Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Blogitekstit

Blogitekstit

Anna Vuorio: Miksi vaikeassa tilanteessa oleva nainen jää usein vaille apua?

Usein ajatellaan, että naiset osaavat hakea apua paremmin ja sitoutua palveluihin herkemmin kuin miehet. Aina näin ei kuitenkaan ole. Lokakuun aikana silmieni eteen on osunut kaksi erilaista uutista, jotka molemmat kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten on vaikeaa saada tarvitsemaansa apua. Yhteiskuntamme ehkä huonoimmin voiva ryhmä löytyy hiukan yllättäen naisista: Suomen naisvangit elävät marginaalin marginaalissa ja ovat sairaampia kuin miesvangit.

Virvatuli Uusimäki ja Alix Helfer: Vaikeudet eivät saa kaatua omaisten harteille poikkeustilan aikana

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuntunut jokaisen arjessa. Arjen toimintakyky -hankkeen aloitteesta touko-kesäkuussa toteutetun verkkokyselyn ja siihen liittyneiden puhelinhaastattelujen perusteella poikkeustilan vaikutukset iskivät rajusti moniin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Kyselyn ja haastattelujen vastauksista kuulsi mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen. Omaisten huoli ja tuen tarve oli kasvanut.

Jouni Tourunen & Aino Rukkila: Valvotut huumeiden käyttöhuoneet - haittoja vähentävän työn seuraava askel?

Keskustelua valvotuista huumeiden käyttöhuoneista on syytä jatkaa korona -poikkeustilan aiheuttaman katkoksen jälkeen. Helsingin kaupungin selvitysryhmä (2019) on arvioinut huumeidenkäyttötilan hyödylliseksi lisäksi haittoja vähentävään työhön ja esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä käyttötilan perustamiseksi. Elli Peltola ehdottaa opinnäytetyössään (2020) käyttöhuoneita Itä-Helsinkiin matalan kynnyksen päiväkeskuksen yhteyteen ja keskustaan asunnottomien palvelukeskuksen yhteyteen.

Pauliina Oksanen: Matalan kynnyksen päihdepalvelut koronavirusepidemian aikana

Koronavirusepidemia vaikuttaa meidän kaikkien arkeen myös järjestötyössä. A-klinikkasäätiön matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen, etsivän työn sekä verkossa tapahtuvan terveysneuvonnan ammattilaiset kertovat, miten poikkeusolot näkyvät heidän työssään ja millaisia tarpeita heidän asiakkaillaan on.

Helena Syväranta: Korona-virusta vastaan solidaarisuuden voimalla

Maailmaa polvilleen laittavalle koronavirukselle ja sen salakavalan etenemisen pysäyttämiselle haetaan kuumeisesti keinoja. Rajat suljetaan ja poikkeuslait astuvat voimaan. Kriittisten alojen ammattirivistöjä tiivistetään ja hätäapupaketteja myönnetään. Hallitukset ottavat järeitä aseita käyttöön ihmisten ja yhteiskuntien turvaamiseksi, kun taistelemme lähes tuntematonta vihollista vastaan. 

Olavi Kaukonen: Päihdehuolto märän sukupolven jälkeen?

Päihdehuollon edellytykset vastata vaikeimpiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin ovat ohentuneet yhteiskunnan muuttuessa. Erityispalveluiden rakenne ja toimintamallit nojaavat edelleen pääosin 1970-luvun innovaatioihin ja 1980-luvun toimintamalleihin. Olemme käänteisen kestävyysvajeen edessä, kun hyvinvointivaltio, sen väestö ja tarpeet ovat muuttuneet nopeammin kuin palvelurakenne.

Janne Nikkinen: Suomalaisen rahapelimonopolin tulevaisuus ja sääntelyn mahdollisuudet

Viime aikoina on käyty enenevässä määrin keskustelua siitä, mikä on kotimaisen rahapelimonopolin tulevaisuus muuttuvassa maailmantilanteessa. Rahapelien tarjonta on erityislaatuista toimintaa syystä, että ihmisten (todellista tai oletettua) pelihimoa käytetään hyväksi. Maailmassa n. 3/4 YK:n jäsenvaltioista sallii ja säätelee rahapelaamista eri tavoin. Laitonta pelaamista lainsäädännön näkökulmasta on suurista valtioista etenkin Brasiliassa ja Intiassa, lisäksi Kiina pyrkii voimakkaasti rajoittamaan pelaamista tietyille erityishallinto-alueille ja estämään internet-pelejä.

