä pikavippien ottaminen rahapelaamiseen. Muiden aikuisten lasten tapauksessa ongelma saattoi vanhempien mielestä olla lapsen heikko taloudellinen tilanne tai velkaantuminen sisarukselle. Jotkut vanhemmista auttoivat aikuista lastaan maksamalla tämän rahapelaamiseen liittyviä velkoja pois.

Ongelmallisen rahapelaamisen yhteydessä vanhempia voi hämmentää aikuisen lapsen muuttunut suhtautuminen rahankäyttöön, mutta lisäksi heitä huolestuttavat lapsensa heikentynyt opiskelumotivaatio, ammattitoiveiden hupeneminen ja työelämän jättämisaikeet. Aikuisen lapsen itsenäistyminen voi viivästyä rahapeliongelmien vuoksi, mutta samalla ne voivat pitkittää ja lujittaa vanhempien vastuuta aikuisesta lapsestaan. Apua nuorelle aikuiselle haettiin muun muassa mielenterveystoimistosta, päihdepalveluista ja sosiaalitoimistosta. Apua saattoi tarvita myös vanhempi läheisen roolissa. 

Myös aikuiset lapset ottavat yhteyden sähköiseen neuvontapalveluun, koska he haluavat auttaa ikääntyvää vanhempaansa tai tukea ei-pelaavaa vanhempaansa. Useimmiten läheisten yhteydenotto koski tapaa ottaa rahapelaaminen puheeksi vanhemman kanssa. Jotkut läheiset pyysivät neuvontapalvelulta tietoa hoitopalveluista ja vertaisryhmistä.

Ikääntyvä rahapelaaja saattaa luulla, etteivät aikuiset lapset ole tietoisia hänen ongelmallisesta rahapelaamisestaan. Apua voi olla vaikeaa ottaa vastaan, jos rahapelaaja kokee hallitsevansa tilanteen tai hän ei ole tottunut ottamaan apua vastaan. Silti moni läheinen auttoi ikääntyvää rahapelaajaa taloudellisesti.

Ongelmallinen rahapelaaminen voi vaikuttaa lapsuuden perheen lisäksi läheisen omaan perheeseen. Rahapeliongelma tulee selvittää, jotta eri sukupolvien jäsenten välit jatkuisivat ja pysyisivät ennallaan. 

Johtopäätökset

Ongelmallista rahapelaamista tulisi käsitellä sukupolvien välisenä asiana, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Rahapelaajan läheiset ovat usein tuntemattoman ongelman edessä saadessaan selville aikuisen lapsen tai ikääntyvän vanhemman haitallisen rahapelaamisen. Heidän pitää pohtia sitä, kuinka velvollisia he ovat auttamaan aikuista lastaan tai ikääntyvää vanhempaansa, sillä rahapeliongelma rikkoo olemassa olevat mielikuvat aikuistumisesta, aikuisuudesta ja ikääntymisestä sekä sukupolvien välisistä suhteista.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Nykyinen suomalainen perhepolitiikka ei tunnista sukupolvien välisiä perhesuhteita eikä niiden mahdollisia solmu- ja kipukohtia. Eri-ikäiset läheiset tarvitsevat heille räätälöityjä palveluja. Vertaistukityön tulisi puolisoiden ohella ottaa huomioon myös vanhemmat ja aikuiset lapset, joiden perheenjäsenellä on rahapeliongelma. Myös ennaltaehkäisyn keinoja tulee kehittää, jotta perheenjäsenet osaavat kiinnittää huomion sukupolvesta riippumatta ongelmallisen rahapelaamisen tunnusmerkkeihin ja puuttua niihin.
Teemat: 
Toiminnalliset riippuvuudet
Läheiset
Nuoret
Ikääntyneet
Referoijan nimi: 
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau

Ikääntyvä nainen, päihteet ja väkivalta -Webinaari 1.12.2021

Paikka: Webinaari

Maria Akatemia ja A-kiltojen liitto järjestävät 1.12. webinaarin, jonka aiheena on ikääntyvä nainen, päihteet ja väkivalta. Webinaarissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: rajat ja rajattomuus, tunteiden poispainaminen sekä ylisukupolvisuus. Aihetta käsitellään myös läheisten näkökulmasta. Webinaari on maksuton.

Ilmoittaudu webinaariin Maria Akatemian sivuilla.

Huumekysymyksissä vanhempien rakkauden laji painii raskaassa sarjassa

Päihteidenkäyttö vaikuttaa aina lähellä oleviin ihmisiin. Läheiskeskeisellä työskentelymallilla tuetaan erityisesti perheitä, joiden nuori on alkanut kokeilla tai käyttää huumeita. 

Riippuvaisen läheisenä -tapahtuma 25.11.2021 Sellon kirjastossa

Paikka: Sellon kirjasto (Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo)

Läheisen ihmisen päihde- ja muut riippuvuusongelmat kuormittavat lähipiiriä monin tavoin. Läheiset jäävät liian usein yksin vaikeissa elämäntilanteissaan.

A-klinikkasäätiön Arviointi- ja laatutiimin ja Espoon kaupunginkirjaston tapahtumassa kuulet, miltä riippuvuus näyttäytyy läheisen näkökulmasta. Tilaisuudessa saat tietoa, millaista apua ja tukea järjestöillä on tarjota päihteistä riippuvaisten tai rahapelelejä ongelmallisesti pelaavien läheisille.

”Olen parempi isä omille lapsille kuin oma isä oli minulle" Verkkoryhmästä vertaistukea isyyteen

Julkaisun nimi: 
”Olen parempi isä omille lapsille kuin oma isä oli minulle" Verkkoryhmästä vertaistukea isyyteen
Tekijä: 
Ovaskainen, K.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Isien kokemuksen mukaan verkkoryhmässä saatu vertaistuki auttaa omien lapsuuden kokemuksien, oman päihdekäytön sekä isyyden kokemusten käsittelyssä. Vertaisuuden kokemus pohjautuu yhteiseen haastavaan kokemuspohjaan ja sen jakamiseen muiden samankaltaista kokeneiden kanssa. Verkossa tapahtuvan vertaisryhmän etuna on matalampi kynnys osallistua, varsinkin kun kyseessä on hyvin sensitiivinen aihe. Anonyymiin osallistumiseen voi kuitenkin liittyä myös haasteita, muun muassa ryhmäytymisprosessi voi olla vaikeampaa.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, Pro gradu -tutkielma

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsuuden perheessä vanhempien haitallista päihteiden käyttöä kokeneet ja oman päihteiden käyttönsä ongelmalliseksi tunnistaneet isät kokevat hyötyvänsä verkossa annetusta ammatillisesti ohjatusta vertaistuesta.

Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen Lasinen lapsuus- ryhmän ryhmäläisille toteutettua verkkokyselyä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä hyödynnettiin fenomenologista näkökulmaa, jossa tutkimuksen kohteena on isien kokemukset ja isien vertaisryhmä. Koska kyseessä on uudenlaisen ryhmämallin kokeilu, tutkimuksessa on myös kehittämisen näkökulma.

Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia, jonka kautta pyrittiin löytämään niitä merkityksiä, joita isät ovat yksilöinä luoneet ja merkitysmaailmoja, joita he ryhmänsä jäsenenä ovat ryhmälle antaneet. Tutkimuksen tuloksista käy muun muassa ilmi, että vertaisryhmän koettiin toimivan henkisenä tukena, arvostustukena sekä informaatiotukena. Isät kokivat vanhemmuuden ja päihdekäytön hallinnan vahvistuneen vertaistuen avulla.

Avain- /asiasanat: isyys, lasinen lapsuus, ylisukupolvisuus, päihteet, vertaistuki, vertaisryhmä, sosiaalinen tuki

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Isyys lasinen lapsuus ylisukupolvisuus päihteet vertaistuki vertaisryhmä sosiaalinen tuki

Motivoiva teleintervention malli huumeita käyttävien omaisten kanssariippuvuuden muutoksen tarkasteluun - kuuden kuukauden satunnaistettu tutkimus

Tutkimuksen nimi: 
Motivoiva teleintervention malli huumeita käyttävien omaisten kanssariippuvuuden muutoksen tarkasteluun - kuuden kuukauden satunnaistettu tutkimus
Six-Month Outcomes of a Randomized, Motivational Tele-intervention for Change in the Codependent Behavior of Family Members of Drug Users
Tekijä: 
Bortolon, C.B., Moreira, T.C., Signor, L., Guahyba, B.L., Figueiró, L.R., Ferigolo, M. & Barros, H.M.
Viitetiedot: 

Bortolon CB, Moreira TC, Signor L, Guahyba BL, Figueiró LR, Ferigolo M, Barros HM. Six-Month Outcomes of a Randomized, Motivational Tele-intervention for Change in the Codependent Behavior of Family Members of Drug Users. Subst Use Misuse. 2017 Jan 28;52(2):164-174. doi: 10.1080/10826084.2016.1223134. Epub 2016 Oct 18. PMID: 27754731.

