Sisällönsuunnittelijan työssäni A-klinikkasäätiöllä olen havainnut, että kokemusasiantuntijuus ja palvelumuotoilu voivat olla ratkaisevia menestystekijöitä sähköisen palvelun, erityisesti sen sisällön, menestyksekkäässä kehittämisessä. Olen työssäni kehittänyt kahta sähköistä palvelua: yhtä päihdekuntoutujille suunnattua tukipakettia elämänhallinnan lisäämisen tueksi ja toista kuntoutusohjaajille tukemaan heitä työssään ja laajentamaan osaamistaan.

Tämän päivän järjestötyö on usein vaativaa asiantuntijatyötä. Oman alan erityisosaamisen lisäksi työ vaatii laajempaa tuntemusta järjestötyöhön liittyen. Järjestöt ovat usein suhteellisen pieniä työpaikkoja ja työtehtävät vaihtelevat käytännön kokousvalmisteluista aina projektinhallintaan ja asiantuntijalausuntojen laatimiseen. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan siihen, miten järjestö onnistuu tavoitteissaan. 

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua vanhusten hoivapalveluissa ilmenneistä vakavista puutteista. Toimintayksiköitä on jouduttu sulkemaan. Ongelmia on ollut niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Onko vikaa vain palvelua tuottavassa yksikössä vai myös siinä, ohjataanko ihmiset avun tarpeen mukaisesti oikeisiin palveluihin?

Viihdettä, jännitystä ja aina uusi mahdollisuus voittoon. Satunnaisuus, nopea tempo, erilaiset äänet ja visuaaliset elementit, läheltä piti -tilanteet ja palkkioiden tuoma mielihyvä. Digipelit (tietokone-, konsoli- ja mobiilipelit) ja rahapelit käyttävät paljon samoja tekniikoita pitääkseen pelaajan otteessaan ja kannustaessaan pelaamaan lisää. Perinteisesti raha on ollut keskeinen erottava elementti, mutta digipelien uudenlaisten maksulogiikoiden myötä tämä ero on osittain kadottanut merkitystään.

Oletko koskaan pohtinut, millaista on hyvä kohtaaminen? Minä olen pohtinut tätä kysymystä paljon. Mielestäni hyvä kohtaaminen perustuu läsnä olemiseen ja luottamukseen. Hyvä kohtaaminen on vastavuoroista ja toista osapuolta kunnioittavaa. Siihen liittyy ihmisen hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän on. Ihminen saa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, omine tarpeineen ja elämänkokemuksineen.

Jos ei ole osallinen, on syrjässä, ei kuulu joukkoon, on näkymätön. Olemme ihmisinä erilaisia siinä mielessä, kuinka paljon haluamme olla esillä ja näkyvillä. Toisen viihtyvät suuren yleisön edessä, toisille riittää yksi hyvä ystävä. Mutta tuskin kukaan haluaa olla täysin näkymättömissä, täysin osaton omasta elämästään.

Keskustelu Suomen huumausainepolitiikan linjoista on jälleen ajankohtainen. Eniten puhuttaa käytöstä rankaiseminen ja rekisterimerkinnät, mutta rikosoikeusoikeudelliset kysymykset ovat vain yksi huumausainepolitiikan ulottuvuus ja laajemmin käsitettynä huumepoliittinen keskustelu on ajankohtaista myös ennalta ehkäisevän ja haittoja vähentävän päihdetyön näkökulmasta. Suomen huumepolitiikka noudattaa kokonaiskieltopolitiikkaa, mutta sen rinnalla kulkee myös haittojen vähentämisen politiikka. Tätä yhdistelmää kutsutaan kahden raiteen politiikaksi. 

Kansalaisjärjestöihin liitetään vahvasti ajatus toiminnan itsenäisyydestä ja omaehtoisuudesta. Toiminnassa vastataan kohderyhmän esiin nostamiin ja toimintaympäristössä havaittuihin tarpeisiin usein vertais- ja vapaaehtoisvoimin. Rahan ei ole katsottu olevan merkittävä osa yhtälöä, koska toiminnassa tavoitellaan kohderyhmien hyvinvoinnin ja aseman paranemista, ei taloudellisia etuja

Elämme Suomessa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa rahapelaaminen on läsnä kaikkialla arkielämässä eikä rahapelaamista tai sen mainontaa voi oikein paeta, vaikka niin tahtoisikin.  Näin on itse asiassa ollut Suomessa jo pitkään. Maailmanlaajuisestikin ajatellen rahapelaaminen laillistettiin Suomessa melko varhain 1920-luvulta lähtien vuoden 1889 ”rahapelikieltolain” jälkeen eikä rahapelimainontaa ole juurikaan rajoitettu.