Olet täälläEtusivu Piia Niilola: Miten asiointi sujuu? – Yksinkertainen kysymys voi auttaa tunnistamaan digisyrjäytymistä!

Piia Niilola: Miten asiointi sujuu? – Yksinkertainen kysymys voi auttaa tunnistamaan digisyrjäytymistä!

JAA SOMESSA

Kaksi henkilöä kävelee graffittikuvan edustalla ja toisella on tietokone kädessä.

Aikoinaan köyhiltä ei kielletty kynää ja paperia. Onko meillä varaa kieltää laitteet ja yhteydet?

Digitaalisten välineiden käyttö on pääosin hyväosaisten hommaa. Ohjelmistot suunnitellaan ihmisille, jotka lukevat vaivatta ja ymmärtävät, mitä nappia painaa, vaikka selitystä ei tarjottaisi. Päästäksesi käyttämään erilaisia palveluja, tarvitset toimivan laitteen, riittävät yhteydet ja taidot, joilla edetä. 

Laitteet ja yhteydet maksavat, eikä monien palveluiden käyttö onnistu ilman kotiosoitetta tai pankkitunnuksia. Toisinaan tarvitaan myös kaverin apua. 
Yhteiskuntamme digitalisoituu jatkuvasti enemmän. Lainsäädännöllä kannustetaan rakentamaan pääosin sähköisiä palveluita. Ihmiset ohjataan itsenäiseen asiointiin ja hoitamaan niin viranomaisasioinnit kuin vapaa-ajan toimet verkossa. Ihmisen pitää itse tietää ja kyetä nimeämään, mitä tarvitsee tai etsii. 

Kasvokkaisetkin tapaamiset sovitaan sähköisillä alustoilla. Tämä tekee arjestamme usein nopeaa ja reaktiivista: tieto on aina lähellä. Vai onko sittenkään kaikille?
Viranomaisasioinnissa ehdoton tarve on sähköinen tunnistautuminen, johon tarvitaan useimmiten pankkitunnuksia. Vaikka pankkilaki velvoittaakin jokaiselle kuuluvaksi pankkipalvelut, eivät kaikki sähköisen tunnistautumisen välineitä saa. 

Vaatimusten vuoksi osa ihmisistä putoaa pois digipalveluiden piiristä. Mutta onko se sitten niin vakavaa?

Nykyinen järjestelmä ajaa digisyrjäytymiseen

Muistatko vielä Alepan ilmoitustaulun, jossa etsittiin lastenvahtia, tarjottiin ryhmäjumppaa tai myytiin hyväkuntoista, mutta vähän käytettyä sohvaa? 
Käyttöliittymä oli hyvin manuaalinen: nappasit puhelinnumerolapun ilmoituksesta ja otit yhteyttä. Taulu oli avoin lähes kaikille. Tänä päivänä ilmoitustaulut ovat sähköistyneet, eikä kaikilla ole enää samanlaista pääsyä niiden äärelle.

Menetät monta asiaa, jos et ole mukana digitaalisessa yhteiskunnassa. Digisyrjäytymisestä puhutaan vienolla äänellä, mutta samanaikaisesti toteutamme järjestelmällistä digitaalisen syrjäyttämisen strategiaa monella eri tasolla. 

Netti on auki 24/7 eikä välitä, onko ihminen päihtynyt tai millaisissa vaatteissa on liikkeellä. Fyysiset, kohtaavat palvelut taas ovat auki virastoaikaan ja vaativat sähköistä ajanvarausta sekä kykyä ennakoida sitä, missä huomenna on. Lisäksi päihtyneenä, edes asiointikunnossa, et ole aina tervetullut.

Päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus ja vähävaraisuus ovat teemoja, jotka eivät näy digiuutisten kärkiotsikoissa. Juuri näiden teemojen äärellä palveluita, tukea ja apua tarvittaisiin kaikkein eniten. 

Jos ihminen, jolle muutoinkin asiointi on työlästä, jätetään itseohjautuvan sekä usein hyvin kryptisen asiointiportaalin äärelle, voidaan todeta, että hänet jätetään palveluista suorastaan heitteille. 

Digipalvelut kuuluvat jokaiselle

Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tarvitsemiaan palveluita, taustastaan tai haasteistaan riippumatta.

Digipalveluiden tulee kuulua kaikille, jotka kykenevät ja haluavat niitä käyttää. Siksi meidän on varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus laitteeseen ja nettiyhteyteen. Lisäksi ihmisille on tarjottava digitukea, riippumatta siitä, millaisia haasteita heillä on muutoin elämässään. 

Digivälineiden hallitseminen ei kuitenkaan saa olla ehto palveluiden saamiselle. Palveluita tulee tarjota muut asiat kuin pelkkä digitaalisuus ja kustannustehokkuus edellä.

Kannustan jokaista asiakkaita kohtaavaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ottamaan puheeksi myös digitaidot. Kysymyksen pitäisi tulla yhtä luontevasti kuin tiedustelun päihteiden käytöstä, toimeentulosta tai läheissuhteista. 

”Miten asiointi sujuu?”
Kysymyksen jälkeen tehtäväksemme jää huolehtia, että palveluissa asiointi oikeasti sujuu – diginä, kasvokkain tai hybridimallina. 

Kirjoittaja:
Piia Niilola
digiprovokaattori ja projektipäällikkö,
Digiosallisuutta asunnottomille -hanke
Sininauhaliitto
#Digiosallisuus -FB

Tutustu myös Tietopuussa

Katsauksia ja näkökulmia-artikkeli: Lähipalveluista sähköisiin etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana (pdf).

Tiimi-lehden Tutkittua-artikkeli: Digipalvelut eivät tavoita päihdehoidon asiakaskuntaa (pdf). 

Blogiarkisto » 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan