Olet täälläEtusivu Ajankohtaista Blogitekstit

Blogitekstit

Nonni Mäkikärki: Järjestöissä kovatasoista osaamista, jota kannattaa vaalia

Järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia koskeva uusin tutkimustieto osoittaa, että palkkatyössä kolmannella sektorilla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työoloihin. Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä (Selander 2018) -väitöskirja osoittaa palkkatyön järjestöissä olevan monelta osin mielekästä, palkitsevaa ja motivoivaa sekä tarjoavan tekijälleen vahvoja työn imun kokemuksia.

Arno Aranko: Venytyksiä, pistohaavoja ja amputaatioita – ihmisen ja lomakkeen yhteensovittamisesta

Erinäisiä kyselyitä ja lomakkeita täytetään enenevissä määrin; tietoa halutaan kerätä kehittämisen, ymmärryksen ja vaikuttavuuden nimissä. Tiedolla johtaminen on päivän sana, johon voi sekoittua myös sokean edistysuskon piirteitä, jolloin tiedon keräämisen käytännön syitä tai seurauksia ei nähdä itseisarvoiseksi korotetun tiedon takaa.

Pirkko Hakkarainen: Taipuisiko ihmisarvo mittariksi?

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua vanhusten hoivapalveluissa ilmenneistä vakavista puutteista. Toimintayksiköitä on jouduttu sulkemaan. Ongelmia on ollut niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Onko vikaa vain palvelua tuottavassa yksikössä vai myös siinä, ohjataanko ihmiset avun tarpeen mukaisesti oikeisiin palveluihin?

Miten tämä meno kuulostaa niin kovin tutulta päihdetyöntekijän korvissa?

Maaret Väkinen: Rentouttava viinilasillinen, omaa aikaa oluella ja skumppaa kaupungilla – tuliko tissuttelusta tapa?

Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää keskustelua alkoholista osana ihan tavallisia tilanteita ja arkipäiviä. Tänä vuonna Tipattoman teemana on ”Tarviinko mä tän?” Kysymys herättää pohtimaan, missä tilanteissa ja mistä syistä alkoholia käyttää.

Miten usein näitä tilanteita tulee vastaan? Käypä hoito -suositusten mukainen korkean riskin taso on miehillä 23-24 annosta ja naisilla 12-16 annosta viikossa. Kohtalaisen riskin taso on miehillä yli 14 annosta ja naisilla yli 7 annosta viikossa, siis annos tai pari päivässä.

Inka Silvennoinen: Raha pelissä – rahan, pelaamisen ja rahapelaamisen muuttuvat suhteet

Rahapelaamisen ja digitaalisen pelaamisen rajojen hämärtyminen ei ole varsinaisesti uusi ilmiö ja siitä on keskusteltu jo vuosia. Rajan hämärtymisellä tarkoitetaan yleensä kahta asiaa, jotka liittyvät toisiinsa, mutta ovat kuitenkin erillisiä. 

Minna Ilva: Yhteinen kehittämistehtävämme – Miten edistämme lapsisensitiivisyyttä päihdehuollossa?

Suomessa on 65 000 – 70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Noin kolmanneksella päihdehuollon palveluita käyttäneistä on alaikäisiä lapsia. Kuinka moni näistä lapsista saa tarvitsemansa avun ja tuen? Sitä emme tiedä. 

Joka neljäs nuorista on kokenut haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä kotona, 23 prosenttia aikuisista. Viimeisimmän pian julkaistavan 16−20-vuotiaiden väestökyselymme mukaan 7 prosenttia nuorista kokee usein haittoja vanhempiensa alkoholinkäytöstä ja 22 prosenttia joskus.    

Katja Malin-Kaartinen: Millaista on hyvä kohtaaminen?

Viime aikoina olen erityisesti miettinyt, toteutuuko hyvä kohtaaminen palvelujärjestelmässämme. Yhteiskuntaamme rakennettu järjestelmä palvelee varsin hyvin vahvan elämänhallinnan ja toimintakyvyn omaavia ihmisiä. Kuinka käy niiden ihmisten, joiden elämänhallinta ja toimintakyky ovat jostakin syystä järkkyneet tai heikentyneet? Tunnistetaanko esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tuen tarve riittävästi palvelujärjestelmässä? Saavatko he osakseen hyvää kohtaamista?

