Olet täälläEtusivu Lotta Nurola: Kodin tuntu osana asunnottomuusilmiötä

Lotta Nurola: Kodin tuntu osana asunnottomuusilmiötä

Askarreltu talo, jonka päällä käden varjo

Tänään 17.10.2022 vietetään jälleen Asunnottomien yötä. Asunnottomien yön kansalaisliike täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja ”syntymäpäivälahjatoiveeksi” on nostettu tulevaisuus ilman asunnottomuutta.

Suomalaisen asunnottomuuden vastaisen politiikan keskeisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta asumisessa. Asunto ensin -malli, asumisneuvonnan ja kotiin vietävän tuen lisääminen ovat esimerkkejä osin onnistuneista toimenpiteistä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Asuntopolitiikassa ja sote-palveluissa on vielä tehtävää esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomuuden ja asunnottomuuden toistuvuuden poistamiseksi. Asunnottomuuden juurisyiden huomioinnin tulisikin olla keskiössä.

Huumeita käyttävien henkilöiden keskuudessa asunnottomuus on yleinen ilmiö. Asunnottomuus ja huumeidenkäyttö vaikuttavat olennaisesti toisiinsa, sillä elämä ilman kotia ja asunnottomuuden aiheuttama tunne kuulumattomuudesta vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen. Asunnottomuus niin ikään vaikeuttaa riippuvuussairauden hallintaa, lisää päihteiden käyttöä ja sitä kautta sen voi ajatella jopa lisäävän kuolleisuusriskiä.

Tässä tekstissä käyn läpi huumeita käyttävien henkilöiden asunnottomuutta Rannan ja Juhilan (2019) tarjoaman kodin tunnun selitysmallin näkökulmasta käsin. Constructing a sense of home in floating support for people using drugs -artikkeli on Rannan vuonna 2020 julkaistun väitöskirjan kolmas osajulkaisu, jossa tarkasteltiin asunnottomuuden toistuvuutta ja pitkäaikaisuutta.

Negatiiviset kotikokemukset altistavat asunnottomuudelle

Julkisessa keskustelussa, tilastoissa sekä tutkimuksessa asunnottomuus määritellään usein yksinkertaisesti asunnon puutteena. Juhilan ja Rannan (2019) mukaan tämä on kuitenkin vain yksi osa asunnottomuutta. Siinä missä asunto viittaa seinien ympäröimään konkreettiseen tilaan ja tavaroihin kyseisessä tilassa, koti taas on merkitykseltään syvempi henkilökohtaisine tasoineen. Koti voidaan määritellä asunnon sijainniksi, kyseisessä paikassa asutun ajan ja sosiaalisten yhteyksien olemassaoloksi tai puuttumiseksi siinä. Kodilla voi siis ajatella olevan sosiaalisia, aineellisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Ihminen haluaa asua tietyllä paikalla tiettyjen ihmisten kanssa ja tuoda kotiin tiettyjä tavaroita. Nämä tehdyt valinnat vaikuttavat siihen, kuinka turvalliselta ja henkilökohtaiselta asunto tuntuu ja kuinka yksilö kiinnittyy asuntoon.

Juhila ja Ranta (2019) esittävät, että asunnottomuuden ehkäisemiseksi olisi tärkeää tukea yksilöiden kiinnittymistä paikkaan kodin tunnun luomisen huomioinnilla, sillä puutteellista kodin tuntua on esitetty selitysmalliksi huumeita käyttävien pitkäaikaiselle ja toistuvalle asunnottomuudelle.

Mahdollisuudet ja kyky luoda itselleen tällainen tunnetasolla merkityksellinen paikka elää voivat olla huumeita käyttävällä voimakkaastikin heikentyneet asunnottomuuden, erilaisten traumojen ja osattomuuden kokemusten vuoksi. Asunnottomuuden kokeminen ja kodin menettäminen tuovat kodin merkityksen näkyväksi. Tutun ympäristön menettämisen myötä yksilöllä ei enää ole henkilökohtaista tilaa tai samanlaista yksityisyyttä.

Väliaikaisesta yöpymispaikasta toiseen liikkuminen on asunnottomalle tyypillistä, ja joskus asunnottomuus voi olla seurausta myös tuen tai tukiverkkojen puutteesta. Koska huumeiden käyttö on Suomessa laitonta, käyttäminen on mahdotonta ilman jonkinlaista kontaktia huumeita myyviin tahoihin, mikä taas vaikuttaa mahdollisuuksiin suojata oman yksityisyyden rajoja. Koti voi heikompiosaisuuden ja riippuvuuksien ylisukupolvisen luonteen vuoksi olla myös paikka, jota leimaavat traumaattiset kokemukset, minkä vuoksi aiemmin tutut ja turvalliset tilat voivat tuntua äärimmäisen turvattomilta. Kokemukset esimerkiksi kodissa koetusta väkivallasta tai vanhempien huumeidenkäytöstä vaikuttavat kodin tunnun syntyyn tai paikkaan kiinnittymiseen ja synnyttävät kokemuksen kuulumattomuudesta.

