Olet täälläEtusivu Hyvinvointi

Hyvinvointi

JAA SOMESSA

”Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen”. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointiin.

Julkaisun nimi: 
”Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen”. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvointiin.
Tekijä: 
Rissanen, P. & Jurvansuu, S.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnalla on monia myönteisiä yhteyksiä hyvinvointiin.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Tutkimussarja 1/2019: 1-20. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminta tukee toimijoiden koettua hyvinvointia laaja-alaisesti sekä kuntoutumisprosessin että yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Se voi osaltaan vastata mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden kuntoutukseen liittyviin haasteisiin, kuten mielekkäästä toiminnasta ja työelämästä syrjäytymiseen.

Keskeistä hyvinvoinnin kannalta on toiminnan tarjoama mielekäs tekeminen, vertaistuki, osallisuus ja yhteisöllisyys. Saadut palkkiot ovat toimijoille tärkeä aineellinen resurssi. Palkkiokäytäntöjen ennustettavuutta tulisi lisätä sekä palkkioiden ja sosiaaliturvan yhteensovittamista helpottaa.

... mikä: 
Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
avaa linkki tästä

Yleisen hyvinvoinnin parantaminen edistävän ja ehkäisevän työn ytimessä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kuvauksia työstään.

Julkaisun nimi: 
Yleisen hyvinvoinnin parantaminen edistävän ja ehkäisevän työn ytimessä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kuvauksia työstään.
Tekijä: 
Ringbom, H.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Mielenterveyden edistämisellä ja ehkäisevällä päihdetyöllä on paljon yhteistä.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 8/2019. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö vaikuttavat lähtökohtaisesti erilaisilta toiminnoilta. Molemmissa perusajatuksena kuitenkin on, että hyvinvointi vähentää riskiä mielenterveyden ongelmille tai haitalliselle päihteiden käytölle. Viidentoista järjestötyöntekijän haastattelun perusteella mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön toiminnoilla, jotka kohdistuvat yksilöihin, heidän ihmissuhteisiinsa, yhteisöihin ja yhteiskuntaan, pyritään lisäämään juuri yleistä hyvinvointia. Erona on se, että terveet elintavat painottuvat mielenterveyden edistämisessä, kun taas lakien ja säädösten merkitys korostuu ehkäisevässä päihdetyössä. Mielenterveyden edistämisessä lakeja ja säädöksiä käsiteltiin niiden välillisten vaikutusten kautta: millaisia seurauksia yhteiskunnallisilla päätöksillä ja niiden toteuttamisella on ihmisten mielenterveydelle.

avaa linkki tästä

Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää

Julkaisun nimi: 
Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää
Tekijä: 
Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen näkemys siitä, mitä oma arjessa selvitytyminen vaatii. Näkemykseen vaikuttavat muun muassa yksilön arvot, kyvyt, odotukset ja aiemmat kokemukset. Arjesta selviytyminen koostuu osista, jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Jos vaikeudet alkavat kasautua, on tärkeä etsiä ratkaisuja.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Päänsärky 1/2019 s. 14-16.

Lyhyt kuvaus: 

Artikkelissa kerrotaan toimintakykyyn liittyvistä asioista sekä PARADISE-hankkeesta erityisesti migreeniin liittyvistä tuloksista ja kirjallisuudesta.

... mikä: 
migreeni

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne
Tekijä: 
Valkonen, J. & Ringbom, H.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koherenssin tunne kuvaa ihmisen tapaa suhtautua kuormittaviin elämäntapahtumiin ja sillä on osoitettu olevan yhteys hänen hyvinvointiinsa. Se muodostuu kyvystä ymmärtää tilanteita, mahdollisuudesta hallita niitä ja asioiden mielekkyydestä.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2018: 1-18.

Lyhyt kuvaus: 

Artikkelissa luodaan katsaus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunteeseen ja siihen, miten se on yhteydessä heidän hyvinvointiinsa. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, miten koherenssin tunne on yhteydessä järjestön toimintaan liittyviin hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Käytettävä aineisto on kerätty päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan eri tavoin osallistuvilta ihmisiltä (N=936). Mukana on niin erilaisissa kohtaamispaikoissa käyviä, työllistettyjä, palveluja käyttäviä, vertaisia kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkin.

avaa linkki tästä

Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.

Julkaisun nimi: 
Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen mahdollistajina. MIPA -tutkimustulosten yhteenvetoa.
Tekijä: 
Tourunen, J., Jurvansuu, S., Pitkänen, T., Rissanen, P., Puumalainen, J., Valkonen, J., Ilomäki, T., Mäenpää, E., Hautamäki, L., Kammonen, K., Nieminen, N., Ringbom, H., Elovainio, M., Jokelainen, S., Sironen, J., Glad, T. & Ahonen J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

MIPA-tutkimusohjelman tutkimustulokset tuovat esille mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskeisyyden päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa, järjestöjen tarjoamien kohtaamisten merkityksen osallistujien hyvinvointiin sekä kokemusasiantuntijuuden vahvistuvan mutta vielä osin jännitteisen aseman järjestöjen toiminnassa.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

A-klinikkasäätiö, maaliskuu 2019

Lyhyt kuvaus: 

Julkaisu kokoaa tiivistetysti yhteen MIPA-tutkimusohjelman neljän vuoden tutkimustuloksia. Julkaisu jakautuu kolmeen osaan: 1) järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoisuutta, 2) järjestöjen toimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvointia sekä 3) vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä koskeviin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Lopuksi kuvataan lyhyesti tutkimuksen mahdollisia rooleja järjestöjen toiminnan osana.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Järjestöt
avaa linkki tästä

Huumori hyvinvoinnin edistäjänä

Julkaisun nimi: 
Huumori hyvinvoinnin edistäjänä
Tekijä: 
Valkonen, J.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Huumori edistää hyvinvointia. Huumorilla on sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Joillekin huumori on yhteydessä myös lepoon ja rentoutumiseen. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että huumorin on todettu suojaavan stressiltä ja auttavan tunteiden hallinnassa.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2019: 1-10.

Lyhyt kuvaus: 

MIPA -hankkeen (www.a-klinikkasaatio.fi/mipa) kyselyyn vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnassa mukana olevaa ihmistä. Vastaajat olivat avoimissa kohtaamispaikoissa kävijöitä, palvelun käyttäjiä, vertaisia ja kokemusasiantuntijoita, työllistettyjä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia sekä järjestöjen vapaaehtoisia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ihmisten omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat olivat edistäneet heidän hyvinvointiaan.

Hyvinvointia edisti eniten huumori, mikä taas oli yhteydessä erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin. Huumorilla on siten sosiaalisia vaikutuksia, jotka puolestaan ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Joillekin vastaajille huumori on yhteydessä myös lepoon ja rentoutumiseen. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että huumorin on todettu suojaavan stressiltä ja auttavan tunteiden hallinnassa. Sukupuolten välillä oli eroa siinä, että naiset saivat korkeamman keskiarvon sille, miten huumori edisti hyvinvointia, mutta miehillä huumori oli suhteellisesti tärkeämpää hyvinvoinnille.

Sen lisäksi, että vastaajat arvioivat huumorin edistäneen omaa hyvinvointiaan, yhteys näkyi myös suhteessa vastaajien hyvinvoinnin kokemuksiin. Vahvin yhteys oli positiiviseen mielen hyvinvointiin ja vähemmän vahva onnellisuuteen. Tämä viittaa siihen, että huumori koetaan ensisijassa osaksi ihmisen psyykkistä toimintakykyä.

Järjestöjen toiminnassa osallistujat pitävät hyvinvoinnilleen keskeisenä mahdollisuutta tulla kohdatuksi. Järjestöjen mahdollistamissa kohtaamisissa huumorilla voi olla oma paikkansa.

avaa linkki tästä

Läheinen tarvitsee tukea jaksaakseen

Julkaisun nimi: 
Läheinen tarvitsee tukea jaksaakseen
Tekijä: 
Pitkänen, T.
Julkaisumuoto: 
Ammatilliset lehdet
Ingressi: 

Läheisillä on usein tärkeä rooli päihteitä käyttävän ja riippuvuudesta kuntoutuvan tukemisessa, mutta läheiset tarvitsevat tukea myös omalle jaksamiselleen.

Julkaisuvuosi: 
2019
Julkaisun tiedot: 

Taite 1/2019 sivut 6-7

Lyhyt kuvaus: 

Pitkään jatkuva kuormittuminen heikentää läheisen omaa hyvinvointia ja lisää sairastavuutta. Läheisillä on oikeus saada tukea ja apua, mutta kuinka heitä voidaan tukea?

Jutussa kerrotaan lyhyesti tutkimukseen perustuvan Viisi askelta -menetelmän idea ja tausta. Lisäksi tietoa Addiction and the Family International Network eli AFINet verkostosta ja sen ensimmäisestä kansainvälisestä kokouksesta syksyllä 2018. 

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
läheiset
avaa linkki tästä

Pistämällä huumeita käyttävän asiakkaan hyvinvointi

Julkaisun nimi: 
Pistämällä huumeita käyttävän asiakkaan hyvinvointi
Tekijä: 
Hiljanen, U.
Julkaisumuoto: 
Pro gradu -työ
Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kevät 2018

Lyhyt kuvaus: 

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten taustatekijät (sukupuoli, ikä ja paikkakunta) ja asenteet ovat yhteydessä pistämällä huumeita käyttävien ja terveysneuvontapisteessä asioivien elintasoon ja hyvinvointiin sekä mitä palveluja pistämällä huumeita käyttävät asiakkaat ovat käyttäneet.

Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin, Tampereen, Hämeenlinnan, Kouvolan sekä Kotkan pistämällä huumeita käyttävistä henkilöistä, jotka asioivat terveysneuvontapisteissä. Käytössä on ollut 256 henkilön täyttämät kyselylomakkeet, jotka on kerätty syys-marraskuussa 2014. Tutkielma on määrällinen tutkimus. Tutkimusaineiston analysoinnissa on käytetty ristiintaulukointia, frekvenssijakaumia, keskiarvoja sekä varianssianalyysia.

Tutkimuksen ensimmäinen päätulos on erot asenteissa ja elintasossa ikäryhmien ja paikkakuntien välillä. Kyselyn mukaan pienten kaupunkien yli 35-vuotiaat vastaajat tuntevat eniten huono-osaisuutta. Toisaalta he myös kokevat eniten pärjäämisen tunnetta. Heillä on eniten pystyvyyttä velkojen huolehtimisesta, ja he kokevat eniten viranomaisluottamusta. Helsinkiläiset yli 35-vuotiaat vastaajat luottavat eniten ihmisiin, ja heidän tulonsa riittävät parhaiten menoihin. Tamperelaiset yli 35-vuotiaat vastaajat arvioivat saavansa seurakunnalta riittävimmin tukea, apua ja palveluita tarvittaessa, mutta alkoholinkäyttö aiheuttaa heille eniten ongelmia. Helsinkiläiset alle 35-vuotiaat vastaajat saavat kaupungilta riittävimmin tukea, apua ja palveluita. Tamperelaisilla alle 35-vuotiailla vastaajilla on vahvin luottamus parempaan tulevaisuuteen, toisaalta heillä on eniten ongelmia huumeiden ja lääkkeiden käytöstä. Pienten kaupunkien alle 35-vuotiaat vastaajat arvioivat saavansa eniten taloudellista tukea ystäviltä ja sukulaisilta tarvittaessa.

Toinen päätulos on päihdepalvelujen käytön erot miesten ja naisten ja eri paikkakuntien välillä. Kyselyn mukaan pienten kaupunkien miehet käyvät eniten a-klinikalla, ja helsinkiläiset miehet käyttävät eniten katkaisuhoitopalveluita. Tamperelaiset miehet osallistuvat eniten laitoskuntoutuspalveluihin, ja helsinkiläiset naiset käyttävät eniten asumispalveluja.

Palveluja kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei moniongelmaista päihdeasiakasta käännytetä pois palveluista ja huomiota tulee kiinnittää myös pistämällä huumeita käyttävän asiakkaan hoitoon kiinnittymiseen.

Julkaisun teema-alue: 
avaa linkki tästä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet.

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet.
Tekijä: 
Jurvansuu, S. & Rissanen, P.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Järjestöt voivat tukea toimijoiden jaksamista tarjoamalla riittävästi työhön perehdytystä ja työnohjausta sekä kohtuullistamalla toimijoille asetettuja työn odotuksia. Näin voidaan turvata toiminnan kuntoutumista tukeva luonne.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Tutkimussarja 1/2018: 1-15. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Lähtökohdat: Vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä avun ja tuen antajalle että sen saajalle. Määrällistä tutkimusta vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden hyvinvoinnista ja sitä kuormittavista tekijöistä on kuitenkin vähän. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) kerätyn kyselyaineiston avulla tarkasteltiin vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden kokemia väsymisen tunteita ja niihin liittyviä tekijöitä.

