Olet täälläEtusivu Järjestötyö

Järjestötyö

JAA SOMESSA

Naiserityisyyden toteutuminen naisten asumispoluilla ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa kolmannen sektorin työntekijöiden tulkitsemana

Julkaisun nimi: 
Naiserityisyyden toteutuminen naisten asumispoluilla ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa kolmannen sektorin työntekijöiden tulkitsemana
Tekijä: 
Rännäli, E.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Naisten asunnottomuus ja naiserityisyys piirtyivät kolmannen sektorin asunnottomuustyön työntekijöiden tulkinnoissa moniulotteisina. Naisten katsottiin kohtaavan asunnottomuutta sekä omasta toiminnastaan että heistä riippumattomista syistä johtuen.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiaalityö.

Lyhyt kuvaus: 

Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin naisten asunnottomuuden erityispiirteitä ja niiden toteutumista naisten asumispoluilla ja asunnottomuustyön palveluissa. Tutkimuksen aineistona oli Naiserityisyys asunnottomuustyössä eli NEA-hankkeessa (2018 -2020) toimivien järjestösektorin työntekijöiden ryhmähaastattelut, jotka on kerätty ja analysoitu narratiivisin menetelmin.

Naisten asunnottomuus ja naiserityisyys piirtyivät palvelujen työntekijöiden tulkinnoissa moniulotteisina. Naisten katsottiin kohtaavan asunnottomuutta sekä omasta toiminnastaan että heistä riippumattomista syistä johtuen. Toisaalta heillä nähtiin olevan myös asumiseen kiinnittymisen mahdollistavaa toimijuutta. 

Naisten tuen saamisen esteenä nähtiin rakenteiltaan ja toteutukseltaan epätarkoituksenmukainen virallinen toiminta, erityisesti kunnallinen sosiaalihuolto ja siihen liittyvä palveluohjaus. Haastatellut työntekijät asemoituivat viralliseen palveluihin nähden poikkeavasti naisten toimijuutta ja osallisuutta, vertaisuutta ja arvostavaa kohtaamista korostavina toimijoina. 

Avain-/asiasanat: asunnottomuus, asunnottomuustyö, naiserityisyys, palvelujärjestelmä, kolmas sektori, narratiivinen tutkimus, sukupuoli, sosiaalinen konstruktionismi, toimijuus, valta, osallisuus, marginaalisuus, sosiaalityö 

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
asunnottomuus
avaa linkki tästä

Kuntodoping-terveysneuvontapalvelu

Julkaisun nimi: 
Kuntodoping-terveysneuvontapalvelu
Tekijä: 
Askola, J.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Ingressi: 

Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella Dopinglinkin terveysneuvontapalveluun vuosina 2010–2018 saapuneiden kysymysten perusteella yleisimmät aihepiirit sekä selvittää dopingaineiden käyttäjien taustatiedot ja käytetyt dopingaineet. Tyypillisin dopingaineiden käyttäjä oli aineiston mukaan ammattikoulutaustainen työssä käyvä 25–34-vuotias mies.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Liikuntalääketiede.

Lyhyt kuvaus: 

A-klinikkasäätiön tuottaman Dopinglinkin sähköinen terveysneuvontapalvelu on ainoa Suomessa toimiva kuntoilijoille tarkoitettu dopingin käyttöön liittyvä terveyspalvelu. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella Dopinglinkin terveysneuvontapalveluun vuosina 2010–2018 saapuneiden kysymysten perusteella yleisimmät aihepiirit sekä selvittää dopingaineiden käyttäjien taustatiedot ja käytetyt dopingaineet.

Tyypillisin dopingaineiden käyttäjä oli aineiston mukaan ammattikoulutaustainen työssä käyvä 25–34-vuotias mies. Käyttäjiä esiintyi kuitenkin kaikissa koulutus- ja ikäryhmissä. Testosteroni ja muut anabolis-androgeeniset steroidit olivat eniten käytettyjä dopingaineita. Kysymysten yleisimmät aiheet liittyivät haittavaikutuksiin, dopingaineiden kuurineuvoihin, aineen ominaisuuksiin, lisääntymisterveyteen sekä huoleen omasta tai läheisen käytöstä.

Tulosten perusteella kuntoilun antidopingtyötä tulisi kohdentaa erityisesti miesvaltaisiin ammattikouluihin. Terveysneuvonnalle on selkeä tarve ja sen saatavuutta tulisi kehittää entisestään.

Avain-/asiasanat: kuntodoping, antidoping, terveysneuvonta

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
dopingaineet
avaa linkki tästä

Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? 25.8.2021

Paikka: Webinaari

Miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa? Entä millaisin keinoin järjestöt voivat vaikuttaa asemaansa uudessa toimintaympäristössä ja kuka auttaa järjestöjä muutoksessa omalla alueellasi? Näitä kysymyksiä pohditaan valtakunnallisille sote-järjestöille ja niiden aluetyöntekijöille suunnatussa tilaisuudessa, johon on muutkin aiheesta kiinnostuneet tervetulleita. 