Aiemmat asumis- ja kotikokemukset heijastuvat yksilön asumiseen ja luovat perustan kiinnittymiselle. Jos koti ei ole edustanut turvallisuutta tai merkityksellisyyttä ja on luonut hyvinvoinnin sijaan pahoinvointia, kotona ei ole voinut tuntea oloaan turvalliseksi.

Toistuvat asuinpaikkasiirtymät, kodista luopuminen pakon edessä tai puuttuva tunneside kotona oleviin ihmisiin tai kodin sijaintiin voivat vaikuttaa siihen, ettei kodin tuntua synny tai se vahingoittuu, eikä kotiin kiinnitytä. Joskus myös vähäiset voimavarat sekä vaikeudet hallita arkea vaikuttavat siihen, että paikkaan kiinnittyminen ei omin voimin onnistu.  Asunnottomuus voi siis olla kytköksissä monenlaisiin kokemuksiin ja tilanteisiin, eikä asunnon menettämistä pidä nähdä esimerkiksi vapaaehtoisesti tehtynä valintana.

Asunnosta kodiksi – merkityksellisyyden tunnetta voidaan tukea

Juhilan ja Rannan tutkimusaineisto perustui Asunto ensin -mallin työntekijöiden tekemiin kotikäynteihin, jotka tehtiin huumeita käyttävien asunnottomuutta kokeneiden asiakkaiden luo. Aineistossa tarkasteltiin työntekijän ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta liittyen uuteen asuntoon kiinnittymiseen sekä työntekijän tapoja luoda asiakkaalle kodin tuntua kotikäynneillä. Tutkimuksen perusteella sosiaalipalveluissa on mahdollista tarjota asunnottomille tai entisille asunnottomille tukea uuteen asuinympäristöön asettumiseen huomioimalla kodin tunnun rakentamistyö tiiviinä osana asunnottomuuden ehkäisytyötä.

Kodin tunnun tuettu rakentaminen tulee nähdä yksilöllisenä prosessina, jossa tulisi huomioida yksilön historian kotikokemukset. Paikkaan kiinnittymistä voidaan tukea niin konkreettisin keinoin kuin vuorovaikutuksellisestikin: asiakkaan toiveiden kunnioittaminen, tämän näkemyksiin yhtyminen, positiivisten arviointien eli kehujen antaminen asiakkaan kodista ja aiempiin kokemuksiin suunnattu validoiva puhe ovat keskeisiä työkaluja kiinnittymistä tukevaan kohtaamiseen.

Tutkimuksen perusteella kodin tunnun ja paikkaan kiinnittymisen vahvistaminen ehkäisee huumeita käyttävän henkilön tulevaa, uutta asunnottomuutta.

Etsivän tai jalkautuvan työn rooli kodin tunnun tukemisessa osoittautuu tutkimuksen perusteella merkittäväksi. Matalan kynnyksen palveluiden työntekijöiden kanssa luodut luottamukselliset vuorovaikutussuhteet vahvistavat huumeita käyttävien omaa toimijuutta. Joustavat palvelurakenteet ja työntekijöiden mahdollisuus määritellä omia työkäytäntöjään asiakkaiden tarpeita vastaaviksi antaa paremman mahdollisuuden myös asiakkaiden toimijuuden vahvistumiselle.

 

Lotta Nurola

Korkeakouluharjoittelija A-klinikkasäätiöllä, sosiaalityön opiskelija

 

Blogikirjoituksen lähteenä on käytetty Johanna Rannan ja Kirsi Juhilan artikkelia Constructing a sense of home in floating support for people using drugs, 2019. Artikkeli on osa vuonna Johanna Rannan vuonna 2020 julkaistua sosiaalityön alan väitöskirjaa Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa: Tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta.

Ranta, Johanna & Juhila, Kirsi (2019) Constructing a sense of home in floating support for people using drugs. Qualitative Social Work 2019:4. 2.5.2019. Tampereen yliopisto.  

Ranta, Johanna (2020) Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa: Tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. 

 

Tutustu myös Tietopuussa:

Tutkimus: ”Narkomaaninkin silmissä kun sä oot asunnoton, sä oot jo tosi huono” : asunnottomuus naiserityisestä näkökulmasta

Tutkimus: “NIIT ON VÄHÄN, KEHEN OIKEESTI PYSTYY LUOTTAMAAN” Haastattelututkimus päihdeongelmia ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden nuorten aikuisten miesten sosiaalisista suhteista

Tutkimus: Naiserityisyyden toteutuminen naisten asumispoluilla ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa kolmannen sektorin työntekijöiden tulkitsemana

Tutkimus: Päihdemaailmasta yhteyteen: Kanssasisaret-ryhmänohjaajan opas asunnottomuutta kokeneiden nuorten naisten toipumisen tukena

 

Blogiarkisto >>

 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan