Olet täälläEtusivu Helena Syväranta: Korona-virusta vastaan solidaarisuuden voimalla

Helena Syväranta: Korona-virusta vastaan solidaarisuuden voimalla

Maailmaa polvilleen laittavalle koronavirukselle ja sen salakavalan etenemisen pysäyttämiselle haetaan kuumeisesti keinoja. Rajat suljetaan ja poikkeuslait astuvat voimaan. Kriittisten alojen ammattirivistöjä tiivistetään ja hätäapupaketteja myönnetään. Hallitukset ottavat järeitä aseita käyttöön ihmisten ja yhteiskuntien turvaamiseksi, kun taistelemme lähes tuntematonta vihollista vastaan. 

Meneillään olevaa sotaa ei sodita kaukana jossain. Tantereet ulottuvat ihollemme saakka, suhtauduimme tilanteeseen millä tavoin tahansa. Virus on ovela. Se käyttää ihmistä leviämisen välineenä. Se hyödyntää kanssakäymistämme, ja sitäkin enemmän se hyödyntää välinpitämättömyyttämme.  

Meillä jokaisella on tehtävä 

Virusta vastaan on kuitenkin olemassa heti käyttöön otettava keino, joka lamauttaa sitä: solidaarisuus. On kuin kyseessä olisi maan asukkaille asetettu koe, miten pystymme toimimaan yhteen, yhdessä. Pystymmekö riisumaan egoismin ja muuntautumaan yksilökeskeisistä elämäntavoista altruismiin, joka etsii yhteistä hyvää? Välinpitämättömyys on viruksen paras agentti, yhteisen hyvän toteuttaminen paras ase taudin leviämistä vastaan. 

Käsitteet solidaire ja in solidum esiintyvät jo 1500-luvun lakiteksteissä tarkoittaen ”kokonaisuuden puolesta”. Kokonaisuuden puolesta tarvitaan nyt meitä kaikkia. Tehtävän hoitamisesta on kiinni se, kuinka monelle läheisellemme sanomme hyvästit. 

Olemme ihmisyyttä koskevien ydinkysymysten äärellä; mikä ohjaa toimintaamme ja mitkä ovat todelliset arvomme. En halua uskoa vessapaperin hamstrauksen kuuluvan näihin, en liioin Lappiin lomalle ryntäämisen. Ketään ei pyydetä tekemään enempäänsä tai astumaan pommisateeseen. Mutta hetken aikaa elämässämme tulee rajoittaa halujamme, tarpeitamme ja nähdä isompi kuva. Jos kriisitilanteessa ensimmäisenä arvonamme ei ole henkiä säästävä humaanius toisiamme kohtaan, mitä ihmisyydestämme on jäljellä? 

Tuen muodot muuttuvat

Virus on kohdistanut katseensa erityisesti vanhempaan väestöön ja perussairauksia sairastaviin ihmisiin ja heitä täytyy suojella yhteisillä toimilla. Hätää kärsiviä on muitakin. Koronatilanne ajaa ahtaalle ne lapset, joiden perheissä on väkivaltaa. Asunnottomien huonot asumisolosuhteet ja heikko hygienia lisäävät riskiä sairastua. Päihteitä käyttävät ihmiset kroonisine sairauksineen kuuluvat riskiryhmään ja heidän suojelemisekseen fyysinen kontakti on minimoitava.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ollessa suljettuina, ovat korvaavina tuen muotoina puhelut, live-videot, online-tapaamiset, somen vertaistukiryhmät. Kasvojen näkeminen vaikuttaa positiivisesti ja rauhoittavasti ihmismieleen, vaikka se tapahtuisikin ruudun välityksellä. Tietoa jaetaan, hygieniasta muistutetaan ja yhteishenkeä ylläpidetään muun muassa Facebookin mahdollisuuksia hyödyntäen. Digiloikkia otetaan paraikaa, jotta ihmisten kohtaamista pystytään jatkamaan. Fyysisten ovien sulkeutuminen ei tarkoita yhteyden sulkeutumista. 

Ulos omasta kuplasta

Oli tilanteemme mikä tahansa, meidän on iskettävä takaisin virusta vastaan solidaarisuuden voimalla, joka alkaa astumalla ulos omasta kuplasta ja katsomalla ympärille. Miten minun toimintani vaikuttaa muihin? Sairaina pysymme kotona ja opettelemme pyytämään naapuriapua. Ruokakauppaan jätämme ruokaa muillekin, heille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa paljoa kerralla. Apteekissa otamme vain sen, minkä tarvitsemme, ja luotamme toistenkin tekevän niin. Otamme kirjaimellisesti sen, mitä valtiovalta määrää ja suosittaa tekemään. 

Viruksen leviäminen on silkkaa matematiikkaa: mitä vähemmän kontakteja, sitä vähemmän tartuntoja. Kestämme olla neljän seinän sisällä ja opettelemme ilmaisemaan tuntemuksia sanoin, kuten ”tarvitsen hetken omaa aikaa”. Pidämme mölyjä mahassa tai lähdemme lähimetsään kävelylle, jotta perherauha säilyy. Pystymme siihen. 

Tässä sodassa sankarit eivät ajattele ”se ei tartu minuun”, ”antaa tulla vaan”. On meidän käsissämme päättää, onko vihollinen virus, vai asetummeko itseämme vastaan. Yhteinen hyvä tuo yksilöille hyvää. Tekemämme hyvä palaa meille takaisin. 

Vielä tulee hetki, jolloin meiltä kysytään mitä teimme yhteisen vihollisen torjumiseksi. Mitä vastaamme silloin? 

Helena Syväranta
Toiminnanjohtaja, Kipinä ry

Kipinä ry edistää päihdemaailmassa elävien ihmisten elämänlaadun kohenemista ja hyvinvoinnin lisäämistä. Kipinällä on Helsingissä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonne päihteitä käyttävät ihmiset ovat tervetulleita.  
 

Blogiarkisto »

Kommentit

Hyvä kirjoitus Helena! Myös @PauliRautiainen korostaa solidaarisuuden tärkeyttä blogissaan ja painottaa, että perusoikeudet ovat voimassa ja heikommista on huolehdittava myös poikkeusoloissa:
https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2020/03/23/pauli-rautiainen-ensi...

Kiitos Anna Rautiaisen blogivinkistä. Yhteiskuntamme vahvuus mitataan mielestäni sillä miten hyvin se pitää huolta haavoittuvimmassa asemassa olevista. Nyt tähän tehtävään tarvitaan meitä kaikkia.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Tästä pääset tutustumaan Tietopuun tietosuojaan