Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Blogitekstit

Blogitekstit

Susanne Uusitalo: Päihderiippuvuus ja käyttäjä – filosofinen näkökulma

Arjessa tunnumme aina tajuavan, kun joku on jäänyt koukkuun tupakkaan, tai alkoholi tai laittomat päihdeaineet alkavat vallata ihmisen elämää yhä enemmän ja enemmän. Tulkitsemme, että he ovat riippuvaisia näistä päihteistä. Tyypillisesti tämä riippuvuus nähdään myös samanaikaisesti ongelmallisena, vaikka ongelmat voivatkin vaihdella päihteestä toiseen ja ihmisestä toiseen.

Janne Nahkuri: Kahden raiteen huumepolitiikka ja työnjaon tarkistaminen

Helsingin kaupunginvaltuustossa on käsittelyssä aloite suonensisäisesti huumeita käyttäville suunnatusta turvallisesta käyttötilasta. Meillä A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeessa on puolestaan muutaman vuoden ajan yritetty selvittää, miten Suomessa voisi soveltaa monissa maissa käytössä olevia Drug Checking -menetelmiä. Drug Checking on päihdetyötä, jossa tavoitetaan entistä laajemmin huumeita käyttäviä tarjoamalla heille mahdollisuus selvittää laboratoriossa huumeen sisältö ennen sen käyttämistä.

Pirkko Hakkarainen: Sote-kello digittää - Onko kansalaisten luottamukseen oikotietä?

Sote-uudistuksella tavoitellaan kattavia palveluja, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Digitalisaation avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa asiointia, mutta vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että sote-palvelut ovat kaikkien saatavilla. Teknologian tulisi palvella ihmisten tarpeita.

Kansalaisten kuuleminen on tärkeää kaikessa kehittämistoiminnassa. Esimerkiksi Suomi.fi-sivuston kehittämisessä Väestörekisterikeskuksella on oma käyttäjäyhteisö, jolta kerätään palautetta. Erilaiset asiakasraadit ovat tulleet osaksi kehittämistyötä.

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Ohjaako järjestötoimintaa aate vai raha?

Ovatko talouden realiteetit kuitenkin korvaamassa toiminnan inhimilliset arvot? Onko vapaa kansalaistoiminta uhattuna, kun kolmannen sektorin toiminta ammatillistuu ja värittyy liike-elämän toimintaperiaatteilla?

Pia Alarto: Kokemusasiantuntijuuden määrittely tärkeää ja ajankohtaista

Osa tuntuu ajattelevan, että kokemusasiantuntija voi olla kuka tahansa, sillä meillä kaikilla on kokemuksia ja olemme oman kokemuksemme asiantuntijoita. Toiset ajattelevat, että termiin sisältyy enemmän, sillä kokemus yksin ei kuitenkaan tee meistä asiantuntijoita. On kuitenkin tärkeää pohtia hieman, mitä termi tarkoittaa, sillä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 8.2.2018 uutisen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistetaan kokemusasiantuntijoiden avulla.

Riitta Matilainen: Suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tunteminen tarpeen rahapeliongelmaisten auttamisessa

Olen puhunut tutkimuksissani rahapelaamisen kesyttämisestä ja kesyyntymisestä, jolla tarkoitan prosessia, jossa rahapelaamisesta on tehty hyväksyttyä ja jopa toivottavaa toimintaa kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenille, kaupunkilaisille ja maalaisille sekä miehille ja naisille (Suomen tapauksessa jopa lapsille ja nuorillekin). Suomessa kesyttämisprosessi on valtion ja rahapelimonopolien avustuksella onnistunut lähes täydellisesti. Erityisesti Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä, sillä rahapelaamista on opetettu ja opeteltu muun muassa varuskunnissa.

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Tutkimusmatka järjestötoimintaan

Järjestölähtöisen tutkimuksen perimmäisinä tavoitteina voidaan pitää järjestöjen aatteellisen perustan vahvistamista, ratkaisemattomien tarpeiden tunnistamista, äänen antamista yhteiskunnan marginaalissa oleville sekä yhteiskunnallisten järjestelmien ja niiden toimivuuden kyseenalaistamista, kuten Jorma Niemelä on järjestölähtöistä tutkimustoimintaa koskevassa selvityksessään todennut*. Järjestön vastuu toiminnastaan lepää leveämmillä hartioilla, kun edunvalvontaa, vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä johtamista ja päätöksentekoa pohjustaa tutkittu tieto.

