Noin vuosi sitten korona iski kaikkien tajuntaan. Yhtäkkiä kanssaihmisistä tuli riski, vessapaperit loppuivat kaupoista ja etätöihin tuli vahva suositus. Maalis-huhtikuussa 2020 tuntui, että esimerkiksi sosiaalinen media oli täynnä kannustusta siihen, että pysytään kotona ja pysytään terveinä. Tuli tunne, että nyt ollaan koko kansakuntana virusta vastaan. Tehdään kaikkemme, ettei virus leviä ja terveydenhuolto kuormitu.

Viime kesäkuun lopulla aloitin työt päihteisiin ja etätyöhön liittyvässä hankkeessa. Aloin tuottaa sähköistä tietopakettia päihdehaitattomaan etätyöhön. Tietoa ja tukea etätyössä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Pitkään jatkuvassa etätyössä tissuttelusta voi tulla tapa ja se saattaa alkaa jo työpäivän aikana. Ongelmallinen päihteiden käyttö saattaa jatkua pitkään ennen kuin kukaan kiinnittää siihen huomiota.

Tietopaketti sisältää tietoa etätyöstä ja sen ominaispiirteistä samoin kuin päihteistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin. Päihteitä käytetään usein stressin tai muiden ikävien tunteiden poistamiseen, joten mukana on kuormituksen tunnistamiseen ja vähentämiseen liittyviä seikkoja. Korona-aika vie mietteet helposti negatiivisiin asioihin, joten myös mielen hyvinvointia tukevat vinkit tuntuivat tärkeiltä. Näistä palasista koottiin sähköinen tietopaketti päihdehaitattomaan etätyöhön Ota puheeksi-verkkosivuille.

Alkuvaiheen huuma vaihtui etätyöväsymykseen

Koko hankkeen ajan olen aktiivisesti seurannut etätyöhön, päihteisiin, koronaan ja kuormittumiseen liittyvää kirjoittelua mediassa. Aineistosta ei ole ollut pulaa, sillä lähes joka päivä on tullut uusia näkökulmia johonkin aiheista. Syksyllä alkoi tulla puhetta myös etätyöapatiasta – väsymyksestä ja yksitoikkoisuudesta, joita jatkuva etätyö tuo mukanaan. Tuntuu, että vaihtelu ja virikkeet puuttuvat työpäivistä ja -viikoista.

Syksyllä ja talvella ei ole enää näkynyt tsemppaamista. Ilmassa on alkanut olla väsymystä ja kuormittuneisuutta siitä, kun ei vieläkään voida harrastaa ja tavata ihmisiä. Edelleen töitä pitää tehdä etänä ja työkavereita saa tavata vain virtuaalisesti. Keskusteluihin on tullut mukaan myös hyvinkin negatiivisia sävyjä, toisten ihmisten kokemusten vähättelystä maskittomien ihmisten suoranaiseen lynkkaukseen.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme

Tämä on ollut poikkeuksellinen työsuhde, sillä olen tehnyt koko työsuhteen etänä. Lukuun ottamatta päiviä, joina olen käynyt toimistolla esimerkiksi allekirjoittamassa papereita. Tällöin olen nauttinut ihmisten näkemisestä elävässä elämässä ja keskusteluista kasvotusten, vaikkakin turvaväleillä. Niiden jälkeen on ollut taas hiukan helpompaa työskennellä omassa etäpoterossa.

Olen alkanut miettiä, millaisia seurauksia tällä pitkällä etätyöjaksolla on ja kuinka suuri lasku tästä lopulta tulee maksettavaksi. Jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat voivat jäädä piiloon, kun tavataan vain sovittuina aikoina ja virtuaalisesti. Kuinka monella tupakoijalla on tupakointi lisääntynyt, kun matka tupakkapaikalle on lyhentynyt? Tuleeko vähentynyt työmatkaliikunta näkymään terveysongelmina? Kuinka moni työntekijä tulee krapulaisena tai muuten vieroitusoireisena töihin ensimmäisinä lähityöpäivinä?

Työyhteisöön voi kuulua myös sellaisia yksin asuvia, joille työyhteisöllä on vielä suurempi merkitys. Tällä hetkellä monien harrastukset ovat tauolla ja muitakin kokoontumisia on rajoitettu. Näille yksinasuville työyhteisö voi olla ainoa yhteisö, johon he tällä hetkellä kuuluvat. Yksinäisyyden kokemus voi olla hyvin voimakas ja vaikuttaa hyvinvointiin merkittävästi.

Juuri tällä hetkellä olisi enemmän tarvetta sille yhteiselle tsemppaukselle. Muistutuksille siitä, miksi jokaisen kannattaisi pitää fyysistä etäisyyttä ja huolehtia läheisistään turvallisuus huomioiden. Nyt alkaa kuitenkin olla jo valoa tunnelin päässä. Olemme päässeet näin pitkälle, ei tätä saavutusta kannata tyriä muutaman kuukauden tähden.

Armollisuuden opettelua ja suhteellisuudentajua

Olen myös joutunut opettelemaan armollisuutta itselleni ja omalle tekemiselleni. Minulla on taipumusta tehdä kaikki täysillä ja mieluummin vielä vähän yli. Huomasin, että jatkuvassa etätyössä sisäinen orjapiiskurini saa helposti ylivallan. Eikä pelkästään siksi, että pienet tauot ja keskustelut työkavereiden kanssa puuttuvat. Vaan siksi, että käsitys ”normaalista” työnteosta katoaa.

Niinä muutamina päivinä, jotka olen ollut toimistolla, olen saanut hiukan suhteellisuutta. On päiviä, jolloin kaikki on tahmeaa. Etätyössä unohtuu helposti, että muillakin on samanlaisia päiviä. Eikä tuo ole asia, josta Teams-palavereissa keskustelisin. On varmaan helpompaa myöntää, etten ole laittanut hiuksia peilin ääressä kuin se, ettei tänään ajatukset juokse – eikä oikeastaan matelekaan.

Tajusin myös unohtaneeni yhden mieltä piristävän seikan: opettele ja tee jotain uutta. Tai tee uudelleen jotain, mitä olet joskus harrastanut, mutta mikä on jäänyt sivuun. Osta puikot ja neulo itsellesi pipo. Vuokraa luistimet ja käy luistelemassa. Itse kävin hiihtämässä ensimmäistä kertaa noin 30 vuoteen ja sehän oli varsinainen onnistumisen kokemus: pysyin pystyssä ja pääsin eteenpäin. Kunhan muistaa, ettei suhtaudu itseensä liian vakavasti.

”Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä opetan”

Olen useita kertoja palannut tietopakettiin kerättyihin mielen hyvinvoinnin tukemisen keinoihin. En ole ollut immuuni etätyöapatialle, pelkkä tieto ei muutu toiminnaksi. Usein työpäivän jälkeen nojatuoli kutsuu. Joinakin päivinä en ole kuunnellut nojatuolin kutsua, vaan olen laittanut kengät jalkaan, lähtenyt kävelylle ja kuunnellut samalla äänikirjaa. Puolen tunnin kevyen kävelyn jälkeen olo on ollut parempi ja seuraavan yön jälkeen virkeämpi. On paljon, mitä minäkin voisin tehdä oman hyvinvointini eteen. Arjessa se kuitenkin unohtuu liian helposti – ainakin minulla.

P.S. Kurkista sinäkin tietopaketista vinkkejä oman hyvinvointisi lisäämiseen etätyössä: https://paihteettyopaikalla.otapuheeksi.fi/sahkoinen-tietopaketti-paihde...

Kirjoittaja:
Heli Ringbom
VTM, projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö

Tutustu myös Tietopuussa

Tutkimustiivistelmä: Psykologiset stressitekijät, jotka vaikuttavat alkoholin käytön lisääntymiseen koronakriisin aikana: kansallinen pitkittäistutkimus työntekijöistä Suomessa

Tutkimusuutinen: Miten korona-aika on vaikuttanut järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäyttöön?

Tiimin tutkittua-artikkeli: Poikkeustila on lisännyt huolia ja yksinäisyyttä (pdf)

Blogiarkisto »