Olet täälläEtusivu Mervi Holm: Suomalainen huumekuolema

Mervi Holm: Suomalainen huumekuolema

JAA SOMESSA

Pieni lapsi istuu rannalla ja katsoo merta.

Usealla paikkakunnalla syttyy tällä viikolla kynttilät, kun Suomessa vietetään huumeisiin kuolleiden muistopäivää. Koska huumekuolema voidaan käsittää monin eri tavoin, on siitä puhuttaessa hyvä täsmentää mitä sillä tarkoitetaan. 

Huumekuolema on tilastollinen tosiasia.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus sekä Tilastokeskus tilastoivat huumekuolemat niin sanotun selection B-laskentatavan mukaisesti. Huumekuolemiksi lasketaan ne tapaukset, joissa kuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai huumeiden aiheuttama myrkytys. Tämän laskentatavan mukaan vuonna 2015 Suomessa kuoli huumeisiin 166 henkilöä.

Huumekuolemista puhuttaessa voidaan puhua myös yliannostuksista. Niistä, jotka aiheutuvat tahattomasta vahingosta. Vuonna 2015 Suomessa kuoli yliannostuksiin 119 henkilöä. Neljä viidestä huumekuolemasta liittyy opioidien käyttöön.

Kun laskuista jättää pois oikeuslääketieteellisten kuolemansyyselvitysten seurauksena laaditut tilastot, näyttäytyvät huumekuolemat hyvin toisinlaisina.

Huumeisiin kuolleen vanhempi voi kokea menettäneensä lapsena huumeille jo kauan ennen kuin lapsi on virallisesti kuollut. Pelonsekaista vihaa ja katkeruutta tunteva puoliso taas voi julistaa huumeita käyttävän kuolleeksi jo kauan ennen todellista kuolemaa. Kipeä aihe suljetaan tuskaisen mielen ulkopuolelle.

Huumeisiin virallisesti kuolleen äidin tai isän lapsi saattaa kieltää kuoleman kokonaan. Leikit kuolleen vanhemman kanssa jatkuvat - aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Huumekuolema on aina myös subjektiivinen kokemus.

Joskus kuulee sanottavan, että huumeisiin kuolee aina hyvät tyypit. Huumeporukasta lähes jokainen on menettänyt ystävänsä huumeille. Sekin tekee kipeää. Vaikka kuolinsyynä on opioidiyliannostus, saattaa kaverin mieli kääntää kuoleman syyksi hoitamattoman C-hepatiitin tai verenmyrkytyksen. Näin kuolemaa on helpompi tarkastella ilman, että sen riski tulee liian lähelle itseä.

Nimetään huumekuolemat miten hyvänsä, jättävät ne aina jälkeensä monimutkaisen vyyhdin tunteita, tapahtumaketjuja ja toimenpiteitä.

Suomessa huumeiden käyttöön liittyviä kuolemia pyritään hillitsemään kaksiraiteisella huumepolitiikalla, jossa huumeiden kokonaiskieltopolitiikka ja haittoja vähentävä politiikka kulkevat käsikädessä. Suomalaisessa huumepolitiikassa on vahva kansanterveydellinen aspekti. Huumeidenkäyttäjälle on tarjolla koko joukko palveluja hänen terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi – myös huumeiden käyttöön liittyvien ennenaikaisten kuolemien ehkäisemiseksi.

Opioidikorvaushoito ja matalan kynnyksen terveysneuvontatoiminta ehkäisevät huumekuolemia.

Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna Suomessa tapahtuu huumekuolemia varsin vähän. Pohjois-Amerikassa tilanne on toinen. Yhdysvaltoihin julistettiin kansallinen hätätila huume-epidemian vuoksi. Naloksonia jaetaan kaduilla, sillä on todennäköistä, että opioidiyliannostusta joutuu todistamaan kuka hyvänsä kadulla kulkija. Yhdysvalloissa kuolee huumeisiin saman verran ihmisiä päivässä, kuin Suomessa koko vuoden aikana.

Euroopassa opioidien käyttäjien kuolleisuus on 5–10 kertaa korkeampi kuin muun saman ikäisen ja samaa sukupuolta edustavan väestön. Välillisesti huumeisiin kuolee huomattavasti useampi esimerkiksi tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien kautta.

Vaikka kuolema on lopullinen, voi sitä myös toivoa.

Kun huumeita käyttää, saa kemiallinen reaktio aikaan harhakuvitelman hyvänolontunteesta, joka halutaan toistaa. Tunteen mentyä ohi, alkaa pelko vieroitusoireista. Jos uutta annosta ei ole saatavilla, syntyy kuolemanpelko. Kun vieroitusoireet eivät jatkuessaan mene ohi, synnyttää se pelon, ettei kuolekaan. Tähän kivuliaaseen hyrrään joutuessaan saattaa tuskassa pyörimiseen kyllästynyt myös itse yrittää avittaa kuolemaa. 

Vuonna 2015 huumeilla tehtiin 24 itsemurhaa. Itsemurhissa naiset ovat yliedustettuina.

Vastoin päihdetyöntekijöiden ohjeistuksia, huumekulttuurissa tajuttomaksi mennyttä kaveria yritetään saada virkoamaan viemällä hänet kylmään suihkuun tai injektoimalla häneen ”vastakkaisen” vaikutuksen tuovaa toista huumausainetta. Jos tämä ei auta, kannetaan tajuttomaksi mennyt rappukäytävään – kukaan ei halua viranomaisten löytävän huumeisiin kuollutta henkilöä omasta asunnostaan.

Koruton huumekuolema siirtyy huumekulttuurista jonkun toisen ongelmaksi.

Suomessa huumekuolemat tapahtuvat usein usean eri huumeen yhteisvaikutuksesta silloin, kun henkilö nukkuu. Tahattoman yliannostuskuoleman aiheuttaa tyypillisimmin alkoholin, buprenorfiinin ja opioidien yhteiskäyttö. Suomessa huumeisiin kuolee useammin mies kuin nainen. Eniten kuolemia tapahtuu 30-34-vuotiaiden ikäryhmässä.

Huumekuolema on siis samanaikaisesti sekä tilastollinen tosiasia että kunkin huumeille läheisensä menettäneen subjektiivinen kokemus. Tai kuten pikkulapselle: asia jota ei ole. Joka ei näe ihmistä ongelman takana, toivoo, että ”annettais vaan niiden kaikkien kuolla pois niin tulis yhteiskunnalle halvemmaks”.

Jokaisen kuolleen jälkeen jää kuitenkin joku, jota kuolema askarruttaa. Se joku voi olla sosiaalityöntekijä tai lääkäri, joka miettii mitä olisi voinut tehdä toisin tai kuinka olisi voinut auttaa paremmin. Jokaisen kuollen jälkeen voi jäädä myös joku, joka suree. Se joku voi olla kaipaava vanhempi, vihaa tunteva puoliso tai päiväkodin pihalla hiljaa nallensa hiekkaan hautaava lapsi.

Huumeiden käyttö on tunnustettu Euroopassa aikuisten vältettävissä olevaksi kuolinsyyksi. Siksi kaikkia tulee yrittää auttaa.

#huumeet #huumekuolema #lupasurra

Mervi Holm
Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön Huumehaitta-hankkeessa. Hankkeessa pyritään ehkäisemään ja vähentämään huumeiden käyttöön liittyviä terveydellisiä haittoja.

Lähteet

THL: Huumetilanne Suomessa 2014.
EMCDDA: Euroopan huumeraportti 2016 - Suuntauksia ja muutoksia.
Tilastokeskus (SVT): Kuolemansyyt 2015.

----------------------------------------

Perinteinen Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuus järjestetään jälleen tiistaina 7.11. klo 18 Helsingin Vanhassa kirkossa. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Irti Huumeista ry, Tukikohta ry, Kris-Etelä Suomi ry, Stop Huumeille ry, Sininauhaliitto, EHYT ry, HDL, A-klinikkasäätiö, KRAN rf ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

 

Tutustu myös Tietopuussa

Tutkimustiivistelmä: Opioideista johtuvat yliannoskuolemat rikoksien ja niiden seuraamuksien yhteydessä Marylandissa Yhdysvalloissa

Tutkimustiivistelmä: Ensimmäisiä havaintoja Suomesta koronarajoitusten vaikutuksista huumeiden väärinkäyttöön - toksikologisia tuloksia post mortem -tutkimuksista.

Uutinen 8.10.2020: EMCDDA: Katsaus Euroopan huumetilanteeseen

 

Blogiarkisto »

 

 

Pääteema: 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan