Olet täälläEtusivu Riitta Matilainen: Suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tunteminen tarpeen rahapeliongelmaisten auttamisessa

Riitta Matilainen: Suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tunteminen tarpeen rahapeliongelmaisten auttamisessa

Hedelmäpelikone, jossa muodostuu kirjaimista sana "STOP".

Elämme Suomessa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa rahapelaaminen on läsnä kaikkialla arkielämässä eikä rahapelaamista tai sen mainontaa voi oikein paeta, vaikka niin tahtoisikin.  Näin on itse asiassa ollut Suomessa jo pitkään. Maailmanlaajuisestikin ajatellen rahapelaaminen laillistettiin Suomessa melko varhain 1920-luvulta lähtien vuoden 1889 ”rahapelikieltolain” jälkeen eikä rahapelimainontaa ole juurikaan rajoitettu. 

Olen puhunut tutkimuksissani rahapelaamisen kesyttämisestä ja kesyyntymisestä, jolla tarkoitan prosessia, jossa rahapelaamisesta on tehty hyväksyttyä ja jopa toivottavaa toimintaa kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenille, kaupunkilaisille ja maalaisille sekä miehille ja naisille (Suomen tapauksessa jopa lapsille ja nuorillekin). Suomessa kesyttämisprosessi on valtion ja rahapelimonopolien avustuksella onnistunut lähes täydellisesti.

Erityisesti Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä, sillä rahapelaamista on opetettu ja opeteltu muun muassa varuskunnissa. Myös valtion yleisradioyhtiö YLE on ollut historiallisesti erittäin merkittävä rahapelaamisen kesyttäjä vakioveikkaustulosriveineen ja lottoarvontalähetyksineen. Erityisesti 1970-luvulta lähtien loton läpimurron myötä rahapelaamisesta tuli hyvän kansalaisuuden symboli. ”Kansanterveydelle” ja ”Suomalainen voittaa aina” ovat hyvin monelle tuttuja sloganeita, joiden avulla on voinut lieventää rahallisten rahapelimenetysten aiheuttamaa mahdollista tuskaa, sillä rahojen on ajateltu menevän koko suomalaista yhteiskuntaa hyödyttäviin kohteisiin.

Mitkä sitten ovat muita suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteitä ainutlaatuisen valtion roolin lisäksi? Erityisesti vanhemmat ikäpolvet ovat kasvaneet hyvin vapaassa rahapelijärjestelmässä, jossa on toki ollut rahapelimonopolit, mutta jonka sisäinen sääntely on ollut hyvin lievää ikärajattomine peleineen, raha-automaattien hyvin laajoine hajasijoituksineen ja lähes rajoittamattomine mainontoineen. Niinpä vuonna 2011 voimaan tullut 18 vuoden ikäraja kaikkiin rahapeleihin onkin yksi suurimpia muutoksia suomalaisessa rahapelikulttuurissa.

On mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti kulttuurinen muutos tapahtuu lasten ja nuorten rahapelaamisessa ja siihen suhtautumisessa. Monet suomalaiset ovat kokeneet lapsena ja nuorena rahapeliautomaateilla pelaamisen eräänlaisena aikuistumisriittinä. On viitteitä, että rahapelaamisen ikärajavalvonta ei toimi vielä lainkaan niin hyvin kuin alkoholin tai tupakan kohdalla.

Internetin tulo on mahdollistanut suuren muutoksen rahapelaamisen rytmeissä ja tiloissa. Tarjolla olevien pelien lukumäärä on moninkertaistunut ja netissä on mahdollista pelata myös muita kuin suomalaisen monopolin pelejä. Pelaamisen rytmi on kiihtynyt: Kerran viikossa pelattava lotto on vaihtunut jokapäiväiseen Kenoon, 24/7-nettipokeriin tai livevedonlyöntiin. Rahapelaaminen on mahdollista ilman sosiaalista kanssakäymistä kotisohvalla oman kännykän avulla. Rahapelaaminen ikään kuin muuttaa kotiin tai taskuun yhdeksi mahdolliseksi viihdemuodoksi suoratoistopalveluiden ja YouTuben joukossa.

Jokaisen rahapeliongelmaisten kanssa työskentelevän kannattaisi tutustua suomalaisen rahapelijärjestelmän ja -kulttuurin erityispiirteisiin, jotta hän voi ymmärtää rahapeliongelmaisia. Rahapeliongelma ja kokemus siitä määräytyvät kulttuurisesti: On hyvä tietää, mikä on suomalaisessa rahapelikulttuurissa ”normaalia” pelaamista ja mikä ei, jotta voi ymmärtää rahapeliongelmia ja niiden vakavuutta.

Tietämys erilaisten rahapelikulttuurien ja -käytäntöjen historiallisista juurista antaa myös aseita kyseenalaistaa luonnollisilta ja ”oikeilta” tuntuvia käsityksiä rahapelaamisesta. Rahapelaamisessa on kyse omaan aikaansa ja paikkaansa sidotusta toiminnasta, jota voidaan ja jota pitää tarvittaessa muuttaa. Samalla on hyvä pohtia sitä, mikä on oma suhde rahapelaamiseen ja siitä saataviin tuottoihin, jotka THL:n uusimpien tutkimusten mukaan kerätään pieneltä ongelmallisesti pelaavien joukolta.

Riitta Matilainen
Kirjoittaja työskentelee Alkoholitutkimussäätiön apurahalla tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

 

Tutustu myös Tietopuussa

Blogi: Oliko Vegasin joukkoampujalla peliongelma ja miksi media vaikeni siitä?

Tutkimustiivistelmä: Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery

Tutkimustiivistelmä: Rahapelihaittojen ehkäisyn paikallinen toimeenpano ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain jälkeen.

 

Blogiarkisto »

 

Pääteema: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan