Olet täälläEtusivu Tutkimus

Tutkimus

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne

Tutkimus

Koherenssin tunne kuvaa ihmisen tapaa suhtautua kuormittaviin elämäntapahtumiin ja sillä on osoitettu olevan yhteys hänen hyvinvointiinsa. Se muodostuu kyvystä ymmärtää tilanteita, mahdollisuudesta hallita niitä ja asioiden mielekkyydestä.

Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.

Tutkimus

MIPA-tutkimusohjelman tutkimustulokset tuovat esille mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskeisyyden päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa, järjestöjen tarjoamien kohtaamisten merkityksen osallistujien hyvinvointiin sekä kokemusasiantuntijuuden vahvistuvan mutta vielä osin jännitteisen aseman järjestöjen toiminnassa.

Päihde- ja mielenterveysyhdistysten rahoitus ja siihen liittyvät haasteet

Tutkimus

Yhdistysten pääasiallisia tulonlähteitä olivat jäsenmaksut ja kunta-avustukset. Kolmannes yhdistyksistä sai tuloja asiakas- tai palvelumaksuina. Oman varainhankinnan merkitys oli huomattavasti vähäisempi kuin julkisen tai julkisen tukeman rahoituksen. Palvelutoiminta ja palkattu henkilöstö avasivat yhdistyksille pääsyn merkittävästi monipuolisemman rahoituksen piiriin verrattuna perinteistä kansalaistoimintaa vapaaehtoisvoimin harjoittaviin yhdistyksiin. Suurimpina rahoituksiin liittyvinä haasteina yhdistyksissä koettiin rahoituspohjan monipuolistaminen, rahoitusten jatkuvuuden epävarmuus ja hakuprosessien työläys.

Kolmannen sektorin autonomia. Päihde- ja mielenterveysyhdistysten johdon näkemyksiä rahoittajaohjauksesta

Tutkimus

40 prosentissa aineiston yhdistyksistä rahoittajien ja rahoitusmahdollisuuksien koettiin ohjaavan toimintaa paljon, kolmanneksessa jossain määrin. Avustuksiin liittyviä haku-, arviointi- ja raportointikäytäntöjä pidettiin etenkin vapaaehtoisvoimin toimivissa yhdistyksissä hankalina ja aikaa vievinä. Monimutkaistuva avustusbyrokratia ja hankemuotoinen työ ruokkivat toiminnan ammatillistumiskehitystä, joka saattaa osaltaan kaventaa kansalaistoiminnan ja toimijoiden omaan kokemukseen perustuvan osaamisen ja asiantuntijuuden tilaa järjestöissä.

Huumori hyvinvoinnin edistäjänä

Tutkimus

Huumori edistää hyvinvointia. Huumorilla on sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Joillekin huumori on yhteydessä myös lepoon ja rentoutumiseen. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että huumorin on todettu suojaavan stressiltä ja auttavan tunteiden hallinnassa.

Longitudinal properties of the PARADISE24fin questionnaire in treatment of substance use disorders

Tutkimus

Psykososiaalisten ongelmien väheneminen on päihdehoidossa yksi keskeinen tavoite. Muutoksen seuraamiseen tarvitaan luotettavia menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan menetelmän toimivuutta eli psykososiaalista toimintakykyä kartoittavan PARADISE24fin-kyselyn rakenteellista pysyvyyttä ja muutoksen osoittamisen herkkyyttä päihdehoidon aikana.

"Haaveestani tehdä hyvää en ole luopunut”. Vapaaehtoistoimintaan liittyvät merkitykset mielenterveys- ja päihdejärjestöissä.

Tutkimus

Keskeistä mielenterveys- ja päihdejärjestöjen vapaaehtoistoiminnassa on vertaiskokemuksen jakaminen, halu auttaa, solidaarisuus ja kokemus itselle tärkeiden arvojen mukaisesta toiminnasta. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit vaihtelivat toimijoiden elämäntilanteiden mukaan.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet.

Tutkimus

Järjestöt voivat tukea toimijoiden jaksamista tarjoamalla riittävästi työhön perehdytystä ja työnohjausta sekä kohtuullistamalla toimijoille asetettuja työn odotuksia. Näin voidaan turvata toiminnan kuntoutumista tukeva luonne.

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan laajuus päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä ja yhdistysten toimijoille tarjoama tuki

Tutkimus

Katsaus osoittaa, että vertaisuus on päihde- ja mielenterveysyhdistyskentän toiminnan ydinelementti. Vain harva päihde- ja mielenterveysyhdistys toimii täysin ilman vertaistuen elementtiä. Kokemusasiantuntijatoiminta painottuu taas uudelle kolmannelle sektorille, jossa se yhdistyy palkattujen työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen ja osaksi palvelutuotantoa ja palveluiden kehittämistä.

Vapaaehtoisten mielen hyvinvointi ja sitä edistävät tekijät

Tutkimus

Katsaus osoittaa, että järjestöt voivat edistää vapaaehtoisten hyvinvointia mahdollistamalla tarpeellisuuden kokemuksen ja merkityksellisen tekemisen.

Sivut