Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Blogitekstit

Blogitekstit

Tuuli Pitkänen: Arjen perusasioista selviytymiseen on kaikilla oikeus

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen näkemys siitä, mitä oma arjessa selviytyminen vaatii. Näkemykseen vaikuttavat mm. yksilön arvot, kyvyt, odotukset ja aiemmat kokemukset. Arjesta selviytyminen koostuu osista, jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Jos vaikeudet alkavat kasautua, on tärkeä etsiä ratkaisuja. Yhdenkin vaikeuden ratkaiseminen heijastuu myönteisesti kokonaisuuteen.

Irina Köntti: Näkymättömästä näkyväksi – korvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen

Tove Janssonin Näkymätön lapsi -tarinassa Tuu-tikki tuo Muumitaloon tytön, Ninnin, joka on muuttunut näkymättömäksi. Ninni on elänyt ilmapiirissä, jossa häntä ei ole haluttu ja häntä on kohdeltu kaltoin. Muumitalossa asuessaan hänestä alkaa näkyä osia pikku hiljaa. Ensin tassut, sitten jalat, mekko. Kohta kaikki muu, paitsi kasvot näkyvät. Ratkaiseva käänne tapahtuu, kun Muumipappa on leikillään työntämässä Muumimammaa mereen laiturilta. Tästä Ninni säikähti niin, että puraisi kiukkuisena Muumipappaa hännästä estääkseen tätä aikeissaan. Samassa Ninnin kasvot tulevat näkyviin.

Susanne Uusitalo: Päihderiippuvuus ja käyttäjä – filosofinen näkökulma

Filosofinen tutkimus voi tuntua teoreettiselta ja sen yhteyttä käytännön asioihin voi olla joskus vaikea nähdä. Käsitteiden filosofinen tarkastelu tarjoaa kuitenkin näkökulman päihderiippuvuuteen ja päihteiden käyttöön sellaisella tavalla, jota esimerkiksi sanojen syntyhistorian tai käsitteiden kulttuurihistorian ymmärtäminen ei tarjoa. Päihdeongelmien pohdinnassa on tärkeää myös ymmärtää ne ennakko-oletukset, joita meillä kaikilla on liittyen erilaisiin inhimillisiin toimintoihin. Esimerkiksi riippuvuuden näkeminen osana ihmisen ongelmakäyttäytymistä voi merkitä hyvinkin erilaisia asioita, riippuen niistä lähtökohdista, joista toimintaa tarkastellaan.

Janne Nahkuri: Kahden raiteen huumepolitiikka ja työnjaon tarkistaminen

Keskustelu Suomen huumausainepolitiikan linjoista on jälleen ajankohtainen. Eniten puhuttaa käytöstä rankaiseminen ja rekisterimerkinnät, mutta rikosoikeusoikeudelliset kysymykset ovat vain yksi huumausainepolitiikan ulottuvuus ja laajemmin käsitettynä huumepoliittinen keskustelu on ajankohtaista myös ennalta ehkäisevän ja haittoja vähentävän päihdetyön näkökulmasta. Suomen huumepolitiikka noudattaa kokonaiskieltopolitiikkaa, mutta sen rinnalla kulkee myös haittojen vähentämisen politiikka. Tätä yhdistelmää kutsutaan kahden raiteen politiikaksi. 

Pirkko Hakkarainen: Sote-kello digittää - Onko kansalaisten luottamukseen oikotietä?

Sote-uudistuksella tavoitellaan kattavia palveluja, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Digitalisaation avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa asiointia, mutta vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että sote-palvelut ovat kaikkien saatavilla. Teknologian tulisi palvella ihmisten tarpeita. Kansalaisten kuuleminen on tärkeää kaikessa kehittämistoiminnassa.

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Ohjaako järjestötoimintaa aate vai raha?

Kansalaisjärjestöihin liitetään vahvasti ajatus toiminnan itsenäisyydestä ja omaehtoisuudesta. Toiminnassa vastataan kohderyhmän esiin nostamiin ja toimintaympäristössä havaittuihin tarpeisiin usein vertais- ja vapaaehtoisvoimin. Rahan ei ole katsottu olevan merkittävä osa yhtälöä, koska toiminnassa tavoitellaan kohderyhmien hyvinvoinnin ja aseman paranemista, ei taloudellisia etuja

Pia Alarto: Kokemusasiantuntijuuden määrittely tärkeää ja ajankohtaista

Minä kuulin termin kokemusasiantuntija ensimmäisen kerran syksyllä 2011. Aloitin silloin Mielen avain -hankkeen järjestämän kokemusasiantuntijakoulutuksen, josta valmistuin kesällä 2012. Tuolloin kokemusasiantuntijuus oli monille uusi termi, vaikka paikoittain oli koulutettu kokemusasiantuntijoita jo pitkään. Tänä päivänä kokemusasiantuntijatermiä käytetään melko yleisesti myös sotealan ulkopuolella. Mutta mitä tällä termillä oikein tarkoitetaan? 

Riitta Matilainen: Suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tunteminen tarpeen rahapeliongelmaisten auttamisessa

Elämme Suomessa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa rahapelaaminen on läsnä kaikkialla arkielämässä eikä rahapelaamista tai sen mainontaa voi oikein paeta, vaikka niin tahtoisikin.  Näin on itse asiassa ollut Suomessa jo pitkään. Maailmanlaajuisestikin ajatellen rahapelaaminen laillistettiin Suomessa melko varhain 1920-luvulta lähtien vuoden 1889 ”rahapelikieltolain” jälkeen eikä rahapelimainontaa ole juurikaan rajoitettu. 