Kati Ahonen & Arno Aranko: Kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla vaikeuksia toimintakyvyssä ja toimeentulossa

ME/CFS-sairaus, josta käytetään Suomessa usein myös nimeä krooninen väsymysoireyhtymä, on vakavasti toimintakykyä ja siten myös työkykyä heikentävä sairaus. On arvioitu, että kolme neljästä sairastuneesta on työkyvyttömiä ja ainoastaan neljännes kykenee töihin, osa heistäkin vain osa-aikaisesti. Koska ME/CFS-diagnoosilla on usein vaikea saada sairausetuuksia, voi potilas jäädä hankalaan välitilaan, missä työkykyä ei ole, mutta sairausetuuksia ei myönnetä. Työkyky ja se, millainen tulkinta työkyvyttömän ME/CFS-potilaan toimintakyvystä tehdään työkyvyttömyysetuuksista päätettäessä, määrittääkin pitkälti sairastuneen toimeentuloa

Soile Törrönen: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkostoyhteistyö Uudellamaalla

Asiantuntijuuden ja tiedon vaihtoa sekä aktiivista osallistumista. Siinä on uusmaalainen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyöverkoston resepti. Kumajan koordinoima päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkosto toimii siltana uusmaalaiselle järjestöyhteistyölle ja mahdollisuutena oppia toisilta alan toimijoilta. Järjestöillä on ollut mahdollista vaikuttaa sote-valmisteluun verkostoyhteistyöllä.

Maaret Virtanen: Varhainen puheeksi ottaminen työpaikalla on arvostettavaa vastuunottoa

Varhainen puheeksi ottaminen työpaikoilla nojaa vahvasti ajatukseen siitä, että työkykyisyyttä uhkaaviin tekijöihin on puututtava, ja ongelmat estettävä ennen kuin ne ehtivät syntyä. Päihteiden puheeksi ottaminen on ratkaiseva ensiaskel eikä sitä voi sivuuttaa varhaisen tuen toimintatavoista, saati poissulkea työpaikalla (toivon mukaan) vallitsevasta yleisestä välittämisen ilmapiiristä. Vaikka lähtökohtaisesti työntekijän on itse huolehdittava omasta jaksamisestaan, on hänelle sallittava myös avun pyytäminen ja siihen vastaaminen.

Mikko Laukonsuo: Kokemuksenvarainen sähköisen palvelun kehittäminen päihde- ja mielenterveystyössä

Sisällönsuunnittelijan työssäni A-klinikkasäätiöllä olen havainnut, että kokemusasiantuntijuus ja palvelumuotoilu voivat olla ratkaisevia menestystekijöitä sähköisen palvelun, erityisesti sen sisällön, menestyksekkäässä kehittämisessä. Olen työssäni kehittänyt kahta sähköistä palvelua: yhtä päihdekuntoutujille suunnattua tukipakettia elämänhallinnan lisäämisen tueksi ja toista kuntoutusohjaajille tukemaan heitä työssään ja laajentamaan osaamistaan.

Markus Marttunen: Aktiivisesti omassa järjestökuplassa

Eläminen sosiaalisen median aikakaudella näyttäisi syventävän kuplia, sekä vievän erimielisiä kauemmaksi toisistaan. Toista mieltä olevien ymmärtäminen vaikuttaa lähes mahdottomalta. Liian usein keskustelijoiden välille rakennetaan erottavia tekijöitä yhdistävien sijaan. Miten sitten ratkoa tätä kuplautumisen tuomaa homogeenisyyttä ja saman mielisten kanssa ryhmäytymistä?

Nonni Mäkikärki: Järjestöissä kovatasoista osaamista, jota kannattaa vaalia

Tämän päivän järjestötyö on usein vaativaa asiantuntijatyötä. Oman alan erityisosaamisen lisäksi työ vaatii laajempaa tuntemusta järjestötyöhön liittyen. Järjestöt ovat usein suhteellisen pieniä työpaikkoja ja työtehtävät vaihtelevat käytännön kokousvalmisteluista aina projektinhallintaan ja asiantuntijalausuntojen laatimiseen. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan siihen, miten järjestö onnistuu tavoitteissaan. 