Mervi Holm: Suomalainen huumekuolema

Usealla paikkakunnalla syttyy tällä viikolla kynttilät, kun Suomessa vietetään huumeisiin kuolleiden muistopäivää. Koska huumekuolema voidaan käsittää monin eri tavoin, on siitä puhuttaessa hyvä täsmentää mitä sillä tarkoitetaan. 

Huumekuolema on tilastollinen tosiasia.

Mari Pajula: Oliko Vegasin joukkoampujalla peliongelma ja miksi media vaikeni siitä?

Vegasin tapahtumista uutisointia seuratessa kiinnitin myöhemmin huomiota siihen, että vaikka ampujan taustojen ja tapahtuneeseen mahdollisesti vaikuttaneiden tekijöiden selvittäminen ja pohdinta muilta osin oli vilkasta, tuntui siltä kuin ampujan mahdollisesta peliongelmasta oltaisiin suorastaan haluttu vaieta.

Jorma Niemelä: Onko tulevaisuus alustatoimijoiden?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo alan järjestöille niin mahdollisuuksia kuin myös uhkiakin. Voidaanko mahdollisuudet käyttää, riippuu paljon järjestöistä itsestään.

Oleellista on jäsentää, haluaako järjestö toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana (sote) vai enemmänkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä (hyte). Osa järjestöistä haluaa toimia molemmilla saroilla. Itse asiassa kansalaisen, palveluiden käyttäjän, etu on, jos vaikkapa palvelu ja vertaistuki ovat samassa paketissa. Yrittäjät ja valtio vastustavat sinnikkäästi tällaisia kombinaatioita.

Jukka Valkonen: Promootio päihde- ja mielenterveystyössä - mistä puhutaan, kun puhutaan terveyden edistämisestä?

Kalevi ryyppää, vaikka hoitaja on kuinka kertonut, miten haitallista se on hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Pitäisikö Kalevia vaatia lopettamaan viinan juonti, ennen kuin hoito jatkuu vai hyväksyäkö ryyppääminen? Paha pulma ammattilaiselle. Kuntouttaja esittäisi ehkä syitä olla juomatta, ehkäisevän työn tekijä pyrkisi ennakoimaan repsahdusta tekemällä viinan saatavuuden vaikeammaksi ja päihdehoitaja miettisi, miten vähentää ryyppäämisestä aiheutuvia haittoja. Mitä tekisi terveyden edistämisen ammattilainen? Edellisiin nähden ei mitään.

Sisko Salo-Chydenius: Asiakaslähtöisyys – retoriikkaa vai todellista toimintaa?

Huolimatta lainsäädännöstä, hallitusohjelmista, STM:n suosituksista ja kehittämisohjelmista sosiaali- ja terveydenhuollon muutos kohti asiakaslähtöisyyttä on hidasta ja haasteellista. Asiakaslähtöisyys on kirjattu miltei jokaisen organisaation keskeiseksi arvoksi, mutta tutkimuksien mukaan sen toteutuminen toiminnassa ihmisen osallisuutena ja mahdollisuutena tehdä päätöksiä on edelleen vähäistä.

Rauno Mäkelä: Asiakkaan velvollisuuksista ja kyvyistä

Luin Suomen Lääkärilehdestä lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen mielenkiintoisen kirjoituksen potilaan velvollisuuksista, joita hän nimitti ”kymmeneksi käskyksi” (Launis 2016). Mietin, miten ne sopisivatko päihdeasiakkaiden tai -potilaiden hoitoon. Lainsäädäntömme mukaan myös päihdeasiakas oletetaan autonomiseksi ja itsemääräämiskykyiseksi henkilöksi, joka omaehtoisesti hakee tarpeenmukaisia palveluja. Päihdehuoltolain mukaiset tahdosta riippumattomat hoidothan ovat, voimassa olevasta laista huolimatta, unohdettu jo vuosia sitten.

Rauno Mäkelä: Eettinen kysymys päihdetyölle: Miksi vain pieni osa päihdeongelmaisista on hoidon piirissä?

Hoitoetiikan neljä keskeistä näkökulmaa ovat ihmisen autonomian kunnioittaminen, hyödyn tuottaminen hoidon avulla, hoidon haittojen välttäminen sekä oikeudenmukaisuus. Suomalainen hoitojärjestelmä arvostaa ihmisen autonomiaa, siis itsemääräämisoikeutta ja itsemääräämiskykyä. Tämä koskee myös päihdeongelmaisia, ainakin päihdehuoltolain mukaan. Hyötyjä ja haittoja pyritään arvioimaan sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön hoitotyön kokemusten avulla.

Sivut