Julkaisuvuosi: 
2017
Ingressi: 

Läheisen mielenterveys- tai päihdeongelma vaikuttaa omaiseen. Päihdesairaus aiheuttaa merkittävää stressiä niin päihteidenkäyttäjälle kuin läheisille. Myös omaisille voi myös kehittyä riippuvuusongelma. Motivoivan teleintervention mallilla omaiset voivat saavat erikoishoitoa omaan palautumisprosessiinsa.

Tiivistelmä: 

Tutkimuksen tavoite

Päihteitä ongelmallisesti käyttävän omainen voi uhrautua ja jättää omat tarpeensa sivuun hoitaakseen läheistään. Teleintervention malli ja huumeita ongelmallisesti käyttävien omaisten seuranta (Tele-intervention Model and Monitoring of Families of Drug Users - TMMFDU) pohjautuu motivoivaan haastatteluun ja seurantaan puolen vuoden aikana. Hoito perustuu puolen vuoden ajanjaksoon, jossa ammattilainen soittaa yhdeksän kertaa tiedustellakseen omaisen kuulumisia. Jokaisella soittokerralla käydään läpi omaisen muutosprosessin erityinen osa-alue, johon ammattilainen ohjaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella teleintervention käyneiden omaisten muutosta kanssariippuvuudessa (codependency).

Tutkimuksen toteutus

Kanssariippuvuuden muutosta tarkasteltiin satunnaistetulla kliinisellä tutkimuksella kuuden kuukauden aikana. Taustatietojen lisäksi muutosta tarkasteltiin yhteisrippuvuutta kartoittavalla IHC-mittarilla [The Holyoake Codependency Index]. Yhteensä 325 riippuvuusongelmia kokenutta omaista satunnaistettiin interventioryhmään (n = 163) tai tavanomaiseen [puhelimella toteutettuun] motivoivaan haastatteluun (n = 162).

Keskeiset tulokset

Teleinterventioon osallistuneet omaiset olivat suurimmaksi osaksi äitejä. Kuuden kuukauden seurannan aikana huumeita käyttävien omaiset muuttivat kaksinkertaisella todennäköisyydellä kanssariippuvaisuutta verrattuna verrokkiryhmään.

Johtopäätökset

Teleintervention malli osoittautui toimivaksi tavaksi vaikuttaa omaisen kanssariippuvuuteen ja vahvisti omaisen motivaatiota elämäntapamuutokseen.

Tulosten merkitys päihdetyön kannalta: 
Päihdehoidossa keskitytään usein käyttäjään ja läheiset voivat jäädä vaille tukea. Läheiset huolehtivat käyttäjästä unohtaen helposti oman hyvinvointinsa. Erityisesti poikkeustilan aikaan monen omaisen tilanne on kärjistynyt ja ongelmat ovat voineet kasaantua niille, joilla on ollut aiemminkin vaikeaa. Muutosprosessiin ohjaavaa motivoivaa haastattelua voisi soveltaa laajemmin aikana, kun potilaita ei pääse tapaamaan kasvotusten.
Teemat: 
Kuntoutus
Läheiset

Omaisille tukea poikkeusarkeen

Julkaisun nimi: 
Omaisille tukea poikkeusarkeen
Tekijä: 
Helfer, A.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Koronapandemian aikana kartoitetuissa järjestökyselyissä on noussut esiin omaisten tarve saada tukea. Poikkeustilan takia vähennetyt hoitokontaktit ja etäpalvelut ovat saattaneet aiheuttaa omaiselle huolia ja uudenlaista vastuuta sairastuneen hoitamisesta.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Helfer, A. (2020). Omaisille tukea poikkeusarkeen. FinFami ry:n Labyrintti-lehti 04/2020.

Lyhyt kuvaus: 

Poikkeusolojen pitkittyessä kysyimme lokakuussa Irti huumeista -läheisryhmien vertaisilta, miten koronapandemia on vaikuttanut omaan tai läheisten arkeen. Pandemia asetti uusia huolia omaisille: aineistossa nousi esiin huoli läheisistä ja kuinka oma jaksaminen oli koetuksella. Poikkeustila antoi tilaa käsitellä myös omia traumoja tai parantaa välejä läheisten kanssa. Pakolla pysäytetty arki poisti suorituspaineita ja mahdollistivat omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.

Asia-/ Avainsanat: poikkeustila, koronapandemia, omaiset, vertaiset, järjestöt, mielenterveys, huoli, toimintakyky, PARADISE24fin

avaa linkki tästä

Sivut