Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Blogitekstit

Blogitekstit

Kodin tuntu osana asunnottomuusilmiötä

Huumeita käyttävien henkilöiden keskuudessa asunnottomuus on yleinen ilmiö. Asunnottomuus ja huumeidenkäyttö vaikuttavat olennaisesti toisiinsa. Kodin tunnun puute ja paikkaan kiinnittymättömyys on yksi mahdollinen selitysmalli huumeita käyttävien asunnottomuuden pitkäaikaisuudelle ja toistuvuudelle. 

Kuinka motivoida vertaistoimintaan osallistuvaa?

”Kuinka haasteellisessa elämäntilanteessa elävää vertaista voisi huomioida ja motivoida vertaistoimintaan? Kuinka voin osoittaa vertaiselle arvostusta muuten kuin kauniilla sanoilla?”, pohtii Aino Rukkila palkkiokäytäntöjen tasa-arvoa.

Huumeiden käytön laittomuus ja rangaistavuus aiheuttavat voimakasta stigmaa

Opinnäytetyön tuloksista nousi voimakkaasti esille vastaajien kokemus huumeiden käyttöön liittyvästä häpeästä sen rangaistavuuden vuoksi. Lähes kaikki vastaajat kokivat, että huumeidenkäyttäjät leimataan usein rikollisiksi, eivätkä he halunneet kertoa terveydenhuollossa huumeiden käytöstään sen laittomuuden vuoksi. 

Kannattaako kertoa jos käyttää?

Jos henkilö kertoo terveydenhoidon palveluissa tai sosiaalityössä asioidessaan käyttäneensä tai kokeilleensa huumeita, seuraukset eivät useinkaan ole toivottuja. Monet kokevat tulleensa ikuisesti - tai ainakin varsin pitkäaikaisesti - leimatuksi huumeriippuvaiseksi, vaikka käyttö olisi ollut jopa kokeiluluontoista. Kohtelun koetaan muuttuvan huonommaksi huumeidenkäyttöön liittyvän tiedon myötä.

Marja-Liisa Ollikainen: Kotona tapahtuva katkaisuhoito on inhimillistä, mutta myös kustannustehokasta

Kotikonsti palveluna on asiakkaan kotona tapahtuvaa tuettua päihdekierteen katkaisuhoitoa. Toiminta on inhimillistä, asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja turvallista. Lisäksi se on nopea hoitomuoto päihdeongelmiin. 

Kotikonsti-palvelu oli yksi painopistealue neljävuotisessa (2016 – 2020) ESR-rahoitteisessa hankkeessa; Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat- varhainen välittäminen ja osallisuus ja asumisen tuki, jossa Jyväskylä oli mukana.

Lasse Murto ja Rauno Mäkelä: Paljon tukea tarvitsevien palvelujen eettiset haasteet tulevassa sote-järjestelmässä

Päihde- ja mielenterveystyössä kohdataan ihmisen elämän ilkeimpien ongelmien koko kirjo. Eettisesti korkeatasoisissa palveluissa on ymmärrettävä, ettei näihin ongelmiin löydy yksinkertaisia ratkaisuja. Ratkaisut löytyvät räätälöinnin, pitkäjänteisyyden ja vastuullisuuden arvopohjasta, kirjoittavat Lasse Murto ja Rauno Mäkelä blogissaan.

Paula Rautoja: Kilpailutus vaarantaa asiakkaan edun

Päihdepalveluiden kilpailutusprosessin toteuttaminen ja sopimuskauden aikaisen yhteistyön tiiviys vaihtelevat kuntien ja palvelun tilaajien välillä valtavasti. Sopimuskauden aikana hyvään yhteistyöhön käytetty työaika on kannattava sijoitus, sillä lopulta hyötyjänä on itselleen sopivaa ja oikea-aikaista palvelua saava asiakas, -kirjoittaa Paula Rautoja. 

Alix Helfer: Järjestötoimijoilta tukea poikkeusarkeen

Koronapandemia on vauhdittanut järjestöjen digiloikkaa. Sote-järjestöjen kautta tavoitetut henkilöt kertoivat, miten siirtymä sähköisiin palveluihin koettiin.

Juha Fränti: Järjestölähtöisellä työllä on tulevaisuus sotessa

Tulevaisuuden sote tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin palveluntuottajajärjestöille kuin muillekin järjestö- ja yhdistystoimijoille. Tarvitsemme myös rakenteita, joissa aito dialoginen yhteiskehittäminen onnistuu.

Piia Niilola: Miten asiointi sujuu? – Yksinkertainen kysymys voi auttaa tunnistamaan digisyrjäytymistä!

Digitaalisten välineiden käyttö on pääosin hyväosaisten hommaa. Piia Niilola kirjoittaa, että digipalveluiden tulee kuulua kaikille, jotka kykenevät ja haluavat niitä käyttää. Siksi meidän olisi varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus laitteeseen ja nettiyhteyteen sekä tarjottava ihmisille digitukea.

Heli Ringbom: Etätyöhanke herätti pohtimaan omia etätyöskentelyn tapoja

Heli Ringbom pohtii, millaisia seurauksia pitkällä etätyöjaksolla on ja kuinka suuri lasku lopulta tulee maksettavaksi. Jaksamiseen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat voivat jäädä piiloon, kun tavataan vain sovittuina aikoina ja virtuaalisesti. Tietoa ja tukea etätyössä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Heli Bringbom työskentelee hankkeessa, joka on tuottanut sähköisen tietopaketin päihdehaitattomaan etätyöhön.