Arno Aranko: Venytyksiä, pistohaavoja ja amputaatioita – ihmisen ja lomakkeen yhteensovittamisesta

Erinäisiä kyselyitä ja lomakkeita täytetään enenevissä määrin; tietoa halutaan kerätä kehittämisen, ymmärryksen ja vaikuttavuuden nimissä. Tiedolla johtaminen on päivän sana, johon voi sekoittua myös sokean edistysuskon piirteitä, jolloin tiedon keräämisen käytännön syitä tai seurauksia ei nähdä itseisarvoiseksi korotetun tiedon takaa.

Pirkko Hakkarainen: Taipuisiko ihmisarvo mittariksi?

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua vanhusten hoivapalveluissa ilmenneistä vakavista puutteista. Toimintayksiköitä on jouduttu sulkemaan. Ongelmia on ollut niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Onko vikaa vain palvelua tuottavassa yksikössä vai myös siinä, ohjataanko ihmiset avun tarpeen mukaisesti oikeisiin palveluihin?

Maaret Väkinen: Rentouttava viinilasillinen, omaa aikaa oluella ja skumppaa kaupungilla – tuliko tissuttelusta tapa?

Lasi viiniä tai kylmä olut voi olla houkuttava palkinto raskaan työpäivän päätteeksi tai vaikka nappiin menneen urheilusuorituksen jälkeen. Yhdestä tai kahdesta alkoholiannoksesta ei varsinaista humalaa tule, mutta myös tissuttelu on terveydelle haitallista. Pienikin määrä alkoholia haittaa suorituksesta palautumista ja tekee yöunesta katkonaista. Millä muulla tavalla itsensä voisi palkita?

Inka Silvennoinen: Raha pelissä – rahan, pelaamisen ja rahapelaamisen muuttuvat suhteet

Viihdettä, jännitystä ja aina uusi mahdollisuus voittoon. Satunnaisuus, nopea tempo, erilaiset äänet ja visuaaliset elementit, läheltä piti -tilanteet ja palkkioiden tuoma mielihyvä. Digipelit (tietokone-, konsoli- ja mobiilipelit) ja rahapelit käyttävät paljon samoja tekniikoita pitääkseen pelaajan otteessaan ja kannustaessaan pelaamaan lisää. Perinteisesti raha on ollut keskeinen erottava elementti, mutta digipelien uudenlaisten maksulogiikoiden myötä tämä ero on osittain kadottanut merkitystään.

Minna Ilva: Yhteinen kehittämistehtävämme – Miten edistämme lapsisensitiivisyyttä päihdehuollossa?

Vanhemmuusikäiset miehet ja naiset käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. Viimeisimmästä THL:n Juomatapatutkimuksesta tiedetään, että kolme neljäsosaa alkoholin käyttökerroista tapahtuu kodeissa. Joka kolmannessa alkoholinkäyttötilanteessa, jossa lapsia läsnä, juotiin vähintään 5 annosta. On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä.

Katja Malin-Kaartinen: Millaista on hyvä kohtaaminen?

Oletko koskaan pohtinut, millaista on hyvä kohtaaminen? Minä olen pohtinut tätä kysymystä paljon. Mielestäni hyvä kohtaaminen perustuu läsnä olemiseen ja luottamukseen. Hyvä kohtaaminen on vastavuoroista ja toista osapuolta kunnioittavaa. Siihen liittyy ihmisen hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän on. Ihminen saa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, omine tarpeineen ja elämänkokemuksineen.

Tuuli Pitkänen: Arjen perusasioista selviytymiseen on kaikilla oikeus

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen näkemys siitä, mitä oma arjessa selviytyminen vaatii. Näkemykseen vaikuttavat mm. yksilön arvot, kyvyt, odotukset ja aiemmat kokemukset. Arjesta selviytyminen koostuu osista, jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Jos vaikeudet alkavat kasautua, on tärkeä etsiä ratkaisuja. Yhdenkin vaikeuden ratkaiseminen heijastuu myönteisesti kokonaisuuteen.

Sivut