Olen työskennellyt nykyisellä sote-uudistuskaudella Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman -hankkeiden kirjoitusvaiheesta lähtien. Alueiden toiminta- ja osallistamistavat hankkeen kirjoittamisvaiheessa ovat vaihdelleet suuresti.

Siitä on seurannut esimerkiksi se, että jollakin alueilla on hankesuunnitelmiin kirjattu hyvinkin tarkkoja kuvauksia kehittämistoimenpiteistä, kun taas osa on pitäytynyt suunnitelmissaan varsin yleisellä tasolla. Myös kirjoittajatahot ja -organisaatiot ovat vaihdelleet alueiden mukaan. Jotkut alueet ovat myös ulkoistaneet kirjoittamisen konsulteille. 

Hankesuunnitelmia on luettu ja tulkittu huolella. Se on aiheuttanut huolta niissä toimijoissa, jotka eivät ole löytäneet itselleen tärkeitä teemoja hankejargonin seasta. Huoli on toki ollut ymmärrettävää, mutta on hankkeiden käynnistyessä osoittautunut turhaksi.

Toimintojen kuvaaminen ja viestiminen avainasemassa

Hankkeet ovat tänä keväänä aktiivisen työskentelyn vaiheessa. Sitä mukaa, kun suunnitelmat ovat muuntuneet toiminnaksi, myös järjestöjen rooli on vahvistunut. Esimerkkejä Sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan integroituneista järjestöjen toteuttamista toiminnoista ovat :

• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittäminen ja organisointi
• asiakasosallisuus
• elintapaohjaurustuvat auttamismuodot 
• matalan kynnyksen palvelut.

Asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen ja siihen läheisesti liittyvä asiakassegmentointi ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskeisiä tavoitteita. Niihin liittyvät keskeisesti muun muassa palvelutarjottimet, ehkäisevät palvelut, järjestöjen ja yhdistysten palvelut ja toiminnot. Eli mitä tarkemmin järjestöjen ja yhdistysten palvelut ja toiminnot on kuvattu ja toimijoiden tietoisuudessa, sitä varmemmin ne myös löytyvät tulevien hyvinvointialueiden pyöreistä pöydistä ja palvelutarjottimilta. 

Monilla hankealueilla työskentelee järjestö- ja yhdistysasiantuntijoita, joiden tehtävänä on nimenomaisesti kehittää tulevan hyvinvointialueen ja järjestötoimijoiden välistä yhteistyötä. Hyvin usein työn sisältö liittyy terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Esimerkiksi Soste ry on saanut rahoituksen erva-tasoiseen järjestöjen sote-muutostuki - rakenteeseen, jossa kehitetään ja rakennetaan yhteistyön siltoja hyvinvointialueen kanssa. 

Järjestöissä on paljon erityisosaamista

Mielenterveys- ja päihdetyössä yhteensovitetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita ja myös perus- ja erityistason palveluita, kehitetään mm. matalan kynnyksen palveluita, halutaan parantaa asiakkaiden hoitoon pääsyä matalan kynnyksen palveluihin, otetaan asiakkaat mukaan kehittämiseen ja vahvistetaan kokemusasiantuntijatoiminnan rakenteita. 

Järjestöissä on paljon sellaista erityisosaamista, jota tulevaisuuden sote tarvitsee: ihmislähtöinen auttamistyö, kokemusasiantuntijuus, palvelujärjestelmän tuntemus ja siihen ohjaaminen, neuvonta, ketteryys ja innovointiosaaminen.  

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on paljon piiloon jäävää palveluntarvetta, jota nykyinen palvelujärjestelmä ei ole ehkä kyennyt tunnistamaan tai ehkä asiakkaat eivät ole tunnustautuneet. Näen että kolmas sektori tarjoaa toimivia ja matalan kynnyksen vaihtoehtoja vastata myös tähän palvelutarpeeseen. 

Nähdäkseni tulevaisuuden sote tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin palveluntuottajajärjestöille kuin muillekin järjestö- ja yhdistystoimijoille. Tarvitsemme myös rakenteita, joissa aito dialoginen yhteiskehittäminen onnistuu.

Juha Fränti
aluekoordinaattori
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
THL

Tutustu myös Tietopuussa

Uutinen: Päihde- ja mielenterveysalan järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyö tulevaisuudessa

Blogi: Onko tulevaisuus alustatoimijoiden?

Blogi: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkostoyhteistyö Uudellamaalla

Blogiarkisto »