Maaret Virtanen: Varhainen puheeksi ottaminen työpaikalla on arvostettavaa vastuunottoa

Julkaistu 6.8.2019. Päivitetty 8.7.2021.

Piirroskuva, jossa on henkilö ja listattuna sanoja, joilla esimies voi vaikuttaa työn kuormittavuuden hallintaan.

Varhainen puheeksi ottaminen työpaikoilla nojaa vahvasti ajatukseen siitä, että työkykyisyyttä uhkaaviin tekijöihin on puututtava, ja ongelmat estettävä ennen kuin ne ehtivät syntyä. Päihteiden puheeksi ottaminen on ratkaiseva ensiaskel eikä sitä voi sivuuttaa varhaisen tuen toimintatavoista, saati poissulkea työpaikalla (toivon mukaan) vallitsevasta yleisestä välittämisen ilmapiiristä. Vaikka lähtökohtaisesti työntekijän on itse huolehdittava omasta jaksamisestaan, on hänelle sallittava myös avun pyytäminen ja siihen vastaaminen.

Mini-interventio osana tuen eri vaiheita

Työkyvyn tuen toimintamalleihin on katsottu kuuluvan varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Tutkijatohtori Elina Renko Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineesta on esittänyt, että mini-interventiota eli alkoholinkäytön lyhytneuvontaa voidaan hyödyntää terveydenhuollon peruspalveluissa, erityisesti alkoholihaittojen kehittymisen riskin ennaltaehkäisyssä. Puheeksiotto, joka nähdään osana mini-interventiota, on toteutettavissa myös työpaikalla esimerkiksi esimiehen tai henkilöstöpäällikön toimesta. Työntekijällä voi olla selvästi tunnistettavia alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja, vaikka välttämättä ei voida puhua vielä alkoholiriippuvuudesta. Mini-interventio toimii tehokkaana menetelmänä, jonka avulla voidaan ottaa puheeksi työntekijän alkoholinkäyttö, tunnistaa riskikulutus ja antaa ensikäden neuvontaa alkoholinkäytön vähentämiseksi, mikäli haittoja ei siinä vaiheessa esiinny merkittävästi. Työntekijän riippuvuuden kehittymistä pidemmälle sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kasautumista voidaan näin estää olennaisesti puheeksiotolla.

Alkoholi ei ole ainoa päihde, mistä työpaikalla voidaan puhua. Alkoholin rinnalle on noussut ja nousee jatkuvasti joukko muita päihteitä, joiden ei ehkä perinteisessä mielessä ole ajateltu olevan työpaikalta myöhästymisten, sairauspoissaolojen tai muiden syiden listalla. Toisaalta moni työntekijä saattaa mieltää tämän sukupolvikysymykseksi: siinä, missä ennen oltiin (vain) krapulassa, nyt voidaan olla niin sanotusti ”aineissa”, tai nuorison käyttämin termein ”pöllyssä”, ”happikänneissä”, ”ottamassa kyykkää”, ”nipsimässä” tai vain ”nenät”. Joskus työnantajan voi olla vaikea tunnistaa työntekijän tarvitseman tuen toimintamallia. Siksi työpaikalla pitäisi olla varhaisen tukeen pohjautuva tieto sekä välineet käsitellä tätä tietoa.

Sosiaalisesta ongelmasta kohti välittävää vuorovaikutusta

Renko näkee ristiriidan alkoholin ongelmakäytön määrittelyssä. Sen sijaan että ongelmakäyttö mielletään vain yksilölliseksi terveysongelmaksi, se on pikemmin sosiaalinen ongelma. Alkoholin ja muiden päihteiden puheeksioton ja neuvonnan täytyy kuulua, ei vain sosiaalityön, vaan myös muiden ammattilaisten työnkuvaan toimialasta riippumatta – olla erityisesti osa esimiesten työnkuvan vastuualuetta. Nyt vastuunotto saattaa olla konkreettista vasta siinä vaiheessa, kun työntekijällä voidaan todeta jo kehittyneen alkoholiriippuvuus, tai ollaan lähellä sitä. Renko onkin esittänyt, että ammattilaiset rajaavat usein päihdeongelmat oman työroolinsa ulkopuolelle. Ongelma ei kuitenkaan katoa roolia muuttamalla.

Yritykset vetoavat puheeksiotosta kysyttäessä monesti työterveyshuollon kanssa tehtyyn päihdeohjelmaan. Hyvin laadittu päihdeohjelma onkin tarpeen ja osoitus kelpo työnantajasta. Työterveysyhteistyö on olennaista erityisesti aktiivisen, tehostetun tuen toteutumisessa. Ei voida kuitenkaan ajatella, että työnantaja voisi siirtää vastuun puheeksiotosta pelkästään työterveyshuollon piiriin. Työssäjaksaminen, työhyvinvointi ja työn mielekkyyden kokeminen ovat yhtä lailla osa puheeksiottoa – päihteistä puhuminen voi kummuta näistä tai sitten ei. Varhainen puheeksi ottaminen työpaikalla koskettaa ennen kaikkea johtoa ja esimiestyötä. Hyvään johtamiseen kuuluu avoin dialogi, kuuntelu, empatia ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta myös työntekijöiden suuntaan. Puheeksiotto palvelee molempia osapuolia.

Puheeksiotto apuna työn voimavarojen tunnistamisessa

Työilmapiirissä voi joskus olla aistittavissa, että johtajat tarvitsevat puheeksiottoon rohkaisevaa ja jämerää otetta, jos se ei ole heille luontaista. A-klinikkasäätiön Ota puheeksi päihteet työpaikalla -verkkokurssi on suunniteltu juuri tätä varten. Se on tiivis ja havainnollinen tietopaketti johdolle ja esimiehille, jotka haluavat varmuutta puheeksiottoon ilman pelkoa kohdata työntekijä väärin, tai tulla itse väärinymmärretyksi vuorovaikutustilanteessa. Kuitenkin työyhteisössä vakiintuneiden pelisääntöjen on oltava jokaiselle työntekijälle samat, jotta hyvä työilmapiiri voisi mahdollistua. Tämä ei tarkoita, ettei se voisi myös kehittyä. Kun johto on läsnä ja kohtaa työntekijän arvokkaasti, on työntekijän helpompi ymmärtää, mihin työpaikalla säädetyt toimintatavat perustuvat. On varmaa, että tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kokemukset kasvavat, kun työntekijä kokee tulleensa aidosti kohdatuksi ja kuulluksi.

On todettu, että työntekijän vaikutusmahdollisuus omaan työhön on yksi merkittävimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyteen. Juuri vaikutusmahdollisuudet ovat toimivan ja työuupumusta ehkäisevän työyhteisön ytimessä ja niitä on lupa kehittää. Puheeksiotto antaa tähän hyvät raamit. Työnantajan olisi hyvä myös muistaa, että työntekijä on usein se paras asiantuntija omassa työssään.

On helppo sanoa, että työn voimavarojen tunnistaminen vähentää haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia työntekijässä ja työyhteisössä. Vaikka organisaatiossa olisi tiedostettu ja kirjattu erilaisia keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen ja työkyvyn edistämiseen, se ei aina toteudu käytännössä niin hyvin kuin voisi. Johdon ja esimiestyön ammattilaiset tarvitsevat erilaisten ja eri taustaisten työntekijöiden kohtaamiseen puheeksioton taitoja − taitoja, jotka kuuluvat minkä tahansa työyhteisön ihmissuhdetaitoihin. Näiden taitojen hallitseminen on välittämistä ja vastuunottamista parhaimmillaan koko työyhteisöstä ja sen työntekijöistä. Pidetään huolta toinen toisistamme!

Maaret Virtanen
Kehittämissuunnittelija
A-klinikkasäätiö