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Tutkimusmatka järjestötoimintaan

Järjestölähtöisen tutkimuksen perimmäisinä tavoitteina voidaan pitää järjestöjen aatteellisen perustan vahvistamista, ratkaisemattomien tarpeiden tunnistamista, äänen antamista yhteiskunnan marginaalissa oleville sekä yhteiskunnallisten järjestelmien ja niiden toimivuuden kyseenalaistamista, kuten Jorma Niemelä on järjestölähtöistä tutkimustoimintaa koskevassa selvityksessään todennut. Järjestön vastuu toiminnastaan lepää leveämmillä hartioilla, kun edunvalvontaa, vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä johtamista ja päätöksentekoa pohjustaa tutkittu tieto. Tutkittu tieto voi myös vahvistaa sekä järjestöidentiteettiä että sisäistä ja ulkoista luottamusta toimintaa kohtaan – toiminnan uskottavuutta.

Mervi Holm: Suomalainen huumekuolema

Usealla paikkakunnalla syttyy tällä viikolla kynttilät, kun Suomessa vietetään huumeisiin kuolleiden muistopäivää. Koska huumekuolema voidaan käsittää monin eri tavoin, on siitä puhuttaessa hyvä täsmentää mitä sillä tarkoitetaan. 

Mari Pajula: Oliko Vegasin joukkoampujalla peliongelma ja miksi media vaikeni siitä?

Myönnän. Ensimmäinen ajatukseni kuultuani tuoreeltaan rahapelien Mekassa Las Vegasissa 2.10.2017 tapahtuneesta joukkoampumisesta oli, että ampuminen todennäköisesti tavalla tai toisella kytkeytyy ongelmapelaamiseen. Heti perään ajattelin, että olenko ammattini puolesta liiankin herkistynyt näkemään ongelmapelaamista myös siellä, missä sitä ei ole.

Jorma Niemelä: Onko tulevaisuus alustatoimijoiden?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo alan järjestöille niin mahdollisuuksia kuin myös uhkiakin. Voidaanko mahdollisuudet käyttää, riippuu paljon järjestöistä itsestään. Oleellista on jäsentää, haluaako järjestö toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana (sote) vai enemmänkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä (hyte). Osa järjestöistä haluaa toimia molemmilla saroilla. Itse asiassa kansalaisen, palveluiden käyttäjän, etu on, jos vaikkapa palvelu ja vertaistuki ovat samassa paketissa. Yrittäjät ja valtio vastustavat sinnikkäästi tällaisia kombinaatioita.

Jukka Valkonen: Promootio päihde- ja mielenterveystyössä - mistä puhutaan, kun puhutaan terveyden edistämisestä?

Mielenterveys ajatellaan nykyisin kaksiulotteisena asiana. Toisaalta meillä on mielenterveyden häiriöitä ja -sairauksia, toisaalta positiivista mielenterveyttä. Ajatellaan, että nämä voivat esiintyä myös rinnakkain.

Sisko Salo-Chydenius: Asiakaslähtöisyys – retoriikkaa vai todellista toimintaa?

Huolimatta lainsäädännöstä, hallitusohjelmista, STM:n suosituksista ja kehittämisohjelmista sosiaali- ja terveydenhuollon muutos kohti asiakaslähtöisyyttä on hidasta ja haasteellista. Asiakaslähtöisyys on kirjattu miltei jokaisen organisaation keskeiseksi arvoksi, mutta tutkimuksien mukaan sen toteutuminen toiminnassa ihmisen osallisuutena ja mahdollisuutena tehdä päätöksiä on edelleen vähäistä.

Rauno Mäkelä: Asiakkaan velvollisuuksista ja kyvyistä

Luin Suomen Lääkärilehdestä lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launiksen mielenkiintoisen kirjoituksen potilaan velvollisuuksista, joita hän nimitti ”kymmeneksi käskyksi” (Launis 2016). Mietin, miten ne sopisivatko päihdeasiakkaiden tai -potilaiden hoitoon. Lainsäädäntömme mukaan myös päihdeasiakas oletetaan autonomiseksi ja itsemääräämiskykyiseksi henkilöksi, joka omaehtoisesti hakee tarpeenmukaisia palveluja. Päihdehuoltolain mukaiset tahdosta riippumattomat hoidothan ovat, voimassa olevasta laista huolimatta, unohdettu jo vuosia sitten.

Rauno Mäkelä: Eettinen kysymys päihdetyölle: Miksi vain pieni osa päihdeongelmaisista on hoidon piirissä?

Hoitoetiikan neljä keskeistä näkökulmaa ovat ihmisen autonomian kunnioittaminen, hyödyn tuottaminen hoidon avulla, hoidon haittojen välttäminen sekä oikeudenmukaisuus. Suomalainen hoitojärjestelmä arvostaa ihmisen autonomiaa, siis itsemääräämisoikeutta ja itsemääräämiskykyä. Tämä koskee myös päihdeongelmaisia, ainakin päihdehuoltolain mukaan. Hyötyjä ja haittoja pyritään arvioimaan sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön hoitotyön kokemusten avulla. Oikeudenmukaisuus on kyseenalainen asia, kun kerran kaikki hoitoa tarvitsevat tai haluavat eivät ole hoidon piirissä.

Sivut