Olet täälläEtusivu Mielenterveysjärjestö

Mielenterveysjärjestö

JAA SOMESSA

Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan?

Julkaisun nimi: 
Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan?
Tekijä: 
Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J.
Ingressi: 

Kohtaamispaikoissa erityisesti avun ulkopuolelle jäivät ne, joilla ei ollut tarvittavia välineitä tai osaamista virtuaalipalveluiden käyttöönottoon. Toinen ulkopuolelle jäävä ryhmä olivat ne asiakkaat, joita ei tavoitettu toiminnan anonymiteetistä tai esimerkiksi kaoottisesta elämäntilanteesta johtuen.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran blogi. (19.5.2020)

Lyhyt kuvaus: 

Kuvaamme työntekijöiden pohdintoja mielenterveys- ja päihdejärjestöjen asiakkaiden tilanteesta poikkeustilan aikana ja tulevaisuuden uhkista.

Avain-/asiasana(t): korona, poikkeustila, järjestöt, kohtaamispaikka, jalkautuva työ, päihdejärjestö, mielenterveysjärjestö, matalan kynnyksen toiminta, matala kynnys

avaa linkki tästä

Järjestöt toimivat myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan.

Julkaisun nimi: 
Järjestöt toimivat myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan.
Tekijä: 
Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koronapoikkeustilan aikana verkkoryhmillä ja uusilla yhteydenpidon tavoilla oli pystytty säilyttämään yhteys kävijöihin, lievittämään heidän yksinäisyyttään, tarjoamaan tekemistä ja
pitämään yllä arkirutiineja. Työntekijöiden haastatteluissa korostuivat kuitenkin kasvokkaisen tuen ja fyysisen yhdessäolon tärkeys ihmisille ja sähköisten palvelujen käyttämiseen liittyvät vaikeudet.

Julkaisuvuosi: 
2020
Julkaisun tiedot: 

EMY-tiedote 9/2020: 10-11.

Lyhyt kuvaus: 

Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen yhteisessä tutkimushankkeessa (MIPA 2.0) kartoitimme loppukeväästä poikkeustilan vaikutuksia järjestöjen toimintaan ja toimintaan osallistuvien tilanteeseen. Haastattelimme
15 työntekijää kymmenessä järjestössä, jotka ylläpitävät kohtaamispaikkoja tai päiväkeskuksia ja/tai tekevät jalkautuvaa työtä esimerkiksi kadulla päihdeongelmaisten keskuudessa.

Avain-/asiasana(t): korona, koronapoikkeustila, järjestöt, kohtaamispaikka, jalkautuva työ, päihdejärjestö, mielenterveysjärjestö, matalan kynnyksen toiminta, verkkopalvelut

avaa linkki tästä

Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä.

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä.
Tekijä: 
Jurvansuu, S. & Rissanen, P.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Päihde- ja mielenterveystyön yhdistyminen on useissa päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä toiminnan lähtökohta ja arvopohja.

Julkaisuvuosi: 
2017
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2017: s. 1-11. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Joka toisessa aineiston paikallisyhdistyksessä päihde- ja mielenterveysongelmien yhteisesiintyvyys nähtiin vähintään jossain määrin merkittäväksi ongelmaksi toiminnan kohderyhmässä. Yhdistyksissä kaivattiin tehokkaampia keinoja auttaa ja tukea tätä kohderyhmää.

Kolmannes aineiston paikallisyhdistyksistä ilmoitti järjestävänsä päihde- ja mielenterveystyötä yhdistävää toimintaa. Tällaista toimintaa oli esimerkiksi etsivä ja rikosseuraamustyö, erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikka- tai päiväkeskustoiminta. Toiminta perustui suurelta osin yhteistyöhön muiden kolmannen tai julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Kolmanneksessa yhdistyksistä ei koettu tarvetta päihde- ja mielenterveystyön yhdistämiseen.

... mikä: 
Päihde-mielenterveys integraatio
avaa linkki tästä

”Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen”. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointiin.

Julkaisun nimi: 
”Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen”. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointiin.
Tekijä: 
Rissanen, P. & Jurvansuu, S.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnalla on monia myönteisiä yhteyksiä hyvinvointiin.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Tutkimussarja 1/2019: 1-20. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminta tukee toimijoiden koettua hyvinvointia laaja-alaisesti sekä kuntoutumisprosessin että yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Se voi osaltaan vastata mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden kuntoutukseen liittyviin haasteisiin, kuten mielekkäästä toiminnasta ja työelämästä syrjäytymiseen.

Keskeistä hyvinvoinnin kannalta on toiminnan tarjoama mielekäs tekeminen, vertaistuki, osallisuus ja yhteisöllisyys. Saadut palkkiot ovat toimijoille tärkeä aineellinen resurssi. Palkkiokäytäntöjen ennustettavuutta tulisi lisätä sekä palkkioiden ja sosiaaliturvan yhteensovittamista helpottaa.

... mikä: 
Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
avaa linkki tästä

Toimijoiden osallistuminen ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä.

Julkaisun nimi: 
Toimijoiden osallistuminen ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä.
Tekijä: 
Jurvansuu, S.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Osallistumista yhdistysten toimintaan on tuettava vahvemmin.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Tutkimussarja 2/2019. A-klinikkasäätiö

Lyhyt kuvaus: 

Joka kolmannessa päihde- ja mielenterveysalan yhdistyksessä kohderyhmien edustajat osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen vain vähän. Vertaisyhdistyksissä osallistuminen on aktiivisinta ja jäsensidokset vahvimpia. Niissä yhdistyksissä, jotka tuottavat palveluja, osallistuminen erityisesti päätöksentekoon on vähäisempää ja jäsensidos hauraampi.

Yhdistykset tukevat aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia muun muassa vertaisyhdistysten edunvalvonnassa. Palveluja tuottavissa yhdistyksissä on mahdollista vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti.

Jotta ihmiset toiminnan kohderyhmistä voisivat osallistua vahvemmin, aktiivisia toimenpiteitä tarvitaan etenkin uuden kolmannen sektorin yhdistyksissä. Työntekijät ovat tärkeitä monipuolisten mahdollisuuksien luomisessa. Järjestöillä on merkitystä myös paikkoina, joissa aktiivisuudelle ei aseteta vaatimuksia. On tärkeää, että toimintaan voi osallistua omien voimavarojen, halun ja valmiuksien mukaisesti. 

... mikä: 
PÄihde- ja mielenterveysjärjestöt ja -yhdistykset
avaa linkki tästä

Yleisen hyvinvoinnin parantaminen edistävän ja ehkäisevän työn ytimessä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kuvauksia työstään.

Julkaisun nimi: 
Yleisen hyvinvoinnin parantaminen edistävän ja ehkäisevän työn ytimessä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kuvauksia työstään.
Tekijä: 
Ringbom, H.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Mielenterveyden edistämisellä ja ehkäisevällä päihdetyöllä on paljon yhteistä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 8/2019. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö vaikuttavat lähtökohtaisesti erilaisilta toiminnoilta. Molemmissa perusajatuksena kuitenkin on, että hyvinvointi vähentää riskiä mielenterveyden ongelmille tai haitalliselle päihteiden käytölle. Viidentoista järjestötyöntekijän haastattelun perusteella mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön toiminnoilla, jotka kohdistuvat yksilöihin, heidän ihmissuhteisiinsa, yhteisöihin ja yhteiskuntaan, pyritään lisäämään juuri yleistä hyvinvointia. Erona on se, että terveet elintavat painottuvat mielenterveyden edistämisessä, kun taas lakien ja säädösten merkitys korostuu ehkäisevässä päihdetyössä. Mielenterveyden edistämisessä lakeja ja säädöksiä käsiteltiin niiden välillisten vaikutusten kautta: millaisia seurauksia yhteiskunnallisilla päätöksillä ja niiden toteuttamisella on ihmisten mielenterveydelle.

avaa linkki tästä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne
Tekijä: 
Valkonen, J. & Ringbom, H.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koherenssin tunne kuvaa ihmisen tapaa suhtautua kuormittaviin elämäntapahtumiin ja sillä on osoitettu olevan yhteys hänen hyvinvointiinsa. Se muodostuu kyvystä ymmärtää tilanteita, mahdollisuudesta hallita niitä ja asioiden mielekkyydestä.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2018: 1-18.

Lyhyt kuvaus: 

Artikkelissa luodaan katsaus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunteeseen ja siihen, miten se on yhteydessä heidän hyvinvointiinsa. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, miten koherenssin tunne on yhteydessä järjestön toimintaan liittyviin hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Käytettävä aineisto on kerätty päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan eri tavoin osallistuvilta ihmisiltä (N=936). Mukana on niin erilaisissa kohtaamispaikoissa käyviä, työllistettyjä, palveluja käyttäviä, vertaisia kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkin.

avaa linkki tästä

Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.

Julkaisun nimi: 
Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.
Tekijä: 
Tourunen, J., Jurvansuu, S., Pitkänen, T., Rissanen, P., Puumalainen, J., Valkonen, J., Ilomäki, T., Mäenpää, E., Hautamäki, L., Kammonen, K., Nieminen, N., Ringbom, H., Elovainio, M., Jokelainen, S., Sironen, J., Glad, T. & Ahonen J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

MIPA-tutkimusohjelman tutkimustulokset tuovat esille mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskeisyyden päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa, järjestöjen tarjoamien kohtaamisten merkityksen osallistujien hyvinvointiin sekä kokemusasiantuntijuuden vahvistuvan mutta vielä osin jännitteisen aseman järjestöjen toiminnassa.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

A-klinikkasäätiö, maaliskuu 2019

Lyhyt kuvaus: 

Julkaisu kokoaa tiivistetysti yhteen MIPA-tutkimusohjelman neljän vuoden tutkimustuloksia. Julkaisu jakautuu kolmeen osaan: 1) järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoisuutta, 2) järjestöjen toimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvointia sekä 3) vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä koskeviin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Lopuksi kuvataan lyhyesti tutkimuksen mahdollisia rooleja järjestöjen toiminnan osana.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Järjestöt
avaa linkki tästä

Huumori hyvinvoinnin edistäjänä

Julkaisun nimi: 
Huumori hyvinvoinnin edistäjänä
Tekijä: 
Valkonen, J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Huumori edistää hyvinvointia. Huumorilla on sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Joillekin huumori on yhteydessä myös lepoon ja rentoutumiseen. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että huumorin on todettu suojaavan stressiltä ja auttavan tunteiden hallinnassa.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2019: 1-10.

Lyhyt kuvaus: 

MIPA -hankkeen (www.a-klinikkasaatio.fi/mipa) kyselyyn vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnassa mukana olevaa ihmistä. Vastaajat olivat avoimissa kohtaamispaikoissa kävijöitä, palvelun käyttäjiä, vertaisia ja kokemusasiantuntijoita, työllistettyjä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia sekä järjestöjen vapaaehtoisia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ihmisten omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat olivat edistäneet heidän hyvinvointiaan.

Hyvinvointia edisti eniten huumori, mikä taas oli yhteydessä erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin. Huumorilla on siten sosiaalisia vaikutuksia, jotka puolestaan ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Joillekin vastaajille huumori on yhteydessä myös lepoon ja rentoutumiseen. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että huumorin on todettu suojaavan stressiltä ja auttavan tunteiden hallinnassa. Sukupuolten välillä oli eroa siinä, että naiset saivat korkeamman keskiarvon sille, miten huumori edisti hyvinvointia, mutta miehillä huumori oli suhteellisesti tärkeämpää hyvinvoinnille.

Sen lisäksi, että vastaajat arvioivat huumorin edistäneen omaa hyvinvointiaan, yhteys näkyi myös suhteessa vastaajien hyvinvoinnin kokemuksiin. Vahvin yhteys oli positiiviseen mielen hyvinvointiin ja vähemmän vahva onnellisuuteen. Tämä viittaa siihen, että huumori koetaan ensisijassa osaksi ihmisen psyykkistä toimintakykyä.

Järjestöjen toiminnassa osallistujat pitävät hyvinvoinnilleen keskeisenä mahdollisuutta tulla kohdatuksi. Järjestöjen mahdollistamissa kohtaamisissa huumorilla voi olla oma paikkansa.

avaa linkki tästä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet.

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet.
Tekijä: 
Jurvansuu, S. & Rissanen, P.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Järjestöt voivat tukea toimijoiden jaksamista tarjoamalla riittävästi työhön perehdytystä ja työnohjausta sekä kohtuullistamalla toimijoille asetettuja työn odotuksia. Näin voidaan turvata toiminnan kuntoutumista tukeva luonne.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Tutkimussarja 1/2018: 1-15. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Lähtökohdat: Vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä avun ja tuen antajalle että sen saajalle. Määrällistä tutkimusta vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden hyvinvoinnista ja sitä kuormittavista tekijöistä on kuitenkin vähän. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) kerätyn kyselyaineiston avulla tarkasteltiin vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden kokemia väsymisen tunteita ja niihin liittyviä tekijöitä.

Aineisto ja menetelmät: Aineisto koostuu kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön vertais- ja vapaaehtoistoimijoille kohdistetusta kyselystä (n=165). Toimijoiden kokemia väsymisen tunteita ja niiden yhteyksiä yksilön taustatekijöihin ja järjestöjen tukikäytäntöihin selvitettiin tilastollisten perusmenetelmien avulla.

Tulokset: Kolmannes vastaajista ilmoitti kokeneensa väsymisen tunteita toimiessaan tehtävässään. Väsymisen tunteissa ei ollut eroja vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Väsymisen tunteilla oli voimakkaammat yhteydet järjestön tukikäytäntöihin kuin yksilön taustatekijöihin. Väsyminen oli yhteydessä järjestön taholta tulleisiin liiallisiksi koettuihin odotuksiin ja riittämättömäksi koettuun tukeen. Erityisen suuri riski uupumiseen oli vertaistoimijoilla, jotka käyttivät toimintaan paljon aikaa saamatta siitä rahallista korvausta. Riittävällä työhön perehdytyksellä ja työnohjauskäytännöillä oli merkittävä yhteys vähäisempiin jaksamiseen liittyviin ongelmiin.

Päätelmät: Vertais- ja vapaaehtoistoimijoilla on riski väsyä tehtävissään. Heidän jaksamistaan tulee tukea järjestöissä riittävillä tukitoimenpiteillä ja toiminnan riittävällä resursoinnilla.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Vapaaehtois- ja vertaistoiminta
avaa linkki tästä

Sivut