Tuuli Pitkänen: Arjen perusasioista selviytymiseen on kaikilla oikeus

Toimintakyky liittyy hyvin arkisiin asioihin kuten nukkumiseen, mielialaan, arjen askareissa selviytymiseen ja kognitiivisiin toimintoihin kuten päätöksen tekoon ja keskittymiseen. Arkisessa elämässä toimintakyky on keskeistä, mutta se on monesti vaikeasti hahmotettavaa, piilevää ja kaiken läpäisevää.

Irina Köntti: Näkymättömästä näkyväksi – korvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen

Tarina Näkymättömästä lapsesta on kulkenut mukanani koko työhistoriani ajan. Siitä on riittänyt keskusteltavaa niin päihde- kuin opetustyössä. Nyt se puhuttelee minua osallisuus -teeman kautta. Tai pitäisikö paremminkin sanoa osattomuus -teeman kautta.

Jos ei ole osallinen, on syrjässä, ei kuulu joukkoon, on näkymätön. Olemme ihmisinä erilaisia siinä mielessä, kuinka paljon haluamme olla esillä ja näkyvillä. Toisen viihtyvät suuren yleisön edessä, toisille riittää yksi hyvä ystävä. Mutta tuskin kukaan haluaa olla täysin näkymättömissä, täysin osaton omasta elämästään.

Susanne Uusitalo: Päihderiippuvuus ja käyttäjä – filosofinen näkökulma

Arjessa tunnumme aina tajuavan, kun joku on jäänyt koukkuun tupakkaan, tai alkoholi tai laittomat päihdeaineet alkavat vallata ihmisen elämää yhä enemmän ja enemmän. Tulkitsemme, että he ovat riippuvaisia näistä päihteistä. Tyypillisesti tämä riippuvuus nähdään myös samanaikaisesti ongelmallisena, vaikka ongelmat voivatkin vaihdella päihteestä toiseen ja ihmisestä toiseen.

Janne Nahkuri: Kahden raiteen huumepolitiikka ja työnjaon tarkistaminen

Helsingin kaupunginvaltuustossa on käsittelyssä aloite suonensisäisesti huumeita käyttäville suunnatusta turvallisesta käyttötilasta. Meillä A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeessa on puolestaan muutaman vuoden ajan yritetty selvittää, miten Suomessa voisi soveltaa monissa maissa käytössä olevia Drug Checking -menetelmiä. Drug Checking on päihdetyötä, jossa tavoitetaan entistä laajemmin huumeita käyttäviä tarjoamalla heille mahdollisuus selvittää laboratoriossa huumeen sisältö ennen sen käyttämistä.

Pirkko Hakkarainen: Sote-kello digittää - Onko kansalaisten luottamukseen oikotietä?

Sote-uudistuksella tavoitellaan kattavia palveluja, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Digitalisaation avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa asiointia, mutta vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että sote-palvelut ovat kaikkien saatavilla. Teknologian tulisi palvella ihmisten tarpeita.

Kansalaisten kuuleminen on tärkeää kaikessa kehittämistoiminnassa. Esimerkiksi Suomi.fi-sivuston kehittämisessä Väestörekisterikeskuksella on oma käyttäjäyhteisö, jolta kerätään palautetta. Erilaiset asiakasraadit ovat tulleet osaksi kehittämistyötä.

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Ohjaako järjestötoimintaa aate vai raha?

Ovatko talouden realiteetit kuitenkin korvaamassa toiminnan inhimilliset arvot? Onko vapaa kansalaistoiminta uhattuna, kun kolmannen sektorin toiminta ammatillistuu ja värittyy liike-elämän toimintaperiaatteilla?

Pia Alarto: Kokemusasiantuntijuuden määrittely tärkeää ja ajankohtaista

Osa tuntuu ajattelevan, että kokemusasiantuntija voi olla kuka tahansa, sillä meillä kaikilla on kokemuksia ja olemme oman kokemuksemme asiantuntijoita. Toiset ajattelevat, että termiin sisältyy enemmän, sillä kokemus yksin ei kuitenkaan tee meistä asiantuntijoita. On kuitenkin tärkeää pohtia hieman, mitä termi tarkoittaa, sillä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 8.2.2018 uutisen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistetaan kokemusasiantuntijoiden avulla.

Riitta Matilainen: Suomalaisen rahapelikulttuurin erityispiirteiden tunteminen tarpeen rahapeliongelmaisten auttamisessa

Olen puhunut tutkimuksissani rahapelaamisen kesyttämisestä ja kesyyntymisestä, jolla tarkoitan prosessia, jossa rahapelaamisesta on tehty hyväksyttyä ja jopa toivottavaa toimintaa kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenille, kaupunkilaisille ja maalaisille sekä miehille ja naisille (Suomen tapauksessa jopa lapsille ja nuorillekin). Suomessa kesyttämisprosessi on valtion ja rahapelimonopolien avustuksella onnistunut lähes täydellisesti. Erityisesti Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä, sillä rahapelaamista on opetettu ja opeteltu muun muassa varuskunnissa.

Noora Nieminen ja Sari Jurvansuu: Tutkimusmatka järjestötoimintaan

Järjestön vastuu toiminnastaan lepää leveämmillä hartioilla, kun edunvalvontaa, vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä johtamista ja päätöksentekoa pohjustaa tutkittu tieto. Tutkittu tieto voi myös vahvistaa sekä järjestöidentiteettiä että sisäistä ja ulkoista luottamusta toimintaa kohtaan – toiminnan uskottavuutta.
 

Kenelle tutkimusta tehdään ja kuka siitä hyötyy?

Mervi Holm: Suomalainen huumekuolema

Huumekuolema on tilastollinen tosiasia.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus sekä Tilastokeskus tilastoivat huumekuolemat niin sanotun selection B-laskentatavan mukaisesti. Huumekuolemiksi lasketaan ne tapaukset, joissa kuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai huumeiden aiheuttama myrkytys. Tämän laskentatavan mukaan vuonna 2015 Suomessa kuoli huumeisiin 166 henkilöä.

Mari Pajula: Oliko Vegasin joukkoampujalla peliongelma ja miksi media vaikeni siitä?

Vegasin tapahtumista uutisointia seuratessa kiinnitin myöhemmin huomiota siihen, että vaikka ampujan taustojen ja tapahtuneeseen mahdollisesti vaikuttaneiden tekijöiden selvittäminen ja pohdinta muilta osin oli vilkasta, tuntui siltä kuin ampujan mahdollisesta peliongelmasta oltaisiin suorastaan haluttu vaieta.

Jorma Niemelä: Onko tulevaisuus alustatoimijoiden?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo alan järjestöille niin mahdollisuuksia kuin myös uhkiakin. Voidaanko mahdollisuudet käyttää, riippuu paljon järjestöistä itsestään.

Oleellista on jäsentää, haluaako järjestö toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana (sote) vai enemmänkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä (hyte). Osa järjestöistä haluaa toimia molemmilla saroilla. Itse asiassa kansalaisen, palveluiden käyttäjän, etu on, jos vaikkapa palvelu ja vertaistuki ovat samassa paketissa. Yrittäjät ja valtio vastustavat sinnikkäästi tällaisia kombinaatioita.

Jukka Valkonen: Promootio päihde- ja mielenterveystyössä - mistä puhutaan, kun puhutaan terveyden edistämisestä?

Kalevi ryyppää, vaikka hoitaja on kuinka kertonut, miten haitallista se on hänen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Pitäisikö Kalevia vaatia lopettamaan viinan juonti, ennen kuin hoito jatkuu vai hyväksyäkö ryyppääminen? Paha pulma ammattilaiselle. Kuntouttaja esittäisi ehkä syitä olla juomatta, ehkäisevän työn tekijä pyrkisi ennakoimaan repsahdusta tekemällä viinan saatavuuden vaikeammaksi ja päihdehoitaja miettisi, miten vähentää ryyppäämisestä aiheutuvia haittoja. Mitä tekisi terveyden edistämisen ammattilainen? Edellisiin nähden ei mitään.

Sivut