Eristys ja epävarmuus koetelleet erityisesti niitä, joilla oli jo ennen poikkeusoloja vaikeaa

Koronapoikkeustila on vaikuttanut voimakkaasti päihde- tai mielenterveysongelmia kokeneisiin sekä riskiryhmään kuuluviin, ilmenee tuoreessa tutkimuksessa.  Alix Helferin, Riku Laineen, Virvatuli Uusitalon ja Tuuli Pitkäsen tutkimuksessa selvitettiin, miten terveydentila vaikutti sote-järjestöjen tavoittamien ihmisten arkeen sekä hyvinvointiin koronapandemian ensimmäisen aallon ja valmiuslain aikana.

Alix Helfer: Järjestötoimijoilta tukea poikkeusarkeen

Koronapandemia on vauhdittanut järjestöjen digiloikkaa. Sote-järjestöjen kautta tavoitetut henkilöt kertoivat, miten siirtymä sähköisiin palveluihin koettiin.

Juha Fränti: Järjestölähtöisellä työllä on tulevaisuus sotessa

Tulevaisuuden sote tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin palveluntuottajajärjestöille kuin muillekin järjestö- ja yhdistystoimijoille. Tarvitsemme myös rakenteita, joissa aito dialoginen yhteiskehittäminen onnistuu.

Tutkimus: Matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan tullaan turvallisen tunnelman, maksuttoman ruoan ja sieltä saatavan avun vuoksi

Päihteitä aktiivisesti käyttäville suunnattuun matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan tultiin turvallisen ja ystävällisen tunnelman, maksuttoman ruoan ja sieltä saatavan avun vuoksi, ilmenee etnografiatutkimuksessa. Luottamuksen rakentuminen työntekijöihin mahdollisti palveluohjauksen. Monien hoito- ja viranomaispalveluiden jalkautuminen kohtaamispaikkaan madalsi avun saaminen kynnystä.

NUMPA - Nuorten päihde- ja mielenterveystyö

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: Tutkittua tietoa kehittämistyön tueksi (NUMPA) -hanke toteutetaan yhteistyössä A-klinikkasäätiön, Nuorisotutkimusseuran, Mieli ry:n ja SPR:n turvatalotoiminnan kanssa. Yhteishankkeen tarkoituksena on kartoittaa nuorille suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta erityisesti sosiaalityön kannalta. NUMPA-hanke on osa Valtioneuvoston kanslian rahoittamaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS).

Päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyö tulevaisuudessa

Millaisia järjestöyhteistyön muotoja ja paikkoja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on päihde- ja mielenterveysalan järjestöille? Missä järjestöjen osaamista, läsnäoloa ja apua tarvitaan? Ja millaisia ovat tulevaisuuden palvelukokonaisuudet ja -ketjut? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin 6.5.2021 A-klinikkasäätiön arviointi- ja laatutiimin järjestämässä Tulevaisuustyöpajassa, jonne osallistui työssään päihteitä käyttäviä ihmisiä kohtaavia ja palveluita kehittäviä ammattilaisia julkiselta ja kolmannelta sektorilta.

Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa

Julkaisun nimi: 
Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa
Tekijä: 
Helfer, A., Uusimäki, V. & Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Helfer, A., Uusimäki, V. & Pitkänen, T. (2021). Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa. Teoksessa Roine, M., & Sinisalo-Juha, E. (toim.) Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä. Toimintakyky kuntoon -ohjelma & Humanistinen korkeakoulu.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Teoksessa Roine, M., & Sinisalo-Juha, E. (toim.) Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä. Toimintakyky kuntoon -ohjelma & Humanistinen korkeakoulu, Helsinki.

Lyhyt kuvaus: 

Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä -teoksessa kuvataan järjestöissä tehtyä työtä Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmassa. Teoksessa tarkastellaan myös laajemmin järjestöjen roolia ihmisten arjessa ja sitä, millaisia mahdollisuuksia järjestöillä on ylipäätään saada yhteys ihmisiin ja löytää yksilöllisiä väyliä kohti ihmisen oman toimintakyvyn vahvistumista. Järjestöt toimintakyvyn tukijoina poikkeusoloissa -artikkeliin on koottu järjestöjen palveluihin kohdistuvia odotuksia poikkeustilan aikana. Vastaukset perustuvat A-klinikkasäätiön Arjen toimintakyky -hankkeen toukokuussa 2020 tekemän poikkeustilakyselyn ja kesällä toteutettujen 65 haastattelun tuloksiin. Kyselyllä kartoitettiin, miten koronapandemian aiheuttama poikkeustila vaikutti vastaajien eri elämän osa-alueisiin ja mitä toiveita heillä oli järjestöille keväällä 2020.

Avain- /asiasanat: poikkeustila, koronapandemia, järjestöt, PARADISE24fin, toimintakyky, yksinäisyys, verkkopalvelut

avaa linkki tästä

Sivut