Aineisto ja menetelmät: Aineisto koostuu kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön vertais- ja vapaaehtoistoimijoille kohdistetusta kyselystä (n=165). Toimijoiden kokemia väsymisen tunteita ja niiden yhteyksiä yksilön taustatekijöihin ja järjestöjen tukikäytäntöihin selvitettiin tilastollisten perusmenetelmien avulla.

Tulokset: Kolmannes vastaajista ilmoitti kokeneensa väsymisen tunteita toimiessaan tehtävässään. Väsymisen tunteissa ei ollut eroja vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Väsymisen tunteilla oli voimakkaammat yhteydet järjestön tukikäytäntöihin kuin yksilön taustatekijöihin. Väsyminen oli yhteydessä järjestön taholta tulleisiin liiallisiksi koettuihin odotuksiin ja riittämättömäksi koettuun tukeen. Erityisen suuri riski uupumiseen oli vertaistoimijoilla, jotka käyttivät toimintaan paljon aikaa saamatta siitä rahallista korvausta. Riittävällä työhön perehdytyksellä ja työnohjauskäytännöillä oli merkittävä yhteys vähäisempiin jaksamiseen liittyviin ongelmiin.

Päätelmät: Vertais- ja vapaaehtoistoimijoilla on riski väsyä tehtävissään. Heidän jaksamistaan tulee tukea järjestöissä riittävillä tukitoimenpiteillä ja toiminnan riittävällä resursoinnilla.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Vapaaehtois- ja vertaistoiminta
avaa linkki tästä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne

Julkaisun nimi: 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunne
Tekijä: 
Valkonen, J. & Ringbom, H.
Julkaisumuoto: 
Järjestötutkimus
Ingressi: 

Koherenssin tunne on suhteellisen vakiintunut vaihtoehto ongelmalähtöiselle terveyden ja hyvinvoinnin tarkastelulle. Käsitteellä viitataan ihmisen taipumukseen ja kykyyn nähdä elämänsä ja sen tapahtumat ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä. Vahvan koherenssin tunteen on osoitettu auttavan selviytymään erilaisista kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvointi vastoinkäymisistä huolimatta.

Julkaisuvuosi: 
2018
Julkaisun tiedot: 

Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2018: 1-18. A-klinikkasäätiö.

Lyhyt kuvaus: 

Artikkelissa luodaan katsaus päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvien koherenssin tunteeseen ja siihen, miten se on yhteydessä heidän hyvinvointiinsa.

Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, miten koherenssin tunne on yhteydessä järjestön toimintaan liittyviin hyvinvointia edistäviin tekijöihin. Menetelminä on käytetty korrelaatioiden tarkastelua ja keskiarvojen vertailua. Tavoitteena on ollut etsiä aineistosta esille nousevia yhteyksiä ja tutkia sitä, miten ne voisivat auttaa toimintaan osallistuvien hyvinvoinnin edistämisessä.

Käytettävä aineisto on kerätty päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan eri tavoin osallistuvilta ihmisiltä (N=936). Mukana on niin erilaisissa kohtaamispaikoissa käyviä, työllistettyjä, palveluja käyttäviä, vertaisia kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkin.

Taustatekijöistä ikä, koulutus, työssäolo ja parisuhde vaikuttavat vastaajien koherenssin tunteeseen. Mitä useampia ja ajankohtaisempia ongelmia vastaajalla on, sitä matalammaksi koherenssin tunne jää. Vapaaehtoistyöntekijöillä koherenssin tunne on korkein ja palveluita käyttävillä matalin.

Vastaajat, joilla on korkea koherenssin tunne, ovat muita onnellisempia, kokevat elämänsä muita merkityksellisemmäksi ja saavat positiivisen mielen hyvinvoinnin mittarilla muita parempia pistemääriä. Järjestön toiminnassa erityisesti kokemus kohdatuksi tulemisesta korreloi koherenssin tunteen kanssa.

Koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa läpi elämän, vaikka se rakentuukin pääosin lapsuudessa ja nuoruudessa. Järjestöt voivat kehittää toimintaansa siten, että ihmisten kyky ymmärtää elämäntapahtumiaan,
heidän mahdollisuutensa hallita niitä ja ennen kaikkea nähdä oma elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä, vahvistuvat.

Julkaisun teema-alue: 
... mikä: 
Koherenssin tunne ja hyvinvointi
avaa linkki tästä