Anna Järvinen: Nuorten kannabiskokemustarinat ammattilaisten työvälineenä

YAD:n Anna Järvinen kirjoittaa blogissaan, että on tärkeää, että nuorille samaistuttavia kannabiskokemustekstejä on saatavilla näyttöön perustuvan tiedon rinnalla. Kokemustarinat toimivat myös ammattilaisille työvälineenä. Kokemuksia kannabiksesta/kertomuksia elämästä -kirjan avulla ammattilaiset voivat kehittää omaa osaamistaan nuorten kohtaamisessa, ymmärtää käytön moninaisuutta, rohkaista kannabiksen käytöstä kysymiseen sekä pysähtyä kuulemaan nuoren kokemuksia.

Anna Vuorio: Miksi vaikeassa tilanteessa oleva nainen jää usein vaille apua?

Usein ajatellaan, että naiset osaavat hakea apua paremmin ja sitoutua palveluihin herkemmin kuin miehet. Aina näin ei kuitenkaan ole. Lokakuun aikana silmieni eteen on osunut kaksi erilaista uutista, jotka molemmat kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten on vaikeaa saada tarvitsemaansa apua. Yhteiskuntamme ehkä huonoimmin voiva ryhmä löytyy hiukan yllättäen naisista: Suomen naisvangit elävät marginaalin marginaalissa ja ovat sairaampia kuin miesvangit.

Virvatuli Uusimäki ja Alix Helfer: Vaikeudet eivät saa kaatua omaisten harteille poikkeustilan aikana

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuntunut jokaisen arjessa. Arjen toimintakyky -hankkeen aloitteesta touko-kesäkuussa toteutetun verkkokyselyn ja siihen liittyneiden puhelinhaastattelujen perusteella poikkeustilan vaikutukset iskivät rajusti moniin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Kyselyn ja haastattelujen vastauksista kuulsi mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen. Omaisten huoli ja tuen tarve oli kasvanut.

Valvotut huumeiden käyttöhuoneet - haittoja vähentävän työn seuraava askel?

Keskustelua valvotuista huumeiden käyttöhuoneista on syytä jatkaa korona -poikkeustilan aiheuttaman katkoksen jälkeen. Helsingin kaupungin selvitysryhmä (2019) on arvioinut huumeidenkäyttötilan hyödylliseksi lisäksi haittoja vähentävään työhön ja esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä käyttötilan perustamiseksi.

Elli Peltola ehdottaa opinnäytetyössään (2020) käyttöhuoneita Itä-Helsinkiin matalan kynnyksen päiväkeskuksen yhteyteen ja keskustaan asunnottomien palvelukeskuksen yhteyteen.

Pauliina Oksanen: Matalan kynnyksen päihdepalvelut koronavirusepidemian aikana

Koronavirusepidemia vaikuttaa meidän kaikkien arkeen myös järjestötyössä. A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen, etsivän työn sekä verkossa tapahtuvan terveysneuvonnan ammattilaiset kertovat, miten poikkeusolot näkyvät heidän työssään ja millaisia tarpeita heidän asiakkaillaan on.

Helena Syväranta: Korona-virusta vastaan solidaarisuuden voimalla

Maailmaa polvilleen laittavalle koronavirukselle ja sen salakavalan etenemisen pysäyttämiselle haetaan kuumeisesti keinoja. Rajat suljetaan ja poikkeuslait astuvat voimaan. Kriittisten alojen ammattirivistöjä tiivistetään ja hätäapupaketteja myönnetään. Hallitukset ottavat järeitä aseita käyttöön ihmisten ja yhteiskuntien turvaamiseksi, kun taistelemme lähes tuntematonta vihollista vastaan. 

Olavi Kaukonen: Päihdehuolto märän sukupolven jälkeen?

Päihdehuollon edellytykset vastata vaikeimpiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin ovat ohentuneet yhteiskunnan muuttuessa. Erityispalveluiden rakenne ja toimintamallit nojaavat edelleen pääosin 1970-luvun innovaatioihin ja 1980-luvun toimintamalleihin. Olemme käänteisen kestävyysvajeen edessä, kun hyvinvointivaltio, sen väestö ja tarpeet ovat muuttuneet nopeammin kuin palvelurakenne.

Janne Nikkinen: Suomalaisen rahapelimonopolin tulevaisuus ja sääntelyn mahdollisuudet

Viime aikoina on käyty enenevässä määrin keskustelua siitä, mikä on kotimaisen rahapelimonopolin tulevaisuus muuttuvassa maailmantilanteessa. Rahapelien tarjonta on erityislaatuista toimintaa syystä, että ihmisten (todellista tai oletettua) pelihimoa käytetään hyväksi. Maailmassa n. 3/4 YK:n jäsenvaltioista sallii ja säätelee rahapelaamista eri tavoin. Laitonta pelaamista lainsäädännön näkökulmasta on suurista valtioista etenkin Brasiliassa ja Intiassa, lisäksi Kiina pyrkii voimakkaasti rajoittamaan pelaamista tietyille erityishallinto-alueille ja estämään internet-pelejä.

Kati Ahonen & Arno Aranko: Kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla vaikeuksia toimintakyvyssä ja toimeentulossa

ME/CFS-sairaus, josta käytetään Suomessa usein myös nimeä krooninen väsymysoireyhtymä, on vakavasti toimintakykyä ja siten myös työkykyä heikentävä sairaus. Työkyky ja se, millainen tulkinta työkyvyttömän ME/CFS-potilaan toimintakyvystä tehdään työkyvyttömyysetuuksista päätettäessä, määrittääkin pitkälti sairastuneen toimeentuloa.

Sivut