Olet täälläEtusivu Päihdetyö

Päihdetyö

JAA SOMESSA

Palveluohjauksen malli A-klinikka Oy:n Vieroitushoitoyksiköissä

Julkaisun nimi: 
Palveluohjauksen malli A-klinikka Oy:n Vieroitushoitoyksiköissä
Tekijä: 
Sjöberg, K.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Vieroitushoitoyksiköiden palveluohjauksen prosessikuvaus voi jatkossa helpottaa opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdytystä sekä palveluohjauksen prosessin kuvauksen esittelyä yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Turun ammattikorkeakoulu, sosiaaliala, sairaanhoitaja (YAMK).

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uusi palveluohjauksen prosessikuvaus osaksi A-klinikka Oy:n Vieroitushoitoyksiköiden päivittäistä työtä. Kehittämisprojektin osana suoritettiin kyselytutkimus 12 palveluohjausta työssään käyttävälle työntekijälle ja teemahaastattelut viidelle Vieroitushoitoyksiköiden palveluita käyttäneelle asiakkaalle.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset palveluohjauksen sisällöstä olivat hieman eriäviä toisistaan. Asiakkaat käsittivät palveluohjauksen pääasiallisesti työntekijän tekeminä yksittäisinä työtehtävinä, eivätkä he nähneet palveluohjausta samanlaisena jatkuvana työmetodina, kuin työntekijät. Asiakkaille ei ollut varsinaisesti selvää, mitä kaikkea palveluohjaus
voi hoitojaksojen aikana sisältää.

Työntekijät kokivat palveluohjauksen parhaimmillaan vaikuttavan asiakkaiden elämäntilanteeseen positiivisesti monellakin tapaa. Myös lähes kaikki asiakkaat kokivat saadun palveluohjauksen tai ohjauksen kaikkinensa hyvänä ja riittävänä. Asiakkaiden vastauksissa nousi esille myös läheisten ihmisten tärkeys asiakkaan vieroitushoitoprosessissa.

Työntekijöiden vastauksissa kehittämisideoina nousi esille erityisesti koulutuksen tarve. Lisäksi kaivattiin ohjeistuksia palveluohjauksen antamiseen vieroitushoitojaksojen aikana.

Palveluohjauksen prosessikuvauksesta tuli kolmiportainen kokonaisuus, jossa on johdanto-, työ- ja saattovaiheet.

Avain-/asiasanat: Palveluohjaus, päihdetyö, vieroitushoito, sosiaaliohjaus, prosessikuvaus

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin

Julkaisun nimi: 
Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin
Tekijä: 
Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kohtaamispaikkojen työntekijöiden ja jalkautuvaa työtä tekevien haastatteluissa nousi esiin neljä vinkkiä etäkohtaamisiin: Käytä tuttuja välineitä. Näytä, että juuri sinä välität. Luovuudella toiminnallisuutta. Virtuaalinen toimettomuus kunniaan.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

EHYT-blogi (6.8.2020)

Lyhyt kuvaus: 

Haastattelimme keväällä mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kohtaamispaikkojen työntekijöitä ja jalkautuvaa työtä tekeviä siitä, miten koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat työhön ja työn kohderyhmään. Haastatteluissa nousi esiin muutamia hyviä käytäntöjä, joita voi soveltaa kasvottomaan kohtaamiseen mielenterveys- ja päihdetyössä.

Avain- /asiasanat: poikkeustila, koronapandemia, järjestöt, etäkohtaaminen, päihdetyö, mielenterveystyö

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

Huumeiden käyttöhuone – uhka vai mahdollisuus: Tampereen päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten ajatuksia käyttöhuoneen mahdollisuuksista Tampereella

Julkaisun nimi: 
Huumeiden käyttöhuone – uhka vai mahdollisuus: Tampereen päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten ajatuksia käyttöhuoneen mahdollisuuksista Tampereella
Tekijä: 
Kuvasto, K. & Lentonen, C.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Kyselytutkimukseen osallistuneet päihdepalveluiden ammattilaiset ovat avoimia mutta skeptisiä sen suhteen, että Tampereella saataisiin käyttöhuone seuraavan viiden vuoden aikana. Ammattilaiset näkevät käyttöhuoneen kuitenkin tarpeellisena. Käyttöhuoneen tärkeimmiksi palveluiksi nimettiin sosiaaliohjaus, terveysneuvonta ja sairaanhoitajan vastaanotto. 

Julkaisuvuosi: 
2021
Julkaisun tiedot: 

Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosionomin tutkinto-ohjelma

Lyhyt kuvaus: 

Opinnäytetyö tuo esille Tampereen päihdepalveluissa työskentelevien ammattilaisten ajatuksia valvotusta huumeiden käyttöhuoneesta ja sen mahdollisuuksista Tampereella.

Kyselyaineiston tuloksista käy ilmi, että ammattilaiset pitävät käyttöhuonetta tarpeellisena. He pitävät kuitenkin epätodennäköisenä, että Tampereelle saataisiin käyttöhuone seuraavan viiden vuoden aikana.

Päihdetyön ammattilaiset nimesivät käyttöhuoneen tärkeimmiksi palveluiksi sosiaaliohjauksen, terveysneuvonnan ja sairaanhoitajan vastaanoton. Käyttöhuoneen tulisi tuloksien perusteella sijaita keskustassa tai sen läheisyydessä. Suuri osa ammattilaisista ajatteli käyttöhuoneen toiminnan palvelevan käyttäjiä parhaiten ympärivuorokautisena palveluna. 

Käyttöhuoneen hyötyinä nähtiin laajalti terveydelliset, ympäristön ja käyttäjien turvallisuuteen sekä käyttäjien tavoittamiseen liittyvät seikat. Haittoina sen sijaan nähtiin ulkopuolisten yleinen vastustus, rikollisuuden lisääntyminen ja haitat ympäristölle sekä muille ihmisille.

Asia-/Avainsanat: huume, käyttöhuone, huumepolitiikka, päihdetyö, haittoja vähentävä

... mikä: 
huumeiden käyttöhuone
avaa linkki tästä

Huumetyön muuttuvat kasvot : Uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyminen ja vaikutukset haittoja vähentävään työhön

Julkaisun nimi: 
Huumetyön muuttuvat kasvot : Uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyminen ja vaikutukset haittoja vähentävään työhön
Tekijä: 
Mäenpää, I.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Psykoaktiiviset aineet eli muuntohuumeet ovat haittoja vähentävässä työssä yleinen ja näkyvä ilmiö. Haittoja vähentävän työn ammattilaisten mukaan muuntohuumeiden käyttö on heikentänyt asiakkaiden toimintakykyä sekä lisännyt yleistä levottomuutta.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksessa selvitettiin, miten uusien psykoaktiivisten aineiden (ns. muuntohuumeet) lisääntynyt käyttö vaikuttaa haittoja vähentävään päihdetyöhön ja miten ilmiö näyttäytyy ammattilaisten silmin. Tutkimuksessa selvisi, että päihdetyön ammattilaisten työssä psykoaktiiviset aineet on näkyvä ilmiö ja sekakäyttö on nykyään yleistä. Ammattilaisten mukaan asiakkaiden toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi oli heikentynyt. Asiakastyössä psykoaktiiviset aineet vaikuttivat levottomuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisenä. Ammattilaiset saivat eniten tietoa muuntohuumeista ja muista ilmiöistä asiakkailtaan ja verkostoiltaan. Viranomaistiedotusta ei pidetty tehokkaana.

Nykyinen palvelujärjestelmä ja kontrollipolitiikka eivät tunnu vastaavan tämänhetkisiin yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin, vaan tarvittaisiin enemmän uudenlaisia haittoja vähentäviä toimia kuten ainetunnistusta, huumeidenkäytön dekriminalisointia ja valvottuja käyttöhuoneita. Rankaisemisen sijaan päihderiippuvaiset voitaisiin ohjata hoitoon. Palvelujärjestelmä ei vastaa huumeriippuvaisten ongelmiin. Asiakkaat eivät saa apua psyykeongelmiin huumeiden käytön takia ja päihdehoidossa ollaa siirrytty avopalveluihin. Asiakkailta odotetaan nopeaa kuntoon tulemista, mikä ei yleensä toimi huumeriippuvuudesta kärsivien asiakkaiden kanssa.

Asia-/Avainsanat: uudet psykoaktiiviset aineet, muuntohuumeet, haittoja vähentävä työ, päihdetyö

avaa linkki tästä

Vuorovaikutus osallisuuden lähtökohtana: Osallisuutta edistävät tekijät opioidikorvaushoidossa hanketyöntekijän näkökulmasta

Julkaisun nimi: 
Vuorovaikutus osallisuuden lähtökohtana: Osallisuutta edistävät tekijät opioidikorvaushoidossa hanketyöntekijän näkökulmasta
Tekijä: 
Köntti, I.
Julkaisumuoto: 
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Ingressi: 

Tutkimuksessa selvitetään, miten työntekijät määrittelevät osallisuutta lisäävät tekijät opioidikorvaushoidossa. Tulokset ovat siirrettävissä mihin tahansa vuorovaikutuspohjaiseen työhön kohdetyhmästä riippumatta.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosionomi, YAMK

Lyhyt kuvaus: 

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, miten työntekijät määrittelevät osallisuutta lisäävät tekijät opioidikorvaudoissa. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 11 työntekijää. 

Osallisuutta voidaan lisätä vaikuttamalla arvostamiseen ja ihmisyyteen, yhdessä tekemiseen sekä tahtotilaan. Näistä teemoista nousi erilaisia asioita: arvostamisessa tuotiin esiin mm. ryhmätoimintojen suunnittelu etukäteen. Työntekijän menemistä ryhmään valmistelematta sitä, pidettiin epäkunnioittavana. Vuorovaikutus on tasa-arvoista ja hankkeen toimintaa suunnitellaan asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Yhdessä tekeminen tarkoittaa sitä, että työntekijät eivät ole ammattiroolin takana vaan tekevät yhdessä asiakkaiden kanssa asioita ihmisinä. Yhdessä tekemisen kautta voi tulla osaksi yhteisöä. Kolmantena osallisuutta lisäävänä tekijänä on tahtotila. Osallisuuden lisääminen on oltava koko organisaation tahtotila. Siten osallisuus voi tulla osaksi toiminnan rakenteita. Päivittäisessä työssä se tarkoittaa esim. kokouskäytäntöjä tai työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisiä wc-tiloja.
 

avaa linkki tästä